Helle, Pekka

Wikman, Marcus

Jukuri

1Riistantutkimuksen tiedote 207: 1-21. Helsinki, 1.6.2006Erikoistutkija Pekka Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkijantie 2E,90570 Oulu, puh. 0205751410, suunnittelija Marcus Wikman, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos, PL 2, 00791 Helsinki, puh. 0205751272.Talven 2006 lumijälkilaskennatriistakolmioillaPekka Helle ja Marcus WikmanValtakunnallisen lumijälkilaskennan tulosten mukaan yleisempien lajienjälkitiheydet olivat hieman alhaisemmat kuin edellistalvena. Useimmilla lajeillane olivat 18-vuotisen laskentajakson pitkäaikaiskeskiarvon tuntumassa taisen alapuolella. Nisäkkäiden jälkiä kirjattiin laskennoissa yhteensä noin41000, joista metsäjäniksen jälkiä oli puolet; seuraavaksi eniten havaittiinhirvenjälkiä (14 %) ja ketunjälkiä (13 %). Oravan jälkitiheys pienenipääosassa maata, koko maan keskiarvojen valossa kolmanneksen.Väheneminen oli voimakkainta Etelä- ja Keski-Suomessa. Metsäjäniksen,ketun, saukon, valkohäntäpeuran ja hirven jälkitiheydet olivat edellisvuodentasolla. Näistä ketulla kasvua oli lounaassa ja vähenemistä Keski- ja Pohjois-Suomessa; metsäjäniksen alueellinen runsausmuutos viime vuodesta oliolennaisesti samanlainen. Oravan lisäksi mainittavammat vähentymisettodettiin kärpällä ja näädällä. Kärpän jälkitiheys pieneni erityisesti Pohjois-Suomessa, kun taas etelämpänä muutossuunta oli pikemminkin kasvava.Kahdella lajilla havaittiin selvä jälkitiheyden kasvu edellistalvesta: ilveksenjälkitiheys kasvoi neljänneksen, ja metsäkauriilla jälkitiheys oli 1,5-kertainenvuoden takaiseen verrattuna. Tulokset käyvät ilmi tammi-maaliskuussatehdystä kahdeksannestatoista riistakolmioiden lumijälkilaskennasta.Talvilaskenta on osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsäs-täjäin Keskusjärjestön yhteistä metsänriistan runsauden seurantaohjelmaa.Yli 3000 metsästäjää osallistui maastotyöhön, ja havaintoja nisäkkäidenlumijäljistä tehtiin vakiolinjoilla noin 8500 kilometrin matkalla. Laskenta-tuloksia on luettavissa myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksenkotisivuilla osoitteessa www.rktl.fi.2Metsäriistan runsaudenarviointi eli riistakolmiolaskenta on 18 vuoden ikäi-nen. Tämä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Kes-kusjärjestön organisoima seurantaohjelma perustuu pääosin metsästäjientekemään maastotyöhön ja sen avulla saadaan seurantatietoa noin 30 eläin-lajista, niiden runsaudesta ja runsaudenmuutoksista. Elokuussa kolmioltalasketaan metsäkanalinnut ja talvella nisäkkäiden lumijäljet. Riistakolmioita,jotka ovat suhteellisen satunnaisesti metsämaastoon sijoitettuja 12 km mit-taisia linjoja, on perustettu lähes 1700; näistä tosin osa on lakannut olemas-ta tai ollut ainakin pitkään laskematta.Kuluneena talvena saatiin tutkituksi 740 riistakolmiota. Määrä on vähäi-sempi kuin viime vuonna ja tuntuvasti vähemmän kuin 1990-luvun alkuvuo-sina. Näin katkesi suotuisalta vaikuttanut lievä kasvu talvella tutkittujenriistakolmioiden määrässä vuosina 2001–2005. Nyt tutkittu linjapituus oliyhteensä 8517 kilometriä. Riistakolmioiden läpikäymiseen osallistui yhteensä3000 metsästäjää, ja keskimäärin neljän henkeä osallistui yhden kolmionkiertämiseen. Kolmioita laskettiin eniten 7.2. ja 13.3. välisenä aikana, noin80 % kaikista kolmioista (suositusaika laskennoille on 15.1.-28.2., pohjoi-sessa laskentoja voidaan tehdä 15.3. asti). Kuvasta 1 käy ilmi laskettujenriistakolmioiden määrä riistanhoitopiireittäin.1408581334814586649452113304611Tammi HelmiLaskettuja kolmioitaMaalis1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1320406080100120140Kuva 1. Talvella 2006 laskettujen riistakolmioiden lukumäärä riistan-hoitopiireittäin ja laskentojen ajoittuminen viikoittain.3Vuosi 2005 kirjautui säähavaintohistoriaan harvinaisen lämpimänä vuote-na, ja vielä syksykin oli poikkeuksellisen leuto. Talvi antoi odottaa itseäänjoulukuun alkuun asti. Puolesta kuusta lumipeite alkoi vahvistua erityisestiItä- ja Pohjois-Suomessa ja loppukuussa saatiin lisää lunta koko maahan.Märkänä satanut lumi aiheutti sähkökatkoja useilla paikkakunnilla. Tammi-kuu oli hieman keskimääräistä leudompi koko maassa, ja kuun loppuessalumipeite oli pitkän ajan keskiarvoa vastaava. Helmikuusta muotoutui lämpö-oloiltaan normaali, Itä-Suomessa jopa keskimääräistä kylmempi. Vähä-sateisesta helmikuusta huolimatta alkutalvesta koettiin monella tahollahuomattaviakin tykkyvaurioita ja puiden kaatumisvaaran vuoksi Koillismaallasuljettiin jopa hiihtoreittejä. Talvi näytti todellisen luontonsa maaliskuussa,joka oli harvinaisen kylmä koko maassa. Kuukauden keskilämpötila oliLapissa noin neljä astetta ja muualla maassa 5–6 astetta keskimääräistäalhaisempi. Lunta oli käytännössä koko maassa kolmiolaskentakauden vii-me vaiheissa, ja maaliskuussa alussa Pohjois-Suomessa hiihdettiin hyvinkintalvisissa oloissa (kuva 2). Talvi oli jälkilaskentaa ajatellen suotuisa, sillälunta satoi usein, ja sopivia laskentapäiviä oli tavanomaista enemmän.Talvilaskennan nisäkäslajien keskimääräiset jälkitiheydet ja lintulajien suh-teelliset tiheydet esitetään riistanhoitopiireittäin taulukossa 1. Grafiikkakuvistakäyvät ilmi laskennan runsaimpien ja mielenkiintoisimpien lajien jälkitiheydet50 x 50 kilometrin yhtenäiskoordinaatistoruuduittain. Lajikuvien pikku-6410 102550505015.1.2006 15.3.200664535030265344443324333028205015.2.20062525Kuva 2. Lumipeitteen syvyys (10, 25 ja 50 cm:n käyrät, Ilmatieteenlaitos) 15.1., 15.2. ja 15.3. sekä laskijoiden ilmoittamat laskentapäivänlumensyvyydet riistanhoitopiireittäin talvella 2006.4kartoissa esitetään ruudut, missä lajin jälkitiheys on muuttunut selvästiedellistalvisesta. Milloin tekstissä kerrotaan esim. jälkitiheyden muuttuneenedellisvuodesta, johtopäätös perustuu tilastomatemaattisen analyysin anta-maan tulokseen. Jälkitiheysero vuosien välillä on kuitenkin ongelmallinen:vaikka jälkitiheydessä oleva ero olisikin tilastollisesti merkitsevä, se ei vält-tämättä merkitse muutosta lajin kannantiheydessä, sillä maastossa havaittuunjälkitiheyteen vaikuttavat kannantiheyden lisäksi lumi- ja sääolosuhteet sekämuut eläinten liikkumisaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät.Havaintoja EH ES KS KY LA OUMetsäjänis 20 721 22,89 21,02 20,25 25,67 8,59 15,04Rusakko 1 166 3,08 0,98 0,20 0,50 – 0,11Orava 2 729 3,17 3,10 2,51 2,84 2,19 1,65Susi 63 – 0,03 0,04 0,12 – 0,01Kettu 5 417 9,55 5,11 3,68 5,69 3,04 2,57Supikoira 170 0,37 0,14 0,05 0,29 – 0,03Kärppä 775 0,44 0,83 1,54 0,37 0,42 0,36Lumikko 656 0,57 0,76 0,94 0,79 0,12 0,57Minkki 167 0,05 0,32 0,15 0,14 0,06 0,06Näätä 971 1,52 1,38 0,83 1,23 0,74 0,28Ahma 55 – – – – 0,03 0,02Saukko 243 0,23 0,38 0,42 0,22 0,10 0,09Ilves 467 0,85 0,68 0,35 0,40 0,01 0,07Valkohäntäpeura 1 566 7,05 0,08 0,05 0,01 – –Hirvi 6 108 6,27 5,14 5,34 4,09 3,77 7,77Metsäpeura 275 – – 0,96 – – 0,02Metsäkauris 303 0,21 0,01 0,16 0,04 0,01 0,31Metso 475 0,15 0,31 0,57 0,58 0,81 0,56Teeri 4 127 4,23 4,90 7,87 5,84 1,59 6,86Pyy 482 0,52 0,58 0,78 0,50 0,16 0,44Riekko 769 – – 0,23 – 2,48 1,265Taulukko 1. Nisäkkäiden jälki-indeksit (ylitysjälkiä/10 km/vrk) janähtyjen lintujen lukumäärät /10 km riistanhoitopiireittäin sekähavaintojen yhteismäärät riistakolmiolaskennoissa talvella 2006.Piirien lyhenteet: EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KS = Keski-Suomi, KY = Kymi, LA = Lappi, OU = Oulu, PO = Pohjanmaa, PH =Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PS = Pohjois-Savo, RP =Ruotsinkielinen Pohjanmaa, SA = Satakunta, UU = Uusimaa, VS =Varsinais-Suomi, KA = Kainuu.Jälkiä / 10 km / vrkPO PH PK PS RP SA UU VS KA15,19 24,10 15,29 34,25 30,59 16,09 19,44 14,20 18,570,84 0,77 0,03 0,05 0,41 5,87 5,42 9,76 –1,65 3,05 1,04 2,04 4,38 4,21 3,09 2,92 1,910,02 – 0,10 0,03 0,12 – – 0,16 0,164,49 6,85 1,02 1,80 4,75 11,42 11,29 16,96 2,290,08 0,28 0,01 0,22 – 0,67 0,25 1,03 0,031,00 1,14 0,48 1,10 0,29 0,42 0,65 0,86 0,440,69 0,27 0,30 0,48 0,71 0,65 1,05 0,16 0,240,01 – 0,30 0,56 0,06 0,05 0,22 0,08 0,120,35 0,85 1,10 1,22 0,57 0,97 0,96 0,70 0,39– – 0,15 – 0,02 0,02 – – 0,160,28 0,11 0,29 0,37 0,15 0,28 0,13 – 0,040,04 0,30 0,65 1,05 0,04 0,28 1,16 0,54 0,89– 1,19 – – 0,18 8,56 10,26 17,08 0,203,88 4,93 3,82 5,82 5,96 3,88 8,13 6,75 5,140,55 – – – – – – – 1,690,50 0,03 – – 0,18 0,60 1,07 5,68 0,05Lintuja / 10 km0,37 1,41 0,36 0,48 0,55 0,55 0,72 0,33 0,575,23 0,61 5,31 10,81 1,79 1,93 6,67 0,99 6,330,37 1,35 0,62 0,70 0,06 0,67 0,94 0,66 1,120,75 – 0,39 0,08 0,12 0,11 – – 1,46610,1 - 20,020,1 - 30,030,1 - 40,040,1 -       - 10,0Jälki-indeksiMetsäjänisJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %Metsäjäniksen koko maan keskimääräinen jälkitiheys oli hieman (8 %) al-haisempi kuin edellisenä talvena. Jälkihavaintoaineiston valossa jäniskantanäyttää vahvistuneen etelä- ja länsirannikolla ja vähentyneen Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa sekä pohjoisessa. Nyt todetut jälkitiheydet olivat mel-kein koko maassa alhaisemmat kuin riistakolmiojakson (1989–2006)pitkäaikaiskeskiarvot; Pohjois-Häme oli ainoa poikkeus tästä yleispiirteestä.Jäniksen kannanmuutokset ovat olleet lievästi jaksoittaisia kolmiolaskentojenaikana. 1980–90-lukujen taitteessa oli laajalti hyviä jänisvuosia, samoin 1990-luvun jälkipuoliskolla. Samarytmisesti lievästi parempia vuosia ovat olleetaivan viime vuodet ainakin eräillä alueilla. Aikaisempien huippujen tasolleviime vuodet eivät kuitenkaan ole ainakaan vielä yltäneet.Kuva 3. Metsäjäniksen jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muu-tokset edellistalvesta.72060401990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)206040206040206040206040Kuva 4. Metsäjäniksen jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoito-piireittäin vuosina 1989-2006.82,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %OravaKuva 5. Oravan jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruu-duissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutoksetedellistalvesta.Oravan jälkitiheys oli noin kolmanneksen alhaisempi kuin vuosi sitten, mikäpalautti 1,5-kertaisen kasvun toissa vuodesta viime vuoteen. Oravakannanmuutos oli, päinvastoin kuin monesti muulloin, suhteellisen yhdenmukainenpääosassa Suomea. Ainoastaan kaakossa (Kymen riistanhoitopiiri, muutos+20 %) ja Lapissa (+25 %) oravakanta vaikuttaa vahvistuneenedellistalvesta; kaikkialla muualla jälkitiheydet pienenivät. Nyt havaittu ora-van jälkitiheys oli kaikissa riistanhoitopiireissä alhaisempi kuin riistakolmio-jakson keskiarvo, ja monella alueella ero keskiarvoon oli vieläpä huomatta-va.91990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)201525105201525105201525105201525105201525105Kuva 6. Oravan jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2006.102,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %KettuKuva 7. Ketun jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissatalvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellis-talvesta.Ketun koko maan jälkitiheyden keskiarvo oli täsmälleen sama kuin edel-lisenä talvena. Keskiarvoihin peittyy kuitenkin se, että kannanmuutos edel-lisvuodesta oli eri tahoilla maata erilainen. Pääosassa Suomea ketun jälki-tiheys aleni: Pohjois-Suomessa 20–30 % ja keskisessä Suomessa vähänlievemmin. Jälkitiheys sitä vastoin kasvoi viimevuotisesta Lounais-Suomes-sa, ketun runsaimman esiintymisen alueella. Kolmiolaskennan 18-vuotisenhistorian keskiarvoiset ketun jälkitiheydet ovat pääosassa Suomea korkeam-mat kuin nyt todetut; vain länsirannikon riistanhoitopiireissä ollaan nyt kes-kiarvojen yläpuolella.111990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)201525105201525105201525105201525105201525105Kuva 8. Ketun jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2006.120,51 - 1,001,01 - 1,501,51 - 2,002,01 -       - 0,50Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %NäätäKuva 9. Näädän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruu-duissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutoksetedellistalvesta.Näädän jälkitiheys aleni edellistalvesta koko maan aineiston valossa vii-denneksen: tulokset osoittavat vähentymistä 12:ssa riistanhoitopiirissä 15:stä.Kannanvahvistumisen alueet eivät olleet alueellisesti yhtenäisiä vaan esi-merkiksi huomattavaa kasvua havaittiin Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.Laskentatuloksissa säilyi aikaisemminkin vallalla ollut piirre, että Itä- jaKaakkois-Suomessa näätä on runsastunut tai pysynyt vähintään ennallaanriistakolmiolaskentojen 18 vuoden aikana, kun taas muualla kannankehityson ollut pikemminkin aleneva.131990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)3,02,01,03,02,01,03,02,01,03,02,01,03,02,01,0Kuva 10. Näädän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2006.140,81 - 1,601,61 - 2,402,41 - 3,203,21 - Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %KärppäKuva 11. Kärpän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruu-duissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutoksetedellistalvesta.Kärpän koko maan keskimääräinen jälkitiheys aleni edellistalvisesta noin15 %. Tähän yleiskeskiarvoon kätkeytyy se alueellinen piirre, että Pohjois-Suomessa vähentyminen oli 40–60 %:n luokkaa, kun taas Etelä- ja Keski-Suomea luonnehtivat lievähköt jälkitiheyden kasvut. Eteläisen Suomen ko-honneiden jälkitiheyksien seurauksena kärppäkanta on siellä riistakolmio-jakson keskiarvoa korkeampi, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaanpitkäaikaiskeskiarvon alapuolella; nyt todettu jälkitiheys oli selvimmin kes-kiarvo pienempi Lapissa.151990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)5234152341523415234152341Kuva 12. Kärpän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2006.160,11 - 0,200,21 - 0,300,31 - 0,400,41 - Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %SaukkoKuva 13. Saukon jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruu-duissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutoksetedellistalvesta.Saukon jälkimäärä oli lähes sama kuin edellisenä talvena. Pienentyneenjälkimäärän ruutuja oli hieman enemmän pohjoisempana kuin kasvaneenjälkimäärän ruutuja. Nyt todettu jälkitiheys oli lähes kaikissa riistanhoito-piireissä korkeampi kuin riistakolmiojakson keskiarvo ja useissa piireissätalvi 2006 oli 18-vuotisen seurannan parhaiden vuosien joukossa. Lasken-ta-aineiston mukaan saukkokanta onkin vahvistunut useilla alueilla tämänajanjakson puitteissa.171990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)0,60,20,30,40,50,10,60,20,30,40,50,10,60,20,30,40,50,10,60,20,30,40,50,10,60,20,30,40,50,1Kuva 14. Saukon jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2006.182,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %HirviKuva 15. Hirven jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruu-duissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutoksetedellistalvesta.Hirven jälkimäärä riistakolmioilla oli täsmälleen sama kuin vuosi sitten, jakorkeimmat ruuduittaiset tiheydet todettiin pohjoisella Pohjanmaalla.Jälkitiheyksien (todellisen tai näennäisen) kasvun ja vähentymisen ruutujaon osapuilleen yhtä paljon, ja ne sijaitsevat mosaiikkimaisesti ympäri Suo-mea. ’Muutoskuva’ on hirvelle tyypillinen, ja se viitannee siihen, että lumi-ja laidunolot vaikuttavat lumijälkitiheyksien alueelliseen vaihteluun ja muu-toksiin tuntuvastikin. Myös laumoittumisessa olevat erot talvien välillävaikuttanevat lumijälkilaskentojen luotettavuuteen.191990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005KainuuVarsinais-SuomiUusimaaSatakuntaR. PohjanmaaPohjois-SavoPohjois-KarjalaPohjois-HämePohjanmaaOuluLappiKymiKeski-SuomiEtelä-SavoEtelä-HämeJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)14468101221446810122144681012214468101221446810122Kuva 16. Hirven jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2006.202,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %ValkohäntäpeuraKuva 17. Valkohäntäpeuran jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50km:n ruuduissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Valkohäntäpeurankaan keskimääräinen jälkitiheys ei muuttunut mainitta-vasti vuoden takaisesta. Alueellinen muutoskuva ei ole kovinkaanyhteneväinen, joskin kasvun ruutuja vaikuttaa olevan enemmän lännempänäkuin idempänä. Tiheimmän peurakannan alueella on ’muutoksia’ selvästivähemmän kuin harvemman kannan alueella, missä huomattavassa osassaruutuja on joko tuntuva jälkimäärän vähentyminen tai kasvu. Tämä viitanneelumisuhteiden ja sattuman (laji on harvan kannan alueella vähälukuinen)merkitykseen tuloksissa.210,51 - 1,001,01 - 1,501,51 - 2,002,01 -       - 0,50Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %MetsäkaurisKuva 18. Metsäkauriin jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2006. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutok-set edellistalvesta.Metsäkauriin jälkitiheys oli lähes 1,5-kertainen edellisvuoteen verrattuna.Lumiolot ja jälkihavaintojen pieni määrä (noin 300 tänä talvena) aiheuttavatsen, että metsäkauristulokset vaihtelevat melkoisesti vuodesta toiseen.Jälkitiheyden muutoksessa vaikuttaa olevan alueellisuutta siten, että jälkiäkirjattiin edellistalvea enemmän Länsi-Suomessa ja niukemmin Etelä- jaItä-Suomessa. Satunnaisvaihtelusta huolimatta metsäkauriin jälkitiheydetovat kiistattomasti kasvaneet Suomessa riistakolmiolaskentojen 18 vuodenaikana.

Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri