Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden hallinnassa käytettyjä lääkkeettömiä menetelmiä ja niiden hyötyjä osana näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden hallintaan tarkoitetuista lääkkeettömistä menetelmistä, edistää menetelmien käyttöä ja parantaa näin muistisairaiden hyvinvointia sekä elämänlaatua. Opinnäytetyö on osa Lempeä hoiva-hanketta, jonka toteutuksesta vastaa Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Haaga-helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen tarkoituksena on kehittää hoivayksiköiden käyttöön lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton malli.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyöhön valittiin mukaan 12 tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Tutkimusaineistoa analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tietoa haettiin hyödyntäen PubMed-,Ebsco- ja ProQuest-tietokantoja. Tutkimusaineiston tuli käsitellä lääkkeettömiä menetelmiä ja niiden hyötyjä muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden hoidossa hoivatyön kontekstissa, jotta tulokset olisivat sovellettavissa käytännön hoitotyöhön. Aineistoon sisällytettiin englanninkielisiä tutkimuksia sekä katsauksia, jotka olivat julkaistu vuoden 2014 jälkeen.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat lääkkeettömien menetelmien hyödyistä muistisairaan neuropsykiatristen oireiden hallinnassa. Keskeisiä hyötyjä olivat neuropsykiatristen oireiden väheneminen sekä kognitiivisen toimintakyvyn ja taitojen tukeminen. Lisäksi menetelmät paransivat unen - ja elämänlaatua, edistävät psykologista ja emotionaalista hyvinvointia sekä tukivat hoitajien hyvinvointia. Tulokset eivät olleet ristiriidassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa, ja teoriaosuudessa korostui lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton merkitys.
Lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttö muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden hoidossa voisi tarjota merkittäviä hyötyjä hoitotyössä. Vaikka menetelmien vaikutus ei välttämättä ole pitkäkestoinen, niiden helppokäyttöisyys ja turvallisuus voisivat tehdä niistä arvokkaan lisän lääkehoidon rinnalle. Opinnäytetyössä korostui myös hoitajien hyvinvoinnin merkitys, joka on olennainen osa hankkeen lähestymistapaa. Lääkkeettömien menetelmien käyttö voi vähentää hoitajien kuormitusta ja tukea heidän työssänsä jaksamistaan.
Tulokset osoittivat tarpeen jatkotutkimuksille lääkkeettömien menetelmien vaikuttavuudesta sekä pitkäkestoisten vaikutusten arvioinnin tärkeydestä. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, miten lääkkeettömät menetelmät vaikuttavat hoitohenkilökunnan kuormitukseen, työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä kuinka lääkkeettömien menetelmien käyttöä voitaisiin paremmin integroida hoitotyön koulutukseen ja päivittäisiin hoitokäytäntöihi
