Hautsalo, Juho

Karhu, Saila

Känninen, Jari

Parikka, Päivi

Rantanen, Marja

Tuohimetsä, Saara

Vuorinen, Leena

Jukuri

© Luonnonvarakeskus 1 Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus Jari Känninen SavoGrow Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Helmiseminaari 16.2.2016 Suonenjoki Kuvat Luke © Luonnonvarakeskus 2 24.3.2016 Satotaimen vaatimukset  • Kukka-aiheita runsaasti • Haaroittunut, voimakas pystyjuurakko • Voimakas juuristo • Juuristossa runsaasti vararavintoa • Terve • Frigo-varastoitu  Kasvatus aloitettava kesäkuun puolivälissä viimeistään © Luonnonvarakeskus 3 24.3.2016 ‘Honeoye’ Istutus pvm Taimi-ikä    Kauppakelp. sato g / kasvi Kauppakelp. % Kokonaissato tn/ha 4.5. 2000 5 519   26   6 374 93 18   7 297   15           24.5. 2000 5 447   26   6 382 84 20           21.6. 2000 5 263   21   6 204 60 16   7 143   11 Satotuloksia MTT Piikkiössä tuotetuilla Honeoye-lajikkeen kennosatotaimilla.  Taimien ikänumerointi viittaa taimien juurrutuskuukauteen vuonna 1999.  Tunneli Avomaa Tunneli © Luonnonvarakeskus Aloitusmateriaali:  • juurrutettu rönsytaimi kasvihuoneesta/avomaalta • juurtumaton  rönsypistokas Mistä saisi ajoissa riittävästi? 4 24.3.2016 Kennotaimia taimistosta  © Luonnonvarakeskus 5 24.3.2016 Avojuuritaimia kasvatukseen, nostetaan syksyllä tai keväällä • maalevintäiset taudit uhkana © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 6 Frigo-pistokkaiden tuottaminen Honeoye & Polka, pistokasta/emo: Kausihuoneesta 38 Avomaalta 23 © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 7 Rönsyjonoina Polka-pistokkaista säilyi 71 % ja Honeoye-pistokkaista 85 %, juurtuivat hyvin, ongelmana kukinta  © Luonnonvarakeskus 8 24.3.2016 Aloitusmateriaalina myös:  Frigo-varastoitu viime vuoden kevyttaimi (haaroittuu helpommin) • Frigotaimet,  -pistokkaat kukkivat kasvatuksessa © Luonnonvarakeskus 9 24.3.2016 Rönsypistokkaat •  juurrutetaan sumukastelussa tai valkean muovin alla • Lannoitus Pistokkaat voi juurruttaa suoraan satotaimikennoihin kesäkuun alussa viimeistään © Luonnonvarakeskus 10 24.3.2016 Taimet koulitaan satotaimikennoihin Kasvualusta: • Karkea kasvuturve + hiekka tms. ! • Kalkittu, perus-lannoitettu  + Hidasliukoinen lannoite  © Luonnonvarakeskus 11 24.3.2016 Kasvatus • Kennorivit harvaan  • 40 tainta neliömetrille • Alussa ehkä harso päälle • Lähellä • Avoin, valoisa,  • Voi olla katettu (kausihuone, katos) • Ei kuuma-paahteinen, huoneen tuuletus • Syyshalloilta suojassa • Kastelulaitteet! Kuvat Tervetarha-koeviljelmiltä © Luonnonvarakeskus 12 24.3.2016 • Ei mansikkamaan lähellä, kulkureitillä tai entisen paikalla • Vettä läpäisevä • Rikkakasviton • Maanpeitekate (Mypex tms.) © Luonnonvarakeskus Kasvinsuojelua • Terve lähtömateriaali • Terve alue • Ei tartuntaa mansikkamaalta • Välineiden desinfiointi • Mansikanhärmä • Harmaahome (ennen varastointia) • (Lehtilaikkutaudit) • Ei rikkakasvitorjuntaa  13 24.3.2016 • Vihannespunkki • Mansikkapunkki • Korvakärsäkkäät • Nälvikkäät • Perhostoukat • Etanat • Kauriit • (Talvella myyrät)   © Luonnonvarakeskus Härmäinen taimi ei haihduta: • Ravinteiden otto • Kasvualustan kunto • Taimen laatu  14 24.3.2016 © Luonnonvarakeskus Hyönteisverkko torjuu suurempia tuholaisia Reunat tiiviisti maassa 15 24.3.2016 © Luonnonvarakeskus 16 24.3.2016 Kastelu • Pieni turvemäärä • Ajasta kellolla tarpeen mukaan • Monta kertaa päivässä   © Luonnonvarakeskus 17 24.3.2016 • Ravinnetasoa tulisi seurata kasvualustasta ennen kuin se näkyy taimissa Lannoitus • Kastelu poistaa ravinteita • Sade poistaa ravinteita Puristenesteanalyysi • Lusikalla turvetta useasta taimesta • Purista neste • Mittaa johtokykymittarilla (n. 30 €) • Tavoitteena 1-2 mS (10-20 µS) © Luonnonvarakeskus • Lannoitus alkaa 2 vk koulinnasta • Pystyjuurakko tukevaksi ja haaroittuvaksi • Runsastyppinen täyslannoite • Esim. 14 – 19 % N • Lisäksi kalkkisalpietari (kalkki!) • Ei liikaa kerralla (vedenotto häiriintyy) • Esim. 200 g /100 l = 0,2 % • Viikoittain, ainakin • Elokuun lopulta vähätyppisempi lannoite • Esim. 7 % N • Vasta lokakuussa PK-lannoite, jos talvetus ulkona   18 24.3.2016 © Luonnonvarakeskus Muu hoito 19 24.3.2016 Kukkien poisto Rönsyjen poisto  • Rönsyt haittaavat haaroittumista • Käsin • Nurmitrimmerin reunaleikkurilla    © Luonnonvarakeskus Syyshoito • Kukkien aiheet alkavat kehittyä elo-syyskuussa • Ne pitäisi saada kehittymään pitkälle • Harso lisää lämpötilaa, edistää kehitystä • Harmaahomeen riski märkänä syksynä • ”Karaisu” ilman harsoa • Harsot hallasuojana 20 24.3.2016 © Luonnonvarakeskus • Taimet ulkona mahdollisimman kauan • Tavoitteena hyvin tuleentuneet taimet 21 24.3.2016  © Luonnonvarakeskus 22 24.3.2016 Pakataan • ohutmuovisiin pusseihin • (puu)laatikoihin  Poistetaan kennoista Jätetään lyhyet vihreät lehdet Taimet varastoidaan frigo-varastossa -1 –  -2 ºC   © Luonnonvarakeskus 23 24.3.2016 Talvetus ulkona on epävarmaa, suojattava harsoilla © Luonnonvarakeskus Riskinä syksyllä ja talvella pakkasvauriot 24 24.3.2016 Riskinä maa-levintäiset taudit, esim. tyvimätä © Luonnonvarakeskus Märät taimet vahingoittuvat jo ennen varastointia tai sen aikana, kasvualustan läpäisevyys tärkeää 25 24.3.2016 © Luonnonvarakeskus Hyvin tuleentuneet taimet talvehtivat frigo-varastossa hyvin 26 24.3.2016 JL Ennen Jälkeen © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 © MTT Agrifood Research Finland 27 Satotaimien tuotannon aloittaminen marjatiloilla, Tervetarha-hanke •4 marjanviljelijää: Kankaanperä Markku (Keski-Suomi) Räsänen Noora, Lehtonen Jouni (Savo) Poikela Juha (Kaakkois-Suomi)  • Taimistoja, Marjanviljelyn koetila SavoGrow, Luke •Ohjeet, tilakäynnit, palautteet, sähköpostit, päiväkirjat (Luke), lämpötilaseuranta •Taimien kasvatus 2014, laadun havainnointi 2015 keväällä  Aloitus kevyttaimista kesäkuun viimeisellä viikolla (26) tai heinäkuun 2. viikolla (28) 2014 - myöhään © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 © MTT Agrifood Research Finland 28 Frigo-varastointi 2014-2015 ja koehyötö 2015 Lukessa Taimipaakun  ravinnetila ja märkyys, harmaahome, mansikkapunkkeja, vihannespunkkeja, tyvimätää (?) © Luonnonvarakeskus Viljelijöiden taimien tuloksia  29 24.3.2016 Viljelmät PI ja MA (tunneli): n. 20% taimista haaroittuneita,  muut haarattomia. Luke: Polka 6%, Honeoye 35% haaroittuneita.  Kasvualustan ravinnetila sateiden takia heikko  Myös Lukessa mS 0,2—0,4 © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 30 Frigo-varastoinnin jälkeen kuntoeroja  LP ja LT = Luke © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 31 Hyötö-tuloksia © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 32 Hyötö-tuloksia © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 33 Jos marjapaino n. 10 g, sato-g =  10 x kukat  Myöhäinen aloitus  Sateinen loppukesä ja syksy  Heikko ravinnetila © Luonnonvarakeskus 24.3.2016 34 Tiloilla suuri vaihtelu taimien laadussa korostui, osin talvetus epäonnistui © Luonnonvarakeskus 35 24.3.2016 Satotasoja tunnelissa Varsinais-Suomessa avomaalla  v. 2002 tehdyistä kennotaimista © Luonnonvarakeskus Tervemarja-hankkeessa: Uudenlainen satotaimituote v. 2013  • Satotaimi turvelevyssä: yhdistyy korotettu kasvupaikka ja uusi kasvualusta (’Jonsok’) • Syksyllä kasvupaikalle: sato n. 300 g/ kasvi • Keväällä frigovarastosta kasvupaikalle: sato n. 150 g/kasvi • Sama satoero kennotaimissa!  24.3.2016 36 Kiitos! => Satotaimien istutus syksyllä?!!! 

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri