Alenius, Virpi

Eskelinen, Päivi

Halonen, Timo

Laitinen, Anna

Finnish

Jukuri

SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMAA KOILLISMAALLE -työpaja 17.4.2015 Rukan kokouskeskus, KuusamoPäivi Eskelinen, Virpi Alenius, Anna Laitinen ja Timo HalonenYhteenveto työpajan tuloksistaKuusamossa ja koko Järvi- ja Pohjois-Suomessa on runsaasti vesivaroja ja siten sinisen biotalouden kehityspotentiaalia. Puhdas vesi sinällään voisi olla vaikka vientituote, mutta kehitysmahdollisuuksia on myös kalatuotannossa, vesistömatkailussa ja vesistöissä hyvinvoinnin lähteenä. Vesistöjä tulisi työpajan osallistujien näkemysten mukaan hyödyntää tehokkaammin, erityisesti kalojen mutta myös kasvien tuotannossa ja kehittämällä teknologioita, joiden avulla tuotantovirtoja saataisiin kasvatettua ja jalostusarvoa nostettua. Keihäänkärkinä pidettiin sekä kalojen ja kasvien viljelyä että matkailu- ja hyvinvointisektoria.Sinisen biotalouden kehittäminen kaipaa alueellista eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimien suunnittelua riittävän laajalla, esimerkiksi vesistöalueen tasolla. Ideoita on, ideoiden jalostaminen hankkeiksi olisi tärkeää. Työpaja tuotti runsaasti toimenpide-ehdotuksia energia-, hyvinvointi-, terveys- ja digitalisaatiosektoreille. Vesirutto on Kuusamon alueella paikallisesti korostunut ongelma. Vesiruton poistamista ja taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia tulisi tutkia ja kokeilla. Maantieteellinen sijainti on ilmaston lämmetessä todennäköisesti suuri mahdollisuus esimerkiksi viileän veden kalojen viljelylle. Kaikille sinisen biotalouden osa-alueille yhteisenä ongelmana ja kehittämisen kohteena tunnistettiin asiakkaiden löytämisen vaikeudet.Sinisen biotalouden ristiriidat liittyvät veden, vesiympäristöjen ja vesienomistuksen suureen merkitykseen ja niihin liittyviin tunteisiin. Elinkeinotoiminnan kasvu ja kasvua tukevan elinkeinopolitiikan tavoitteet voivat olla ristiriidassa ympäristöpolitiikan ja luonnonsuojelun kanssa. Erityisesti kalatalouteen (vesiviljely ja ammattikalastus) ja luontomatkailuun (elämykset ja lähiruoka) liittyy synergioiden mahdollisuuksia, mutta myös vihreän ja sinisen biotalouden rajapinnoissa ja uusissa liiketoimintamahdollisuuksissa tunnistettiin synergioita. Kuusamon alueen luonnonvarat sijaitsevat kaukana osaamiskeskittymistä, synergioiden toteutumiseksi ehdotettiin osaamis-/synergiakeskittymän muodostamista.Kuusamon ja muunkin Järvi-Suomen alueen sinisen biotalouden kehittämisen pullonkaulat liittyvät lähinnä lupapolitiikkaan, ristiriitoihin sekä suojelun ja elinkeinotoiminnan että eri elinkeinosektoreiden välillä sekä syrjäiseen sijaintiin ja laajaan alueeseen, jolla on vähän asukkaita, hajanainen toimijoiden kenttä, pirstoutunut hallinto ja maanomistus sekä kehittämistä kaipaava sinisen biotalouden suunnittelu ja yhteistyöverkosto. Suuret yksiköt edellyttävät pääomia, joiden puute tunnistettiin pullonkaulaksi, samoin vielä löytämättömät mahdollisuudet esimerkiksi matkailussa.Alla on työpajan eri pisteiden muistiinpanot sekä suuntaa antava äänestystulos keihäänkärjiksi tunnistetuista toimenpiteistä.Seminaarin aamupäivän esitysten materiaalit löytyvät Naturpoliksen sivuilta http://www.naturpolis.fi/ajankohtaista/sinista-biotaloutta-luontopaakaupunkiin-seminaari-17-4-2015 (​http:​/​​/​www.naturpolis.fi​/​ajankohtaista​/​sinista-biotaloutta-luontopaakaupunkiin-seminaari-17-4-2015​)1.	Millä aloilla makean veden ympäristöissä, erityisesti Pohjois- ja Järvi-Suomessa on kehityspotentiaalia sinisessä biotaloudessa? Riittävätkö luonnonvarat? Millaisia olisivat sinisen biotalouden keihäänkärjet?Kehityspotentiaalit-	Kasviviljely vedessä: Ravinteet ovat vesissä ja elämme vesistä. Vesissä on kasvien viljelylle potentiaalinen pohja.-	Siniset luonnonvarat tehokkaammin käyttöön: Kalojen kasvatuksen rinnalle voisi tuoda levien kasvatuksen tms. esim. vesirutto.-	Veden puhdistusmenetelmät (luomu): Suomi on puhtaan makean veden ”suuromistaja” ja meidän on huolehdittava vesistöistämme. Olemme kehittäneet useita puhdistusmenetelmiä (kylmäkristallisaatio, EC yms), jotka voisivat olla Suomelle huippuvientituotteita.-	Kalankasvatus ja siihen liittyvän koko arvoketjun kehittäminen: teknologia, ”meijeriauto”, joilla saataisiin kala- ja sivuvirtojen kokoa kasvatettua. Koska teknologian kehittäminen vaatisi eo. virtojen kasvattamista ja jalostusarvon nosto olisi mahdollista. Kuluttajalle saataisiin tuotteita kehitettyä kilpailukykyiseen hintaan: kalan jauheliha kuluttajapakkauskoossa.-	Vähempiarvoisten kalojen jatkojalostus: lemmikkieläin ruuat, fosforin sitominen, biotalouden kiertotalous.-	Kalojen geneettinen jalostus-	Puhdas vesi on vientituote, jota olisi jalostettava ja brändättävä.-	Vesi, vesistöt matkailutuotteena ja hyvinvoinninlähteenä.-	Vaelluskalat matkailutuotteena-	Suomen järvialueen brändäys: sähköinen saavutettavuus, some yms.-	Kalanviljelyn hyväksyttävyys: osaamisen ja tiedon jalkautusKeihäänkärjet-	Sinisen biotalouden tehokkaampi hyödyntäminen: Kalan- ja kasvien viljely-	Teknologiat: puhdistusmenetelmät, -	Kalanviljelyn arvoketjun kehittäminen (meijeriauto)-	Sinisen biotalouden matkailun ja hyvinvointi: vaelluskalat, lumi, jää, puhdas vesi-	Järvi Suomen brändäys-	Jalostus: kalojen geneettinen jalostus, kuluttajatuotteiden kehittäminen2.	Miten meidän tulisi kehittää Koillismaan sinistä biotaloutta - katse tulevaisuuteen? Millä työkaluilla ja millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä?Työkaluja-	Ideat toiminnaksi -hankkeita-	Vedenomistajuuskysymykset - yhteistoimintamenetelmien kehittäminen suunnittelussa-	Vesiensuojelun täsmämallien kehittäminen-	Alueellinen yhteistyö, vesistöalueittainen suunnittelu ja hoito (vrt. tulevat kalatalousalueet)-	Vesiosaaminen yhteen paikkaan (nykyisin yliopistot, tutkimuslaitokset jne), vesiministeri hallitukseen-	Eri toimijoiden välinen yhteistyö, esim. lähiruoka, jalostus-	Venäjä, kalankasvatus: yhteistyötä ja vientiäToimenpide-ehdotuksiaEnergia-	Biokaasun tuottaminen jätevesistä, vesirutosta, vähäarvoisesta kalasta, karjanlannan kanssa-	Vesien puhdistaminen kasveilla, esim. paju ja nopeakasvuiset lehtipuut, puun käyttö energiaksi-	Hajautettujen pienten mittakaavan tuotantomenetelmien kehittäminen biokaasutuotannossaVesirutto-ongelmasta mahdollisuudeksi-	Vesiruton korjuumenetelmien kehittäminen-	Korkean jalostusarvon tuotteiden etsiminen vesirutosta, kaloista ym-	Kiertotaloutta vesirutosta: maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi, säkkitavaraa haitasta hyödyksi-	Vesirutto elintarvikkeeksi: sushi, smoothie, rehuksiHyvinvointi ja terveys-	Terveysvesi, Kuusamon alueen kalsium- ja rautapitoinen pullovesi-	Elintarviketuotannossa de luxe -tuotteet, superfood, snacksit kaloista (muikuista)-	Well being, blue care, kulttuurin huomioiminen matkailussa-	Lähiruoka, koko sortimentti (esim. mausteet)-	Vesi hoitavana elementtinä (mielenterveys, mielenrauha), avantouintiDigitalisaation ja avoimen datan mahdollisuudet-	”Älyjärvi”, esim. Kitka, avoin data, paikkatietoyhteys, ympäristön tilan seurannan konsepti, kehittämisprojekti, EU-tason rahoitus, vedenlaatutiedon mittausta, kalakanta- ja kalastustietoaTalvi-	Lumi ja jää sinisenä biotaloutena-	Kuusamon alue 250 m merenpinnasta, tulevaisuudessakin luminen ja kylmä, viileän veden kalojen tuottaminenKaikille kehittämisehdotuksille yhteinen ongelma-	Maksavien asiakkaiden löytäminen (esim. vesistömatkailuun)3.	Mitä ristiriitoja ja synergioita sinisen biotalouden kehittämiseen voi liittyä?Ristiriidat-	Veteen liittyy paljon eriäviä intressejä ja tunteita-	Vesien rikkonainen omistus hankaloittaa vesiluonnonvarojen hyödyntämistä (luvat, mielikuvat ja asenteet)-	Elinkeinotoimintojen kasvu vs. luonnonsuojelun tavoitteet voivat olla ristiriitaisia (erityisesti kalanviljely, kaivostoiminta ja vesivoima).-	Lainsäädännön kapea-alaisuus ja ristiriitaisuus-	Etäisyydet luonnonvarojen ja osaamiskeskittymien välillä (esim. Kuusamo vs. Oulu)-	Elinkeino- vs. ympäristöpolitiikka (voi pitkällä jänteellä muodostua kilpailueduksi, jos saadaan aikaan uusia ympäristöinnovaatioita)Synergiat-	Kalanviljely ja ammattikalastus sekä jalostus tukevat ja hyötyvät toinen toisistaan-	Matkailu (lähikala, elämykset sekä blue care)-	Luonnontuotealan yhteistyö (uudet tuotteet ja yhteistyö)-	Vesibiomassojen poisto ja hyödyntäminen (ravinteiden poisto ja uudet liiketoimintamahdollisuudet)-	Biojalostaminen-	Teolliset symbioosit-	Vihreän ja sinisen biotalouden yhdistäminen/rajapinta (suljetut kierrot)Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia-	Muodostetaan osaamis-/synergiakeskittymiä4.	Mitä pullonkauloja alueen sinisen biotalouden kehittämisessä on? Käytännöllisiä esimerkkejä, kokemuksia, tutkimustarpeita, onko hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä?-	Lupa-asiat (hidas käsittely, monimutkainen lupaprosessi/monta prosessia, varovainen lupapolitiikka)-	Hallinnolliset rajat poikkeavat elinkeinotoiminnan rajoista-	Intressiristiriidat (suojelu, tuotanto jne)-	Toimialojen väliset ristiriidat (esim. matkailu ja kalanviljely)-	Kaukainen sijainti, joka ei houkuttele osaajia, muuttotappioalue-	Pääomien puute suuria yksiköitä varten-	Kokonaisvaltainen suunnittelu sinisessä biotaloudessa puuttuu-	Toimijoiden kenttä hajanainen-	Alaan liittyvä hallinto pirstaloitunut-	Kaikki toimijat kattava yhteistyöverkosto puuttuu-	Sirpaleinen maanomistajuus -> suuri määrä asianosaisia-	Matkailussa uusia mahdollisuuksia ei aina osata tunnistaaPikagallup keihäänkärjistä1

Sinisestä biotaloudesta elinvoimaa Koillismaalle -työpaja

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/531660/Kuusamo%20SBT%20ty%c3%b6pajayhteenveto%20final.doc?sequence=1&isAllowed=y

Sinisestä biotaloudesta elinvoimaa Koillismaalle -työpaja

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri