Maahanmuutto Suomeen on viime vuosikymmenten aikana kasvanut kiihtyvällä tahdilla, ja maahanmuutosta on tullut tärkeä yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun kohde. Maahanmuuttajien määrän kasvun lisäksi aiheesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun on vaikuttanut myös se, että perussuomalaisten kannatus on kasvanut 2010-luvulla merkittävästi: puolue on nykyään vahvasti mukana poliittisessa keskustelussa ja pitää aktiivisesti yllä maahanmuuttokeskustelua monissa eri yhteyksissä.
Perinteisten puolueiden maahanmuuttokantojen muutosta ja etenkin näiden puolueiden mukautumista maahanmuuttovastaisten puolueiden kantoihin on tutkittu maailmalla jo runsaasti, mutta Suomen kontekstissa tutkimusta kantojen muutoksista on tehty vasta vähän, eli aiheen tutkiminen nimenomaan Suomessa on tarpeen. Tämän tutkielman tarkoituksena olikin selvittää, ovatko Suomen perinteisten valtapuolueiden ja perussuomalaisten maahanmuuttoon liittyvät kannat muuttuneet tarkastelujaksolla 2007–2023, ja jos kannat ovat muuttuneet, millainen havaittava muutos on. Tutkimusaineistona hyödynnettiin puolueiden kirjallisia ohjelmia, tässä tapauksessa eduskuntavaaliohjelmia, yleisohjelmia ja erityisohjelmia. Analysoitavia ohjelmia oli yhteensä 32 kappaletta ja analyysi toteutettiin teoriaohjaavana laadullisena sisällönanalyysina.
Puolueohjelmia tarkastelemalla havaittiin, että kannoissa on tapahtunut muutoksia, mutta muutoksissa on eroja sekä puolueiden että maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikan eri osa-alueiden välillä. Etenkin kokoomuksen ja keskustan ohjelmissa havaitaan selkeä muutos negatiivisempaan vuonna 2019, kun ohjelmissa on alettu käsitellä myös dokumentoimatonta maahanmuuttoa ja maahanmuuttoa turvallisuusuhkana. Käänne kielteisempään ei kuitenkaan koske kaikkia maahanmuuton osa-alueita, vaan esimerkiksi työ- ja opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan edelleen myönteisesti. Perussuomalaisten ja SDP:n osalta ei havaita yhtä selkeää muutosta: perussuomalaisten kannat ovat pääosin negatiivisia eikä niissä havaita tarkastelujaksolla merkityksellisiä muutoksia, kun taas SDP:n kannat ovat pysyneet tarkastelujaksolla suurilta osin neutraaleina tai myönteisinä, muutosta havaitaan kantojen sijaan lähinnä näkökulmissa.
Tämän tutkielman perusteella ei ole mahdollista todeta, johtuvatko maahanmuuttokantojen muutokset siitä, että kokoomus ja keskusta olisivat mukautuneet perussuomalaisten kantoihin esimerkiksi saadakseen takaisin perussuomalaisille menetettyjä äänestäjiä. Muiden saman aihepiirin tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että muutoksen taustalla on hyvin todennäköisesti sekä puoluekilpailu että lisääntyvästä maahanmuutosta johtuva yhteiskunnallinen muutos. Maahanmuuttokantojen muutosten syiden tutkiminen vaatisi kuitenkin vielä runsaasti lisätutkimusta
