According to Finnish historiography, the Häme Rebellion was an uprising against the Catholic Church by the people of Häme (Tavastia) region in 1236/1237, which led Pope Gregory IX in December 1237 to urge the Swedes to launch a crusade against the rebellious Tavastians. In historiography, the Häme Rebellion has been linked to the harsh conversion methods of Bishop Thomas of Finland and considered as an opposition to ecclesiastical taxation. Similarly, Finnish historiography connects the papal letter to the so-called Second Crusade to Finland and to the need to pacify the Tavastians, but historians have not reached a consensus on when the Crusade to Häme took place. Historians also disagree on the purpose of the 1240 military campaign to the Neva River against the Novgorodians and its possible connection to the Häme Rebellion or the papal crusade bull. The purpose of the article is to examine this series of events and try to determine possible links between different events. The article is structured so that it first briefly presents all the aforementioned essential historical events and then reviews the historiography of the Häme Rebellion. Finally, the article considers the extent to which existing interpretations of the Häme Rebellion are truthful. As a result of the reflection, it is suggested that there was hardly ever a large-scale rebellion in Häme and that interpretations of the Crusade to Häme should be reassessed.Suomalaisen historiankirjoituksen mukaan Hämeen kapina oli hämäläisten kirkonvastainen kansannousu vuosina 1236/1237, jonka seurauksena paavi Gregorius IX joulukuussa 1237 kehotti ruotsalaisia tekemään ristiretken kapinoivia hämäläisiä vastaan. Historiankirjoituksessa hämäläisten kapina on yhdistetty silloisen Suomen piispan Tuomaan kovakouraisiin käännytystapoihin ja kirkollisen verotuksen vastustamiseen. Niin ikään suomalainen historiankirjoitus yhdistää niin kutsutun toisen ristiretken Suomeen paavilliseen kirjeeseen ja tarpeeseen rauhoittaa hämäläiset, mutta historioitsijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, koska Hämeen-ristiretki on toteutettu. Historioitsijat eivät myöskään ole yksimielisiä siitä, mikä – jos lainkaan – oli vuonna 1240 Nevalle, novgorodilaisia vastaan suunnatun sotaretken tarkoitus ja mahdollinen yhteys Hämeen kapinaan tai paavilliseen ristiretkibullaan. Artikkelin tarkoitus on tarkastella tätä tapahtumavyyhteä ja yrittää selvittää mahdollisia linkkejä eri tapahtumien välillä. Artikkeli on rakennettu niin, että aluksi esitellään lyhyesti kaikki edellä mainitut olennaiset historialliset tapahtumat ja sen jälkeen käydään läpi Hämeen kapinasta kertovaa historiankirjoitusta. Artikkelissa pohditaan lopuksi, missä suhteessa olemassa olevat tulkinnat Hämeen kapinasta ovat totuudenmukaisia. Pohdinnan tuloksena syntyy ehdotus siitä, että Hämeessä on tuskin koskaan ollutkaan laajamittaista kapinaa ja että tulkintoja Hämeen-ristiretkestä olisi syytä arvioida uudelleen
