Hyvärinen, Pekka

Korhonen, Pekka K.

Leinonen, Ari

Jukuri

LOHIKALOJEN VIRIKEKASVATUStuottaa luonnossa menestyviä istukkaitawww.kfrs.fiwww.luke.fiKainuun kalantutkimusasemaltaVASTAUKSIA KÄYTÄNNÖN KALATALOUDEN ONGELMIIN Yhteistyötä monimuotoisten KALAKANTOJEN HYVÄKSIMiksi istutetut lohen ja taimenen poikaset eivät tuota saa-lista eikä kalakantojen elvytys onnistu? Usein esitetty kysy-mys, jonka jälkeen pohditaan onko istutuspoikasten laatu heikko. Vaikka kala olisi ulkoisesti hyväkuntoisen ja laaduk-kaan näköinen se ei välttämättä menesty luonnossa, kos-ka se ei ole oppinut kasvatuksen aikana, miten luonnossa selviydytään. Ongelma on siinä, että normaali istutuspoi-kasen kasvatusympäristö on vakio. Altaan seinät ovat sile-ät ja helppo pitää puhtaina. Siksi altaassa ei ole myöskään puhdistustyötä lisääviä suojapaikkoja. Ruokakin tarjoillaan kalan eteen säännöllisesti aina samalla tavalla. Selviyty-minen on liian helppoa. Kasvatuksen aikana kala ei joudu uusiin tilanteisiin oppiakseen uusia käyttäytymismalleja ennen kuin se istutetaan luonnon vesiin. Selviytyäkseen luonnossa poikasen olisi opittava hyödyntämään luonnon ravintoa ja välttämään petojen saalistus. Istukaspoikasten elinkyvyn parantamiseksi Kainuun kalantutkimusasemalla on yliopistotutkijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty ai-empaa luonnonmukaisempi kasvatusmenetelmä, niin sa-nottu virikekasvatus. VIRIKEKASVATUS PARANTAA KALOJEN HYVINVOIN-TIA ALTAASSA JA SELVIYTYMISKYKYÄ LUONNOSSAVirikekasvatuksella on havaittu olevan positiivisia vaiku-tuksia niin kalojen kasvatusaikaiseen hyvinvointiin kuin myös niiden valmiuteen selviytyä luonnossa. Useissa kas-vatuskokeissa on havaittu, että virikealtaiden poikasilla on ollut vähemmän loistautien (esim. costia ja valkopilkku) aiheuttamia ongelmia kuin normaaleissa kasvatusaltaissa. Tämän vuoksi virikekasvatus on myös pienentänyt kasva-tusaikaista kuolleisuutta ja vähentänyt loisongelmista joh-tuvaa hoitotarvetta.Istutuskokeissa virikekasvatetut jokipoikaset pystyivät normaali-istukkaita paremmin hyödyntämään tarjolla ole-vaa hyönteisravintoa, niiden istutuksen jälkeinen kasvu oli parempi ja ne pystyivät pienentämään riskikäyttäytymis-tä petokalan läsnä ollessa. Virikekasvatuksen on havaittu jopa kaksinkertaistaneen lohen vaelluspoikasten eli smolt-tien selviytymisen jokivaelluksen aikana normaali-istuk-kaisiin verrattuna. Koetilanteessa havaitiin myös, että nor-maalisti kasvatetetut  taimenet olivat istutuksen jälkeen aktiivisempia ja altistuivat siksi virikekaloja voimakkaam-min kalastukselle.Menetelmän toteutus on varsin yksinkertaista ja se on helposti sovellettavissa erilaisiin viljelylaitoksiin. Virike-kasvatuksessa voidaan käyttää samanlaisia altaita, rehuja ja kasvatustiheyksiä kuin normaalissa kasvatuksessa. Uu-dessa menetelmässä kaloille on tarjolla suojapaikkoja ja lisäksi veden virtausolosuhteita muutetaan kasvatuksen aikana. Muutosten tarkoitus on, että poikaset oppivat so-peutumaan erilaisiin ympäristömuutoksiin, toisin sanoen tilanteisiin, joita ne joka tapauksessa joutuvat kohtaamaan luonnon vesissä istutuksen jälkeen. KAINUUN KALANTUTKIMUSASEMALLA TEHDÄÄN MERKITTÄVÄÄ TUTKIMUSTA SUOMEN UHANALAISTEN KALAKANTOJEN SÄILYTTÄMISEN JA MONIMUOTOISUUDEN HYVÄKSI. TOIMINNAN VAHVUUS ON LAAJA YHTEISTYÖ AKVAATTISTEN TIETEIDEN TUTKIMUSRYHMIEN KANSSA (MM. ITÄ-SUOMEN, OULUN, HELSINGIN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOT).Helposti sovellettavaVIRIKEKASVATUSVirikekasvatusmenetelmän sovelluk-sissa on pyritty mahdollisimman hy-vin hyödyntämään olemassa olevat tuotantorakenteet ja välineet. Luon-nonmukaisuutta allasympäristöön on tuotu yksinkertaisilla muunnoksilla. Esi-merkiksi ruokinta-automaatit ovat viri-kealtaissa samanlaiset kuin normaalis-sa kasvatuksessa. ViIrikekasvatuksessa on kuitenkin käytetty useampaa yhtä aikaa tarjottavaa raekokoa kuin nor-maalikasvatuksessa. Tarkoituksena on, että kalat oppivat hyödyntämään eri-kokoisia ravintokohteita kasvatuksen eri vaiheissa. Ravinnon tarjonta moni-puolistuu lisäksi veden virtausnopeut-ta ja - suuntaa sekä veden korkeutta säädettäessä, jolloin esimerkiksi mata-lan veden aikana rehu painuu nopeas-ti altaan pohjalle ja kalan on opittava hyödyntämään erikokoista rehua myös pohjalta. Tämä on tärkeää jokipoikasis-tukkaiden menestymiselle, koska luon-non joessa huomattava osa poikasten ravinnosta, kuten erikokoisten hyön-teisten toukat, löytyvät joen pohjakivi-en pinnalta. Virikekasvatusmenetelmää on testattu useilla eri merilohikannoilla, järvilohella ja taimenella.PIENPOIKASTEN VIRIKEKASVATUKSESSA starttivaiheen virikealtaiden katteettomien kiviryhmien päälle sijoitetaan jalalliset suojakatteet (25 x 50 cm). Loppukesällä pikkuki-viryhmät korvataan astetta karkeammalla kivimateriaalilla ja talven koittaessa lisätään yksi iso suojapaikka. Suojan rakennusmateriaalina käytetään tiilejä ja kooltaan 50 x 100 cm muovilevyä. Suojapaikkojen rakennetta ja määrää muu-tetaan kasvatuskauden aikana kalojen kasvaessa. Pienpoi-kasvaiheessa virikemuutokset tehdään satunnaisesti koko kasvatusjakson ajan. Veden virtausnopeutta ja suuntaa sekä veden korkeutta muutetaan aluksi 4 - 24 päivän välein, tal-vella hieman harvemmin. Keskikesän lämpimissä olosuhteis-sa vältetään pitkäaikaisia pienen vesitilavuuden olosuhteita.ULKOALLASKASVATUKSESSA vuoden ikäisillä poikasilla allaskoon kasvaessa suojapaikkojen koko on suurempi. Suo-jalevyjen alapuolisissa rakenteissa on käytetty sileitä luon-nonkiviä. Ne eivät aiheuta kaloille ihovaurioita. Ulkoaltaiden virikemuutoksina käytetään pienpoikaskasvatuksen tapaan virtaaman suunnan ja vedenkorkeuden muutoksia sekä vir-tausnopeuden muutoksia. Keskikesän lämpimissä olosuh-teissa vältetään pitkäjaksoisia pienen virtaaman olosuhtei-ta. Nopea veden vaihtuvuus (matala vesi ja suuri virtaama) myös vähentää loisongelmia. Talvella kylmimpänä aikana virtaamat suunnataan kohti automaattia jääkannen muo-dostumisen estämiseksi.MÄDIN VIRIKEKASVATUS on yksinkertaista. Kasvatusal-taan (Kainuun asemalla 3,2 m2) pohjalla olevalle asetille lai-tetaan kerros puhdistettua seulottua soraa, jonka raekoko on noin 30 - 60 mm. Vesitys säädetään 11 cm korkeuteen al-taan pohjasta ja virtaama pidetään tasaisena koko haudon-tajakson ajan (0,4 l/s). Soran päälle tasaisesti kaadettu mäti levittäytyy kivien koloihin niin, että osa on kivien alla näky-mättömissä. Lähtötiheydeltään 5000 mätimunan kasvatus-altaissa käytössä on ollut kaksi asettia, 10 000 mätimunan altaissa kolme asettia. Päivittäinen kuolleitten silmäpistevai-heen mätimunien kerääminen tapahtuu heiluttamalla asettia varovasti, jolloin kuolleet mätimunat nousevat näkyviin. Viri-kealtaan vastakuoriutuneet poikaset ovat olleet kookkaam-pi kuin normaalialtaan poikaset ennen ruokinnan alkua.RUOKINNAN STARTTIVAIHEEN suojapaikkarakenteina käytetään pienistä kivistä koostuvia kiviryhmiä, aluksi il-man yläpuolista varjostusta. Tulevan veden määrää ja sa-malla virtausnopeutta lisätään asteittain niin, että oppimis-vaiheessa se on 0,4 l/s ja heinäkuun alussa 0,8 l/s. Veden virtausmuutokset aloitetaan vasta sitten, kun starttivaiheen herkin vaihe on ohitettu eli, kun poikaset ovat nousseet väli-veteen aktiiviseen ruuan hakuun. Aluksi muutoksena on vain virtaaman suunnan kääntäminen. Nämä ajoittain, aluksi 2-5 päivän välein tehtävät vesitysmuutokset saavat aikaan sen, että myös kalojen kannalta rehun tarjonta muuttuu jokaisen vesitysmuutoksen aikana. Lisäksi altaan eri osissa olevien suojapaikkojen ”hyvyys” kalojen kannalta muuttuu virtaus-ten muuttuessa.Mädin normaali haudonta kasvatusaltaassa olevalla asetilla.Ruokinnan starttivaihe normaalissa kasvatusaltaassa.Pienpoikasten normaali kasvatusallas ensimmäisen kasvatuskauden lopulla.Lohikalojen 1-3 vuotiaat poikaset kasvatetaan normaalisti sileäpintaisessa betonialtaassa. Mädin virikehaudonta kasvatusaltaassa olevalla sorapohjaisella asetilla.Ruokinnan starttivaihe virikealtaassa, jolloin poikaset ovat jo hakeutuneet suojaan pohjalla oleviin kiviryhmiin.Pienpoikasten virikekasvatus ensimmäisen kasvatuskau-den lopulla. Poikaset ovat piiloutuneet suojapaikkoihin.Lohikalojen 1-3 vuotiaiden poikasten suoja-paikkoja virikekasvatusaltaassa.

Lohikalojen virikekasvatus tuottaa luonnossa menestyviä istukkaita

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri