Helle, Pekka

Wikman, Marcus

Jukuri

1Riistantutkimuksen tiedote 193:1–21. Helsinki, 24.5.2004Talven 2004 riistakolmiolaskennatPekka Helle ja Marcus WikmanEdellistalvista alhaisemmat jälkitiheydet luonnehtivat useimpia lumi-jälkiseurannan nisäkäslajeja. Vähäiset muutokset eivät välttämättä merkitsetodellisia kannanmuutoksia, sillä muun muassa vuosien väliset erot sää- jalumisuhteissa vaikuttavat laskennan tulokseen. Metsäjäniksen jälkitiheysoli hieman alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin ja vuonna 1989 aloitetuissariistakolmiolaskennoissa keskimäärin. Oravan jälkimäärä vähenineljänneksen, ja sen jälkitiheys oli monilla alueilla riistakolmiojakson alhaisin.Ketun ja näädän jälkimäärät olivat edellistalvisella tasolla. Ketun tiheys olikeskimääräinen, mutta näädän jälkitiheys oli useilla alueilla 16-vuotisenkolmiolaskennan korkein. Kärpän jälkimäärä kohosi edellisvuodestakolmanneksen, mutta silti jälkitiheys oli ainoastaan keskikertainen. Saukonjälkimäärä aleni puolestaan selvästi viimevuotisesta. Hirven ja valko-häntäpeuran keskimääräiset jälkitiheydet olivat hieman alhaisemmat kuinvuosi sitten. Metsäkauriin jälkimäärä kohosi hieman vuoden takaisestailmentäen kannan vahvistumista erityisesti Lounais-Suomessa. Tuloksetselviävät riistakolmioilla tammi–maaliskuussa tehdyistä lumijälki-laskennoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäinkeskusjärjestön yhteisen metsänriistan seurantaohjelman talvilaskenta olijärjestyksessä kuudestoista. Maastoon pysyvästi merkittyjä laskentalinjojakuljettiin noin 9000 kilometriä, ja työhön osallistui yli 4 000 metsästäjää.Erikoistutkija Pekka Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkijantie 2 A,90570 Oulu, puh. 0205751410, suunnittelija Marcus Wikman, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos, PL 6, 00721 Helsinki, puh. 0205751272.2Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin keskusjärjestönjärjestämää seurantaa varten on maahamme perustettu noin 1600riistakolmiota. Kuluneen talven talvilaskenta oli järjestyksessä kuudestoista.Maastoon pysyvästi merkittyjä laskentalinjoja tutkittiin 759, eli lähes 9000kilometriä, ja työhön osallistui yli 4 000 metsästäjää. Laskettujen kolmioidenmäärä oli jonkin verran korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena.Kuvasta 1 käy ilmi talvella 2004 laskettujen riistakolmioiden lukumäärämaamme eri riistanhoitopiireissä ja laskentapäivien jakautuminen viikoittain.Talven kolmiolaskennassa kirjataan havainnot 25 nisäkäslajin lumijäljistä.Samoin lasketaan laskentalinjalle nähdyt metsäkanalinnut sekä kanahaukkaja korppi. Laskennan suorituksessa riistakolmio esikierretään, jolloin kaikkijäljet peitetään tai merkitään näkyvästi tai käytetään hyväksi lumisadettajälkien peittäjänä. Nisäkkäiden runsautta kuvataan jälkitiheydellä ja se onylitysjälkiä / 10 linjakilometriä / vrk. Jälkien kertymäaika (esikerron/lumi-sateen ja varsinainen laskennan välinen aika) on yleensä 1 tai 2 vuorokautta.Lintujen runsaus kuvataan havaittujen yksilöiden määränä 10 laskenta-kilometriä kohti.Laskentapäivät keskittyivät suppeammalla ajalle kuin monena muunatalvena. Viikoilla 8–10, eli 16.2.