Sallinen, Jukka

Julkari

38 SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTABevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen  vasta-aine, jota käytetään monien edenneiden syöpien  hoidossa yhdessä muiden syöpälääkkeiden kanssa.  Se hillitsee syöpäkasvaimille tärkeää verisuonten kasvua. Mvasi on ensimmäinen bevasitsumabin biosimilaari.Mvasi on  ensimmäinen  bevasitsumabin  biosimilaariJukka SallinenLT Yksikön päällikkö, FimeaBIOLOGISET LÄÄKKEETSyövän lääkehoitomuodot ovat kehittyneet ilahduttavasti, mutta samalla myös lääkekustannuk-set uhkaavat karata käsistä. Biosimi-laarien kauppaantulo mahdollistaa biologisten lääkevalmisteiden välisen hintakilpailun käynnistymisen ja syn-nyttää siten lääkekustannussäästöjä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta tarkasteltuna. Bevasitsumabi on syöpäpotilaiden hoidossa laajasti käytetty biologi-nen lääke. Siksi Euroopassa vuoden alussa myyntiluvan saanut ensimmäi-nen biosimilaari bevasitsumabi Mvasi on tervetullut uutuus.  Sen virallisi-na käyttöaiheina ovat viitevalmiste Avastinin tavoin monet yleiset syövät kuten esimerkiksi rinta-, keuhko-, munuais-, munasarja-, kohdunkaulan syöpä sekä paksu- ja peräsuolisyöpä.   Lääke on aiheellinen vasta taudin levinneessä vaiheessa. Mvasi annos-tellaan infuusiona laskimoon ja sitä annetaan yhdistelmähoitona kun-kin syöpätyypin osalta joko ensilin-jan hoitona tai syövän uusiuduttua.  Avastinin vuosimyynti Suomessa on ollut noin 20 miljoonaa euroa. 39SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTABevasitsumabi sitoutuu verisuon ten endoteelikasvutekijään (VEGF), joka on pääasiallinen tekijä vaskulo-  ja angiogeneesissä. Bevasitsumabi estää siten VEGF:n kiinnittymisen endoteelisolujen pinnalla sijaitseviin Flt-1- (VEGFR-1) ja KDR (VEGFR-2) -reseptoreihin. Kun VEGF:n biologinen aktiivisuus estyy, vähentää se kasvaimen veri-suonitusta ja normalisoi jäljellä ole via verisuonia. Samalla se estää uusien verisuonien muodostumista ja sitä kautta estää myös kasvaimen kasvua.Biosimilaari bevasitsumabin biofarmaseuttinen ja prekliininen kehitysBiosimilaarien kehityksen perustana on vertailuvalmisteen valmiste-erien seikkaperäinen analysointi ja valmis-teiden välisen laadullisen vertailu-kelpoisuuden osoitus. Eräkohtaisesta vaihtelusta pyritään muodostamaan kokonaiskäsitys käyttämällä mittarei-na lukuisia fysikokemiallisia ja biolo-gisia in vitro -menetelmiä. Mvasin kehitystyössä tuotteen ra-kenne- ja puhtausanalyyseissä sekä toiminnallisuustesteissä käytettiin yhteensä noin 80 eri menetelmää tai kriteeriä, joissa Mvasi ja vertailuval-miste Avastin-eriä vertailtiin toisiin-sa. Näillä herkillä menetelmillä pys-tyttiin ohjaamaan valmistusprosessin kehitystä tuottamaan yhdenmukai-sia eriä. Koevalmisteiden farmakoki-netiikkaa ja turvallisuutta tutkittiin lisäksi eläinmalleissa ja ne todettiin teholtaan samankaltaisiksi viiteval-miste-erien kanssa. Turhien eläinko-keiden välttämiseksi biosimilaarilääk-keiltä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vaadita yhtä laajaa prekliinistä tutki-musohjelmaa kuin viitevalmisteelta, joten esimerkiksi lisääntymistoksi-suus- tai karsinogeenisyyskokeita ei tehty.Kliiniset tutkimukset    Bevasitsumabin kliininen ohjelma  koostui kahdesta tutkimuksesta. Faasi 1 -vaiheen kokeessa vertailtiin  0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 22001 000 000100 00010 0001 000konsentraatio (ng/ml)aika (tunneissa)   ABP 215   bevasitsumabi (US)   bevasitsumabi (EU)Kuvio 1. Keskimääräinen (+ SD) seerumin lääkeainepitoisuus, ABP 215 = Mvasi, bevasitsumabi (US) ja bevasitsumabi (EU) ajan funktiona terveillä vapaaehtoisilla kerta-annoksen (i.v.) jälkeen.  Lähde: Mvasin EPAR. Bevasitsumabin vaikutusmekanismin ja lääkkeen luonteen pohjalta voidaan olettaa, että Mvasi ja sen vertailuvalmiste Avastin toimivat kaikissa Avastinille aiemmin hyväksytyissä käyttöaiheissa toisiaan vastaavasti.40 SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTATaulukko 1. Hoitovaste Mvasi vs. Avastin (tutkimus 265) ja aiemmat vastaavat bevasitsumabitutkimukset ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla potilailla. Lähde: Mvasin EPAR.Julkaisu Tutkittavien lukumääräORR (95 % CI)Johnson 2004 bevasitsumabi + karboplatiini + paklitakseli 34 0,32 (0,17–0,51)Nishio 2009 bevasitsumabi + karboplatiini + paklitakseli 121 0,56 (0,47–0,65)Sandler 2006 bevasitsumabi + karboplatiini + paklitakseli 381 0,35 (0,47–0,65)Reck 2010 bevasitsumabi + sisplatiini + gemsitabiini 329 0,35 (0,30–0,40)Tutkimus 265 bevasitsumabi + karboplatiini + paklitakseli 314 0,42 (0,36–0,47)ABP 251 + karboplatiini + paklitakseli 328 0,39 (0,34–0,45)ORR objektiivisen vasteen saaneiden osuus (objective response rate)CI luottamusväli• Ekman N. Biosimilaarivalmisteet – varteenotettava vaihtoehto. Sic! 2017; 7(2): 38–41. • Kurki P. Biosimilaarit ovat vaihto-kelpoisia – pallo on nyt lääkkeen määrääjillä. Sic! 2017; 7(2): 42–3. • Rannanheimo P, Kiviniemi V. Biosi-milaarien käyttöönottoa voidaan edistää erilaisin keinoin. Sic! 2017; 7(3–4). Julkaistu 8.1.2018. sic.ﬁ-mea.ﬁ• Ruokoniemi P. Fimea  tarjoaa luotettavaa  tietoa  biosimilaareista.  Sic! 2017; 7(2): 45. KIRJALLISUUTTAMvasin ja kahden Avastin erän (EU ja US) farmakokinetiikkaa yhteensä 202 terveellä vapaaehtoisella. Tässä tutkimuksessa bevasitsumabin see-rumipitoisuuksien todettiin olevan yhteneväiset kerta-annoksen jälkeen (kuvio 1). Faasi III satunnaistettu kaksoissokkotutkimus käsitti yhteen-sä 630 ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavaa potilasta ja se toteutet-tiin 17 maassa. Tutkimuksen tavoit-teena oli osoittaa Mvasi-valmisteen tehon, turvallisuuden ja immunogee-nisyyden samankaltaisuus EU-alueel-la kaupan olleeseen Avastiniin (EU) verrattuna.  Päävastemuuttujana käytettiin objek-tiivisen vasteen riskisuhdetta: objek-tiivinen vaste arvioitiin mittaamalla syöpäkasvaimen koon muutosta 19 viikon hoitojakson aikana yleises-ti hyväksyttyjen mittauskriteerien (RECIST v.1.1) mukaisesti ja sokkou-tetut radiologit arvioivat hoitoryh-mät keskitetysti. Ob jektiivinen vaste saavutettiin Mvasi-hoidetuilla 39 %:lla ja Avastin-hoitoryhmässä 42 %:lla po-ti laista riskisuhteen (Mvasi/Avastin) ollessa siten 0,93. Tulos täytti tutki-mukselle etukäteen asetetun vaati-muksen biosimilaarisuuden osoitta-misesta, ja tutkimuksen kokonaistulos oli linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa (taulukko 1).  Biosimilaarival-misteiden myyntiluville asetettujen kriteerien mukaisesti kummassakaan kliinisessä tutkimuksessa ei myös-kään havaittu merkittäviä eroja val-???????????????????????????????????????niiden aiheuttamassa immunogeeni-syydessä. PohdintaBiosimilaarien kehityksessä pyritään tuottamaan mahdollisimman tarkasti viitevalmisteen kaltainen lääkeval-miste. Geneeristen pienimolekulaaris-ten lääkkeiden kehitykseen verrattuna biosimilaarien kehitys on teknisesti huomattavasti vaativampaa.  Biosimilaarien kehitystyössä on oleel-lista käyttää mahdollisimman herkkiä ja monipuolisia analyysimenetelmiä, jotta valmisteiden väliset pienetkin  erot voidaan havaita lukuisten mah-dollisten poikkeamien joukosta. Tä-män vuoksi oleellisin osa kehitys-työstä tapahtuu biofarmaseuttisen tutkimuksen ja prosessikehityksen alueella kliinisen kehitysvaiheen roo-lin ollessa lähinnä biosimilaarisuutta varmistava.  Ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairas-tavat potilaat muodostavat potilas-ryhmän, joka voidaan katsoa riittävän herkäksi paljastamaan bevasitsuma-bivalmisteiden välisiä kliinisiä eroja, jos sellaisia olisi odotettavissa. Tut-kimuspopulaation herkkyyden lisäksi tutkimuspopulaation tulee myös olla riittävän suuri, jotta mahdolliset klii-niset eroavaisuudet valmisteiden vä-lillä voidaan luotettavasti poissulkea. Mvasin tapauksessa kliininen vertai-lukelpoisuus Avastinin kanssa varmis-tettiin suuressa, yli 600 ei-pienisoluis-ta keuhkosyöpää sairastavaa potilasta käsittävässä tutkimuksessa. Bevasitsu-mabin vaikutusmekanismin ja lääkkeen luonteen pohjalta voidaan olettaa, että Mvasi ja sen vertailuvalmiste Avastin toimivat kaikissa Avastinille aiemmin hyväksytyissä käyttöaiheissa toisiaan vastaavasti.•

Mvasi on ensimmäinen bevasitsumabin biosimilaari

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136545/2%202018%2038-40%20Mvasi%20on%20ensimm%c3%a4inen%20bevasitsumabin%20biosimilaari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mvasi on ensimmäinen bevasitsumabin biosimilaari

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari