Tutkimuksessamme selvitämme, millaisia diskursseja tuotetaan 2020-luvulla julkaistuissa Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton VOL:in julkaisemissa ammattilehdissä. Tutkimusaineistonamme toimii siten VOL-lehden (entiseltä nimeltään Lastentarha) kulttuurista moninaisuutta käsittelevät artikkelit. VOL vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin ammattikunnan kokemuksia sekä tarjoamalla asiantuntijatietoa ajankohtaisista varhaiskasvatuksen ilmiöistä. Valitsimme kyseiset ammattilehdet aineistoksemme siksi, että ne tarjoavat meille tietoa muun muassa siitä, tuodaanko varhaiskasvatuksen opettajille suunnatussa mediassa kulttuuristen vähemmistöjen ääniä esiin tai kyseenalaistetaanko eriarvoisuutta rakentavia valtarakenteita.
Tutkimuksessamme syvennymme kulttuuriseen moninaisuuteen diskurssin käsitteen kautta. Tutkimuksemme on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja analyysimenetelmänämme toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin kautta voimme tarkastella sitä, mitä ja miten kulttuurisesta moninaisuudesta puhutaan tarkastelemalla dokumenttiaineistoa. Tutkimuksen viitekehys muodostuu kulttuurisen moninaisuuden ja diskurssien käsitteistä sekä niiden välisestä suhteesta. Kulttuurista moninaisuutta heijastavissa diskursseissa kulttuurinen moninaisuus liitetään usein maahanmuuttajataustaisiin, mikä ylläpitää hegemoniaa siitä, että suomalaisuus on normaalia ja kulttuurisesti moninainen on ulkopuolinen. Tarkastelimme myös aiempaa tutkimusta aiheesta, kuten Paavolan ja Pesosen (2021) tutkimusta, jossa rakentui moninaisuudesta ei-essentialistinen ja essentialistinen diskurssi, sekä Hummelstedt-Djedoun ja kumppanien (2018) tutkimusta, jossa rakentuneet diskurssit sijoittuivat konservatiivisten, liberaalien ja kriittisten diskurssien alle.
Tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, että kulttuurisen moninaisuuden erot rakentuvat kielellisen, katsomuksellisen sekä kulttuurin sisäisen moninaisuuden kautta. Keskeisiksi toimijoiksi nousevat varhaiskasvatuksen opettajat sekä varhaiskasvatus instituutiona. VOL-lehdessä kulttuurisen moninaisuus rakentuu liberaalin rikkauden diskurssin ja kriittisen diskurssin kautta. Liberaalissa diskurssissa kulttuurinen moninaisuus nähdään myönteisenä asiana ja voimavarana, dynaamisena ilmiönä sekä tavoitteena, johon varhaiskasvatuksessa tulee pyrkiä. Kriittisessä diskurssissa painottuvat aineistossa esiintyvät yhteiskunnalliset ja rakenteelliset näkökulmat. Näitä kriittisen diskurssin näkökulmia ovat muun muassa toiseuttamisen prosessi ja suomalaisuuden määritelmän kompleksisuus.In our study, we examine the kinds of discourses produced in the trade magazines published by the Early Childhood Education Teachers’ Union (VOL) during the 2020s. Our research material consists of articles addressing cultural diversity in VOL magazine (formerly known as Lastentarha). VOL contributes to public discourse by highlighting the experiences of the profession and by providing expert knowledge on current issues in early childhood education. We selected these professional magazines as our data source because they offer insight into whether the voices of cultural minorities are represented in media targeted at early childhood educators, or whether the power structures that produce inequality are questioned.
Our research delves into cultural diversity through the lens of discourse. The study was conducted using a qualitative research approach, and our method of analysis is discourse analysis. Through discourse analysis, we are able to examine what is said about cultural diversity and how it is discussed by analyzing the documentary material. The research framework consists of the concepts of cultural diversity and discourses and the relationship between them. In discourses reflecting cultural diversity, cultural diversity is often associated with immigrant backgrounds, which perpetuates the hegemony that Finnishness is normal and that the culturally diverse are outsiders. We also reviewed previous research on the topic, such as Paavola and Pesonen's (2021) study, which constructed a non-essentialist and essentialist discourse of diversity, and Hummelstedt-Djedou and partners' (2018) study, which placed the constructed discourses under conservative, liberal and critical discourses.
The results of our study show that cultural differences are constructed through linguistic, religious, and intercultural diversity. Early childhood educators and the institution of early childhood education emerge as key factors. In VOL trade magazine, cultural diversity is constructed through both liberal and critical discourses. In the liberal discourse, cultural diversity is viewed as a positive attribute and a resource, a dynamic phenomenon, and a goal that early childhood education should strive toward. In the critical discourse, structural and societal perspectives are emphasized. These include, for example, the process of othering and the complexity of the definition of Finnishness
