Iivonen, Sari

Kivijärvi, Pirjo

Jukuri

VIHERLANNOITUSKASVUSTON SADONTUOTON JA RAVINNESISÄLLÖN ARVIOINTIKuva Pirjo KivijärviMaiju ja Yrjö Rikalan PuutarhasäätiöNäytteen otto viherlannoituskasvustosta 0,25 m2:n kehikolla.VIHERLANNOITUSKASVUSTON SADONTUOTON JA  RAVINNESISÄLLÖN ARVIOINTI Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, pirjo.kivijarvi@luke.fiSari Iivonen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, sari.iivonen@helsinki.fiTAVOITEResurssitehokas vihannestuotanto (REVI) -hank-keessa on tavoitteena kehittää viljelijöiden osaamis-ta viherlannoituskasvustojen sisältämän biomassan ja typen määrän arvioinnissa. Pellonpiennartilai-suuksissa ja käytännön vihannestiloilla opetellaan arvioimaan yhdessä viherlannoitus- ja kerääjäkasvi-en massan tuottoa ja massan mukana peltoon tule-van typen määrää hyödyntäen viime vuosina mm. EKOkas-hankkeessa (www.luke.fi/ekokas) ja Luomu- puutarha-hankkeessa (www.luke.fi/luomupuutarha) tuotettua tietoa vihannesten viljelykierrossa  käytet-tyjen eri viherlannoituskasvien kuiva-aine- ja typpi-pitoisuuksista. VIHERLANNOITUSKASVUSTON MAAN-PÄÄLLISEN SADONTUOTON ARVIOINTILuotettavin tuoresadon määritysmenetelmä on punnitseminen. Kasvuston tasaisuus vaihtelee pelto-lohkolla kasvuston tiheydestä ja kasvuoloista johtu-en, joten tuoresadon mittaamista varten olisi hyvä ottaa pellolta useampi edustava näyte. Viherlannoituskasvustosta otetaan vähintään kolmesta eri kohdasta kasvustonäyte. Näyte on hel-pointa ottaa käyttämällä neliön mallista kehikkoa, jonka pinta-ala on esimerkiksi 0,25 m2 (Kuva 1). Kehi-kon yhden sivun pituus on tällöin 50 cm. Tiheässä ja korkeassa kasvustossa kehikko on helpointa asettaa kasvustoon, jos sen yksi sivu puuttuu. Näytteenotos-sa satokasvusto leikataan lyhyeen sänkeen kehikon alalta. Näytteeseen rajataan vain ne kasvit, jotka kas-vavat näytteenottokehikon sisällä. Ei siis esimerkiksi alalle kaatuvia kasveja. Jos viherlannoituskasvustoa niitetään useaan kertaan kasvukaudessa ja massa jä-tetään peltoon, on hyvä mitata massan tuotto jokai-sella niittokerralla erikseen, jolloin saadaan mitattua koko kasvukauden aikainen massan tuotto.Kuva Pirjo KivijärviKasvimassa laitetaan esimerkiksi muovipussiin, jol-loin näyte voidaan punnita helposti pellolla mukana kulkevalla kalavaa’alla. Punnituksen jälkeen laske-taan näytteiden painon keskiarvo, jonka perusteella voidaan laskea hehtaarikohtainen viherlannoituskas-vuston tuoremassan tuotto: Hehtaarisato (kg/ha tuorepainoa) = Satonäytteiden keskipaino (kg) x 4 x 10 000Arvioitaessa viherlannoituskasvuston peltoon tuot-tamaa ravinnemäärää on määritettävä myös kasvus-ton tuottama kuiva-ainemassa. Tuoremassan määri-tyksen jälkeen saadaan laskettua kuiva-ainemassan tuotto käyttäen hyväksi jo olemassa olevaa tietoa eri kasvilajien kuiva-ainepitoisuuksista.Mikäli kyseessä on seoskasvusto, voidaan eri kasvila-jien osuudet arvioida silmämääräisesti kasvustosta. Tarkempi arvio luonnollisesti saadaan, jos näytteen eri kasvilajien massat punnitaan erikseen. Seoksen kuiva-ainepitoisuus lasketaan huomioiden eri kasvi-lajien osuudet:Seoskasvuston kuiva-ainepitoisuus, % = ((A1 x B1)+(A2 x B2)+ (A3 x B3))…/100, jossaA = Kasvilajin kuiva-ainepitoisuus-%B = kasvilajin osuus (%) tuorepainostaKasvuston kuiva-ainemassan tuotto lasketaan seu-raavasti:Kasvuston kuiva-ainemassan tuotto, kg/ha = Hehtaarituoresato (kg/ha) x kuiva-aine-% / 100 KasvilajiKuiva-aine-pitoisuus%Puna-apilakesäkuun lopulla, kukintavaihe 