–7.3. välisenä aikana, laskettiin lähes 60 %kaikista kolmioista (kuva 1). Tämäkin voi olla seurausta hyvistä lumikeleistä:laskentapäivää ei ollut tarve odotella, vaan liikkeelle päästiin suositelluimpanalaskenta-aikana.Kuva 1. Talvella 2004 laskettujen riistakolmioiden lukumäärä riistan-hoitopiireittäin ja laskentojen ajoittuminen viikoittain.148988934451569534443271124518 3 4 5Tammi HelmiLaskettuja kolmioitaMaalis6 7 8 9 10 11 12 13 14204060801106001128001240003Tammikuussa vallitsi pakkassää koko maassa, ja suojapäiviä oli poikkeuk-sellisen vähän. Lunta satoi useaan otteeseen myös etelässä, ja kuun lopussakoko maassa oli lumipeite. Se oli pääosassa Suomea normaalivahvuinen,mutta Pohjanmaalla lunta oli tavallista niukemmin. Helmikuu oli lämpöoloiltaanja muutenkin normaali: pakkasjaksot vallitsivat, mutta muutama suoja-päiväkin koettiin. Lunta satoi paikoin runsaastikin aivan helmikuun alkupäivinäja jälleen kuun jälkipuolella. Helmikuun lopussa Etelä-Suomessa olikeskimääräistä vahvempi lumipeite, Uudellamaallakin jopa yli 50 cm (kuva2). Pohjanmaalla lunta oli tavanomaista vähemmän ja muualla maassakeskimääräisesti. Maaliskuun keskilämpötila oli hieman keskimääräistälämpimämpi. Kuun alkupäivinä lumipeite edelleen vahvistui ja se oli tuolloinvahvimmillaan. Maaliskuun lopussa lumi katosi Lounais-Suomestalämmenneen ilman sekä vesi- ja räntäsateiden vuoksi.Laskenta-aktiivisuus oli edelliseen talveen verrattuna hieman korkeampimelkein kaikissa riistanhoitopiireissä. Selvimmin kasvua laskettujenriistakolmioiden määrässä, lähes 20 %, oli Etelä- ja länsirannikolla, mikäilmeisestikin oli seurausta otollisista lumiolosuhteista. Laskenta-aikaan luntaoli riittävästi aivan Etelärannikkoa lukuun ottamatta, ja mikä tärkeintä, uuttalunta saatiin aika ajoin lisää.59252525 505015.1.2004 15.3.2004735154292366474543353341332825505015.2.2004Kuva 2. Lumipeitteen syvyys (25 ja 50 cm:n käyrät, ilmatieteen laitos)15.1., 15.2. ja 15.3. sekä laskijoiden ilmoittamat laskentapäivänlumensyvyydet riistanhoitopiireittäin talvella 2004.4Taulukko 1. Nisäkkäiden jälki-indeksejä (ylitysjälkiä/10 km/vrk) janähtyjen lintujen lukumäärät /10 km riistanhoitopiireittäin talvella2004. Piirien lyhenteet: EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KS =Keski-Suomi, KY = Kymi, LA = Lappi, OU = Oulu, PO = Pohjanmaa,PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PS = Pohjois-Savo, RP= Ruotsinkielinen Pohjanmaa, SA = Satakunta, UU = Uusimaa, VS =Varsinais-Suomi, KA = Kainuu.Havaintoja EH ES KS KY LA OUMetsäjänis 20 837 19,36 18,63 21,33 21,79 11,60 17,06Rusakko 815 2,43 0,35 0,57 0,50 0,00 0,02Orava 2 808 1,41 1,47 2,10 1,26 2,43 3,03Majava 9 – 0,04 – – – –Susi 75 – – – 0,15 – 0,04Kettu 6 237 10,17 5,98 5,70 5,75 4,05 3,92Supikoira 262 0,78 0,35 0,40 0,44 0,07 0,01Kärppä 1 250 0,03 0,23 0,70 0,39 1,91 1,08Lumikko 593 1,06 0,29 0,50 0,52 0,45 0,53Minkki 164 0,02 0,19 0,05 0,11 0,18 0,11Näätä 1 379 1,23 2,32 1,66 2,56 1,20 0,65Ahma 44 – – – – – –Saukko 180 0,14 0,27 0,32 0,03 0,21 0,10Ilves 296 0,17 0,27 0,19 0,34 0,01 0,01Valkohäntäpeura 1 594 8,51 0,08 0,10 – – –Hirvi 6 226 8,62 5,98 5,98 4,10 4,33 6,51Metsäpeura 95 – – 1,44 – – –Metsäkauris 250 0,73 – 0,01 0,04 – 0,04LMetso 481 0,38 0,34 0,71 0,44 0,93 0,40Teeri 3 513 1,34 3,08 5,30 1,35 2,22 5,44Pyy 608 0,73 0,59 1,20 0,42 0,36 0,52Riekko 1 622 – – 0,35 – 5,68 2,43Kanahaukka 26 – 0,02 0,02 – 0,01 0,01Korppi 383 1,15 0,28 0,18 0,34 0,35 0,765Taulukossa 1 esitetään riistanhoitopiireittäin riistakolmioiden runsas-lukuisimpien nisäkkäiden lumijälkien kokonaismäärät ja jälkitiheydet sekälintujen havaintomäärät ja suhteellinen runsaus. Tiedotteesta löytyvät myösyleisimpien ja mielenkiintoisimpien lajien jälkitiheydet yhtenäiskoordinaatiston50 x 50 kilometrin ruuduissa. Kuvien pikkukartoista ilmenevät ne ruudut,joissa lajin jälkitiheys on selvästi muuttunut edellistalvesta. Lisäksi esitetäänlajin jälkitiheyden vaihtelu kaudella 1989–2004 riistanhoitopiireittäin.Jälkiä   / 10 km / vrkPO PH PK PS RP SA UU VS KA14,69 17,34 17,54 43,59 22,36 17,36 23,87 14,96 24,470,44 1,22 0,09 0,12 0,50 3,36 7,26 7,48 –2,41 3,88 1,03 3,67 4,68 4,79 4,56 2,53 2,72– – 0,03 0,03 – 0,02 – – –0,02 0,16 0,30 – 0,20 0,14 – – 0,047,35 6,12 1,91 3,00 10,83 12,09 13,40 19,91 3,530,18 0,24 0,10 0,31 0,60 0,43 1,38 0,71 0,031,04 0,98 1,19 1,66 0,75 0,41 0,17 0,35 1,750,73 0,43 1,00 0,73 0,69 0,54 0,50 0,35 0,240,38 – 0,26 0,12 – – 0,10 – 0,200,48 1,04 1,68 1,24 0,90 0,82 1,79 0,41 0,94– – 0,19 – – – – – 0,130,21 0,26 0,07 0,08 0,09 0,10 0,08 – 0,190,30 0,20 0,61 0,79 0,16 0,11 1,11 – 0,400,04 7,46 – – 0,16 7,86 8,32 24,33 –5,64 6,82 5,84 7,02 5,37 3,67 8,16 10,78 4,550,19 – – – – – – – 0,020,27 0,79 – 0,16 0,11 0,33 1,01 13,14 –Lintuja / 10 km0,50 0,55 0,51 0,29 0,17 0,46 0,14 0,35 0,572,94 0,71 5,46 3,69 3,32 2,12 5,00 1,18 8,090,72 1,73 0,91 1,31 0,57 0,77 0,83 0,82 0,760,56 – 0,72 0,18 0,06 0,24 – – 2,080,12 – 0,06 0,03 – 0,05 0,07 0,12 0,030,29 2,20 0,34 0,21 0,06 0,82 0,59 0,24 0,216Metsäjäniksen keskimääräinen jälkitiheys koko maassa oli 10 prosenttiaalhaisempi kuin vuosi sitten, mikä on hieman vähemmän kuinkolmiolaskentojen historian aikana keskimäärin. Runsaimman jäniskannanalue keskittyi selvästi Pohjois-Savoon, missä jäniskanta olikin kasvanutedellisvuodesta. Tämän lisäksi kannankasvun alueita oli pieninä taskuinahajanaisesti eri tahoilla maata. Alentuneen jälkitiheyden ruutuja oli enemmänja ne muodostivat melko yhtenäisiä alueita. Nämä painottuivat eteläisimpäänSuomeen, Pohjanmaalle ja toisaalta pohjoisimpaan Lappiin.Kuva 3. Metsäjäniksen jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.10,1 - 20,020,1 - 30,030,1 - 40,040,1 -       - 10,0Jälki-indeksiMetsäjänisJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %72040602040602040602040601990 1995 20002040601990 1995 2000 1990 1995 2000Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)SatakuntaKuva 4. Metsäjäniksen jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoito-piireittäin vuosina 1989-2004.82,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %OravaKuva 5. Oravan jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Oravan koko maan jälkitiheyden keskiarvo oli noin 25 % alhaisempi kuinedellisenä talvena. Jälkimäärien mukaan oravatiheydet ovat huomattavastipienemmät kuin riistakolmiojaksolla keskimäärin; useilla alueilla ne ovatjopa 16-vuotisen laskentahistorian alhaisimmat. Oravan niukkuus laajastiitäisessä maan eteläpuoliskossa on huomiota herättävää. Jälkitiheys pieneniedellistalvesta jopa puoleen ja sen allekin useissa Etelä- ja Länsi-Suomenriistanhoitopiireissä. Orava runsastui vain Keski-Lapissa sekä tietyillä alueillaPohjois-Savossa ja Kainuussa.9Kuva 6. Oravan jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2004.Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)Satakunta5101520255101520255101520255101520251990 1995 20005101520251990 1995 2000 1990 1995 2000102,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %KettuKuva 7. Ketun jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissatalvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutoksetedellistalvesta.Ketun jälkitiheyden keskiarvo oli täsmälleen sama kuin vuosi sitten.Useimmissa riistanhoitopiireissä se oli kolmiolaskenta-ajan pitkä-aikaiskeskiarvon tuntumassa. Jälkitiheydet olivat tavanomaisesti korkeimmatLounais-Suomessa, ja Tornionjokilaaksossa havaitaan myös kannan-tihentymä. Vaikka koko maan keskimääräinen jälkitiheys oli sama kuinedeltäneenä talvena, joitain alueellisia muutospiirteitä voidaan nähdä. Kettuvaikuttaa runsastuneen edellistalvesta Länsirannikolla, Pohjois-Savossa javarsinkin eteläisessä Lapissa. Vähentymisestä kertovat pikkuruudutsijaitsevat sirotellusti pitkin Suomea.115101520255101520255101520255101520251990 1995 20005101520251990 1995 2000 1990 1995 2000Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)SatakuntaKuva 8. Ketun jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2004.120,51 - 1,001,01 - 1,501,51 - 2,002,01 -       - 0,50Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %NäätäKuva 9. Näädän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Näädänjälkiä nähtiin talvilaskennassa suunnilleen sama määrä kuinedellisenä talvena. Jälkitiheydet olivat korkeimmat kaakkoisessa Suomessaniin kuin tavallisestikin. Helsinki–Oulu-linjan itäpuolella samoin kuin Lapissanäädän jälkitiheys oli riistakolmiojakson korkein tai aivan sen tuntumassa.Linjan länsipuolella sitä vastoin oltiin pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassatai jopa sen alapuolella. Juuri tällä alueella jälkitiheys aleni paikointuntuvastikin edellistalvesta. Maan itäpuoliskossa ja Lapissa näädänjälkitiheys vastaavasti kasvoi.131,02,03,01,02,03,01,02,03,01,02,03,01990 1995 20001,02,03,01990 1995 2000 1990 1995 2000Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)SatakuntaKuva 10. Näädän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoito-piireittäin vuosina 1989-2004.14Kuva 11. Kärpän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.0,81 - 1,601,61 - 2,402,41 - 3,203,21 - Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %KärppäKärpän jälkitiheys kohosi edellistalvesta roimasti, 35 %, ja kasvu jatkui toistavuotta. Alueelliset tiheydet ovat kuitenkin riistakolmiojakson keskiarvojentuntumassa. Korkeimpien jälkitiheyksien alue laskeutui viime talven Pohjois-Lapista “normaalipaikalleen” Lounais-Lappiin. Kärpän jälkitiheyden muutosedellistalvesta oli selvän kaksijakoinen: tiheys kasvoi Keski-Suomenkorkeudelta Keski-Lappiin ja pieneni eteläisessä Suomessa ja Pohjois-Lapissa. Alueellisessa muutoskuvassa on samoja piirteitä kuin ketulla, jamuutokset heijastanevatkin pienjyrsijäkantojen muutoksia.15123451234512345123451990 1995 2000123451990 1995 2000 1990 1995 2000Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)SatakuntaKuva 12. Kärpän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoito-piireittäin vuosina 1989-2004.160,11 - 0,200,21 - 0,300,31 - 0,400,41 - Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %SaukkoKuva 13. Saukon jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Saukon jälkimäärä aleni edellisvuodesta 35 %. Vain Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Kainuun ja Lapin luvut osoittivat lievää kasvua, kaikissa muissariistanhoitopiireissä oli vähenevä suunta. Talvesta 2002 talveen 2003 saukonjälkitiheys puolestaan kasvoi 40 %. Saukko on lumijälkilaskennassaongelmallinen, ja tulos voi suurestikin muotoutua vesistöjen jäätymistilanteenmukaan. Vuoden takaiset korkeat jälkitiheydet saattoivat johtua vesistöjenvahvasta jäätymisestä, mikä saattoi lisätä saukkojen liikkuvuutta. Nyt todettujälkitiheyden aleneminen edellisvuodesta ei siten välttämättä tarkoita kannanromahtamista.170,20,40,60,20,40,60,20,40,60,20,40,61990 1995 20000,20,40,61990 1995 2000 1990 1995 2000Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)SatakuntaKuva 14. Saukon jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoito-piireittäin vuosina 1989-2004.182,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %HirviKuva 15. Hirven jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Koko maan jälkitiheyden keskiarvo oli viitisentoista prosenttia alhaisempikuin edellisenä talvena, mikä saattaa kuvastaa todellista kannanmuutostaennätyksellisen syksyn 2003 hirvijahdin jälkeen. Hirven jälkitiheydet ovatkuitenkin alttiita monille virheille, ja tulosten tulkinnassa on oltava varovainen.Jälkitiheysvaihtelu 50 x 50 kilometrin ruudukossa on tyypillisestitilkkutäkkimäinen. Jälkitiheyden kasvut ja pienentymiset edellistalveenverrattuna muodostavat niinikään melko sirotellun kuvan, missä ei voidanähdä selviä alueellisia piirteitä.1948124812481248121990 1995 200048121990 1995 2000 1990 1995 2000Uusimaa Varsinais-Suomi KainuuPohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-KarjalaKymi Lappi OuluEtelä-Häme Etelä-Savo Keski-SuomiPohjois-Savo R. PohjanmaaJälki-indeksi (jälkiä / 10 km / vrk)SatakuntaKuva 16. Hirven jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäinvuosina 1989-2004.202,1 - 4,04,1 - 6,06,1 - 8,08,1 -       - 2,0Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %ValkohäntäpeuraKuva 17. Valkohäntäpeuran jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50km:n ruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Valkohäntäpeuran jälkitiheys oli kymmenkunta prosenttia alhaisempi kuinedellisenä talvena. Muutoskuva edellisvuodesta oli kaksijakoinen. Jälkitiheyskasvoi lajin vahvalla alueella Varsinais-Suomessa sekä osissa Uuttamaataja Hämettä. Sitä vastoin se laski, paikoin selvästikin, tämän ulkopuolella,erityisesti Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Jälkitiheys oli Lounais-Suomenvarsinaisella peura-alueella riistakolmiolaskentojen ajan korkein.210,51 - 1,001,01 - 1,501,51 - 2,002,01 -       - 0,50Jälki-indeksiJälkitiheyskasvanutyli 30 %Jälkitiheyspienentynytyli 30 %MetsäkaurisKuva 18. Metsäkauriin jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:nruuduissa talvella 2004. Pikkukartoissa on esitetty merkittävätmuutokset edellistalvesta.Riistakolmiolinjoilla havaittiin 249 metsäkauriin jälkeä, ja jälkitiheys oli noin15 % korkeampi kuin edellisessä talvilaskennassa. Lajia koskevia havaintojaon niin vähän, että mahdollisista kannanmuutoksen alueellisista eroista eivoida sanoa mitään varmaa. Metsäkauriin jälkihavaintojen määrän kasvukuvannee kuitenkin yleispiirteisesti lajin runsastumista viime vuosina. Kokomaan aineistossa metsäkauriin jälkitiheys on kaksinkertaistunut neljän viimevuoden aikana.

Talven 2004 riistakolmiolaskennat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri