Jaakko Nuutila
The Finnish organic food chain - Modelling towards 2020 goals with change and innovation
The current Finnish food chain generates negative externalities for the environment, human beings and animals. Organic food and its production represent an alternative that aims at reducing those externalities. Such an approach is supported by international authorities, and features in Finnish government goals that are intended to diminish these externalities, among others, by increasing the share of organic production. None of the goals previously set by the Finnish authorities for the organic sector have been reached, and this also applies to the target for 2020 according to trends in organic production and expanding market share in Finland. Several other European Union countries are making more significant progress in this regard in comparison with Finland.
This thesis proposes a Finnish food chain model tackling the challenging aim to enable the government goals for organic food and its production to be reached. Simultaneously, it may enhance greater sustainability, with benefits to society and enhanced profitability for those enterprises acting for the common good. The model combines three theories: Activity Theory for the model with its elements, Economy of Common Good for the values and Co-creation for the collaboration of the food chain actors that pertain to the model. A change from the current to the suggested model, generating the desired outcomes, can be possible if a path of certain actions based on the principles of the Finnish national innovation system is followed. Organic food and its production need to be recognized (legitimacy) and integrated into strategic development and research topics, in Finland, for development in this area to be sufficient to reach the goals set.
The findings in this thesis and its four component articles link to the associated theories that gain support from the literature on the food system. The suggested food chain model is, therefore, based on official reports, theories and empirical studies. The suggested model encourages food-chain-level cooperation that would lead to a fairer division of power and easier interference in legislation and taxation, making it easier to set the common good values and to use them to influence affect to the tools of food chain activities. The resulting production methods, and the food itself, will enable the goals set for organic production to be reached. The path of actions suggests tax incentives, better education and research on organic food and its production, more effective information policy and a tailored SHOK-type organic consortium to spearhead the project as an integral component of the Finnish strategic research agenda.
The resilience of planet Earth is rapidly decreasing, and small actions remain largely without effect. The entire food chain has to be redeveloped in a comprehensive and radical way. The model suggested is theoretical: a combination of several theoretical approaches proven to have been successful in existing business environments. It is difficult to imagine that, under the currently prevailing conditions of materialism and egocentricity, the proposed system could be comprehensively adopted right away at the national level, but a gradual change towards the greater common good and organic goals can be expected to be possible by following the action plan presented.Jaakko Nuutila
Suomen luonnonmukainen ruokaketju - Mallintaen kohti 2020 tavoitteita muutoksen ja innovaation avulla
Suomen tämänhetkinen ruokaketju aiheuttaa haittavaikutuksia ympäristölle, ihmisille ja eläimille. Luonnonmukainen tuotanto ja ruoka edustavat vaihtoehtoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on voida vähentää näitä negatiivisiksi ulkoisvaikutuksiksi nimettyjä haittavaikutuksia. Tätä ajattelutapaa puoltavat useat kansainväliset toimijat sekä myös Suomen hallituksen asettamat tavoitteet, joiden tehtävänä on vähentää näitä haittavaikutuksia mm. lisäämällä luonnonmukaisen tuotannon osuutta. Aiempia luonnonmukaiselle tuotannolle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu ja tämänhetkisten tuotantoala- ja markkinaosuustrendien perusteella ei vuodelle 2020 asetetut tavoitteet näytä realistisilta. Useat Euroopan yhteisön jäsenmaat kehittyvät näissä asioissa Suomea huomattavasti paremmin.
Tämä väitöskirja esittelee suomalaisen ruokaketjun mallia, joka voisi auttaa saavuttamaan hallituksen luonnonmukaiselle tuotannolle ja ruoalle asettamat haastavat tavoitteet. Samanaikaisesti se lisäisi kestävyyttä, mikä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa sekä parantaisi ruokaketjussa yhteishyvän talouden mukaan toimivien yritysten kannattavuutta. Malli yhdistää kolme teoriaa: toiminnan teoria tuo siihen mallin elementteineen, yhteishyvän talouden kautta toiminta saa arvot ja yhteiskehittely lisää ruokaketjun toimijoiden välistä yhteistyötä johtaen mallin syntymiseen. Muutos nykyisestä ruokaketjun mallista uuteen, tässä työssä ehdotettuun malliin, joka johtaa haluttujen tulosten saavuttamiseen, on mahdollista, mikäli noudatetaan toimenpiteitä, jotka perustuvat Suomen innovaatiojärjestelmään. Luonnonmukainen tuotantotapa tulee tunnustaa (legitimiteetti) suomalaisessa yhteiskunnassa ja se tulee saattaa osaksi tutkimus- ja kehitysstrategioita, jotta niille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Ehdotettu suomalaisen ruokaketjun malli perustuu raportteihin, teorioihin ja empiirisiin tutkimuksiin. Malli rohkaisee toimijoita ruokaketjutason yhteistyöhön, mikä osaltaan johtaa reilumpaan ruokaketjun toimijoiden väliseen vallan jakoon sekä mahdollistaa paremmin lainsäädäntöön ja verotukseen vaikuttamisen. Tämä osaltaan mahdollistaa tälle toiminnalle yhteishyvän arvojen asettamisen ja niiden avulla vaikuttamisen toiminnan välineisiin. Tuotantotavan muutos yhdistettynä kuluttajat mukaan ottavaan yhteiskehittämiseen mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Esitetyt toimenpiteet liittyvät verotukseen, parempaan koulutuksen tasoon, luonnonmukaisen tuotannon ja ruoan tutkimukseen, tehokkaampiin informaatiokäytäntöihin, sekä räätälöityyn SHOK:in tapaiseen luonnonmukaiseen konsortioon, joka asettaisi tämän mallin sekä luonnonmukaisen tuotannon kehittämisen kiinteäksi osaksi Suomen kansallista tutkimusstrategiaa.
Pienet toimenpiteet eivät enää kykene estämään maapallon resilienssin heikkenemistä. Koko ruokaketjun toimintaa tulee muuttaa perusteellisella ja radikaalilla tavalla. Tässä väitöskirjassa esitelty suomalaisen ruokaketjun malli on teoreettinen: yhdistelmä eri teoreettisia lähestymistapoja, joiden on osoitettu toimivat menestyksekkäästi liiketoiminnan eri aloilla. On tosin vaikea kuvitella, että nykyisessä materialistisuuteen ja itsekkyyteen rakentuvassa yhteiskunnassa, esitetty malli voitaisiin hyväksyä kokonaisuudessaan, ja kansallisella tasolla, mutta asteittainen siirtyminen kohti suurempaa yhteistä hyvää ja luonnonmukaisen tuotannon ja ruoan tavoitteita on mahdollista noudattamalla tämän työssä esitettyjä toimenpiteitä