16syyskuussa 21Valkoapila alkukesä 13kukinnan loppuvaihe 17Timotei kesäkuu, osittain tähkällä 19–22tähkällä, kukinnan alussa 23kukinna lopussa 28–29Valkomesikkä nuori kasvusto, kukinta alussa 15kukinta puolessa välissä 23Rehuvirna (virnat)kukinnan alku 20Herne heinäkuun alku, kukintavaihe 16–17Härkäpapu kukinnan alku 13palkojen täyttyessä 20Sinappi kukintavaiheessa 17–18kukinnan loppuvaiheessa 21Rehu- ja muokkausretikka 7–8Viljat vihantaviljat 20tähkällä 25Kuva Sari IivonenKuva Pirjo Kivijärvi KasvilajiKasvilajin  kuiva-aineen  typpipitoisuus%Kasvilajin  kuiva-aineen  fosforipitoisuus%Kasvilajin  kuiva-aineen  kaliumpitoisuus%Kasvilajin  hiili-typpi- suhdeC/NPuna-apila 2,3–3,3 0,2 2,0 19Valkoapila 3,3 0,3 3,5 13Valkomesikkä 2,4 0,3 2,4 24Virnat 2,4–3,4 0,4 1,3 17Herne 3–3,4 0,3 2,2 14Härkäpapu 2,9–3,0 0,4 2,3 14Timotei 1,5–2,6 0,3 2,4 30Sinappi 1,7 0,3 2,8 27Viljat 1,6–2,1 0,3 1,8 20TYPEN MÄÄRÄN ARVIOINTIViherlannoituskasvuston sisältämän typen määrän laskentaan voidaan käyttää eri tutkimuksissa aiem-min tuotettuja eri kasvilajien kuiva-aineen sisältämiä typpipitoisuustietoja. Yleisimmin palkokasveilla typpi-pitoisuus on 3,0–3,5 % kuiva-aineesta ja heinäkasveil-la 1,5–2,0 % kuiva-aineesta. Kasvin kuiva-aineen hiili/typpi-suhde vaikuttaa siihen, miten nopeasti typpi va-pautuu kasvimassasta maahan muokkauksen jälkeen. Mitä alhaisempi suhde on, sitä nopeammin typpi va-pautuu.  Peltoon muokattavan maanpäällisen viherlannoi-tusmassan typpimäärää voidaan arvioida laskennalli-sesti kaavalla:Viherlannoituskasvuston typpimäärä (kg/ha)= Viherlannoituskasvuston kuiva-ainesato (kg/ha) x kuiva-aineen typpipitoisuus (%) /100Maan hajottajamikrobisto tarvitsee omaan lisäänty-miseen kasvimassaa, jonka typpipitoisuus on noin 1,7 %. Eli alhaisen typpipitoisuuden omaavien kasvien massasta vapautunut typpi sitoutuu aluksi kokonaan hajottajamikrobiston toimintaan, mistä se vasta myö-hemmin vapautuu kasvien käyttöön. Paljonko viherlannoitus tuo typpeä maahan?Esimerkkilaskelma 1 Timotei-puna-apila-viherlannoituskasvusto:	Kuiva-ainesadon tuotto 10 000 kg ka/ha Timoteita 60 % ja puna-apilaa 40 % Timotein typpipitoisuus 1,5 % ja puna-apilan typpi-pitoisuus 2,5 %Massan typpipitoisuus: ((60 x 1,5)+(40 x 2,5))/100 = 1,9 %Kuiva-ainesadon sisältämä typpimäärä: 1,9 x 10 000/100 = 190 kg N/haMaaperän mikrobiston hajotustoiminnan ”yli” jäävä typpi: 1,9 % – 1,7 % = 0,2 %Maanpäällisestä viherlannoitusmassasta seuraavan kasvin käyttöön tuleva typpimäärä:0,2 x 10 000/100 = 20 kg N/ha + juurimassan sisältämä typpiEsimerkkilaskelma 2Toisen vuoden valkomesikkäkasvusto:	Kuiva-ainesadon tuotto 8500 kg ka/ha	Valkomesikän typpipitoisuus 2,4 %Kuiva-ainesadon sisältämä typpimäärä: 2,4 x 8500/100 = 204 kg N/haMaaperän mikrobiston hajotustoiminnan ”yli” jäävä typpi: 2,4 % – 1,7 % = 0,7 %Maanpäällisestä viherlannoitusmassasta seuraavan kasvin käyttöön tuleva typpimäärä:0,7 x 8500 = 59,5 kg N/ha + juurimassan sisältämä typpiLÄHTEET:Maaseutuvirasto. 2008.  Ravinnetaseet. Ympäristötu-en lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinne-määrien seurantaan. http://maatila2020.savonia.fi/images/ravinteet/ravinnetaseet/Ravinnetaseet.pdfPalva  Reetta. 2010. Satotasojen lohkokohtainen mää-rittäminen. Teho-hankkeen julkaisuja 3/2010.Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen- hankesi-vut. www.luke.fi/ekokas

Viherlannoituskasvuston sadontuoton ja ravinnesisällön arviointi

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri