Turunen, Anne

Jukuri

METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOS PUOLI VUOSISATAA METSÄN  JALOSTUKSEN TUTKIMUSTA PITKÄAIKAISET  KENTTÄKOKEET  METSÄNTUTKIMUSLAITOS  (METLA) Ruotsinkylässä  on  haijoitettu  metsänjalostusta  ja  siihen liit  tyvää tutkimusta vuodesta 1949 lähtien. Toiminta painot  tui aluksi  hyvän  kasvun ja  ulkoisen laadun perusteella  va  littujen metsänjalostuksen  kantapuiden  vartetuotantoon.  Varttamalla puiden  perintöaines  tallennettiin kloonikoko  elmiin ja siemenviljelyksiin.  Ruotsinkylän  vanhimmat puulaji-ja alkuperäkokeet  ovat  lähes 70-vuotiaita. Useimmista koemetsiköistä  on olemas  sa  tarkat,  vuosikymmenten  taakse ulottuvat  mittaussarjat.  Metla on vuonna  1917 perustettu maa- ja metsätalous  ministeriön alainen tutkimuslaitos. Toimin ta-ajatuksensa  mukaisesti  Metla ratkaisee metsiä koskevia  ongelmia  tut  kimuksen  keinoin. Käytännön  tutkimustyötä  tehdään Hel  singin  j a  Vantaan tutkimuskeskuksissa  j a  kahdeksalla tut  kimusasemalla eri  puolilla  Suomea. Pitkäaikaisten tutki  musten  jatkuvuuden  turvaamiseksi Metlalla on hallinnas  saan noin 150 000 hehtaaria tutkimusalueita,  joista lähes 70 000 hehtaaria on luonnonsuojelualueita  ja 4 500 heh  taaria opetusmetsiä.  RUOTSINKYLÄN TUTKIMUSALUE Vanhoista koeaineistoista voidaan tutkia myös  ajankoh  taisia ilmiöitä. Esimerkiksi  1930-luvulla perustetut kuu  sen  ja männyn  alkuperäkokeet  ovat  osoittautuneet arvok  kaiksi  tutkittaessa ilmastomuutosten vaikutusta metsä  puihin.  Todellisen näytepankin  muodostavat 1950-luvul  ta lähtien kerätyt  puustokarikkeet,  joista on tutkittu esi  merkiksi  raskasmetalli- ja ympäristömyrkkypitoisuuksia  eri  aikakausina.  Kloonikokoelmien väitteissä tehtiin kantapuiden  väli  siä  risteytyksiä  ja  saadulla siemenellä perustettiin jälkeläis  kokeita  kantapuiden  geneettisen  laadun testaamiseksi  sekä parhaan  mahdollisen viljelyaineiston  saamiseksi käytän  nön  metsänviljelyyn.  Risteytys  jalostus  ja  jälkeläistestaus  olivatkin  1960-80-luvuilla keskeisiä  Ruotsinkylän  toiminnassa. Toiminta painottui  havupuihin,  mutta  1950-60- luvuilla risteytettiin  runsaasti myös  hybridihaapaa,  joka on kotimaisen ja amerikan  haavan nopeakasvuinen  risteytymä.  SUOMI  RUOTSINKYLÄN  TUTKIMUSALUE JA KENTTÄASEMA  kuuluvat hallinnolli  sesti 10 kilometrin päässä  sijaitsevaan  Vantaan tutkimus  keskukseen.  Helsin  gin  tutkimuskeskuk  sesta  matkaa kertyy  25 kilometriä. YMPÄRISTÖMUUTOSTEN  VAIKUTUKSET METSIIN METLA Vantaan tutkimuskeskus / Ruotsinkylän  tutkimusalue Jokiniemenkuja  1, 01301 Vantaa puh.  (09) 857 051, faksi  (09)  8570 5569 Kasvihuoneilmiön ja ilman epäpuhtauksien  vaikutusten tutkiminen on  ollut viime vuosina  Ruotsinkylän  kasvihuo  neissa korostetusti esillä. Kokeissa  selvitetään esimerkik  si typpi-ja  raskasmetallilaskeuman sekä  lämpötilan  ja sa  demäärän vaihtelun vaikutuksia männyn,  kuusen  ja koi  vun kasvuun,  ravinnedynamiikkaan,  metsämaan pien  eliöihin ja  ravinnekiertoon. Lisäksi  tutkitaan puiden  talvi  levon säätelymekanismeja  suhteessa  talvilämpötilojen  muutoksiin,  aluskasvillisuuden vasteita ympäristömuutok  sille ja eri  puulajien  vaikutuksia metsämaan biologiaan. Ruotsinkylän  kenttäasema Maisalantie 230, 01590  Maisala puh. (09)8274  420, faksi  (09)8274  683 SavionkirjapainoOy1999 Anne Turunen 1998 RUOTSINKYLÄ  METSÄNTUTKIMUKSEN  NÄKÖALAPAIKKA  Tervetuloa tutkimusmetsään! Ruotsinkylän  tutkimusalue perustettiin  vuonna 1923 pääkaupunkiseudun  tuntumaan  Tuusulaan. Ruotsinkylässä  on yli 500  hehtaaria monipuolisia tutkimusmetsiä. Kai  kenkaikkiaan tutkimusalueeseen kuuluu 1 200  hehtaaria maita ja vesiä kahdeksan kunnan alueella Uudellamaalla ja Hämeessä.  Joukossa on myös  tärkeitä,  tutkimusta pal  velevia luonnonsuojelualueita,  kuten Karkalin luonnon  puisto,  Porkkalan saariston luonnonsuojelualue  ja  rauhoi  tettuja  lehtoja.  Ruotsinkylässä  on myös  metsäntutkimuk  sen kenttäasema kasvihuoneineen. MONIMUOTOINEN PUULAJIVALIKOIMA Ruotsinkylän  ulkomaisten puulajien  viljelmillä, joista  suu  rin  osa  on perustettu  1920- ja 30-luVuilla,  on mahdolli  suus tutustua  Suomen luonnossa harvinaisiin puulajeihin.  Ulkomaisia lajeja  on yli  40. Kaikkiaan tutkimusalueelta löytyy  noin 60  havupuu-  ja 50 lehtipuutaksonia  (lajeja,  alalajeja, muunnoksia ja muotoja). TUTKIMUSREITIT Ruotsinkylässä  on viisi  tutkimusta esittelevää reittiä: A. Paratiisinmäki (1 km)  B.  Lehtikuusenmäki (6 km)  C.  Ly  my pirtti  (4  km)  D. Suomisensuo (3,5  km)  E. Pirunkorpi  (6,5 km) Paratiisinmäen reitin  puulajimetsiköt  on merkitty maas  toon.  Muiden reittien kartat  on  nähtävillä Ruotsinkylän  kenttäaseman opastustauluissa.  Lisäksi  kaikista  reittikohteista on tarkat kuvaukset  kir  jassa  Ruotsinkylän  tutkimusalueen kohdeselosteet (Met  säntutkimuslaitoksen tiedonantoja  468),  jonka  voi ostaa tai lainata Metlasta. PARATIISINMÄEN  REITTIKOHTEET AI Metsäkuusi (Picea abies)  A 3 Metsämänty  (Pinus sylvestris)  A  4 Surukuusi  (Picea  abies f. pendula) A  5 Lehtikuusi  (Larix  sp.)  A 6 Banksinmänty  ( Pinus banksianä)  A 7 Serbiankuusi  ( Picea omorica)  A  8 Valkokuusi  (Picea glaucä)  A 9 Ajaninkuusi  (Picea jezoensis)  AIO  Sahalininpihta  (Abies sachalinensis)  Al 2 Havupuiden  kantapuuvartteita  Al 3  Eri  lehti- ja havupuulajeja  Al 4  Sahalininpihta  (Abies sachalinensis) AIS Abies sachalinensis var.  mayriana  Al  6 Sembramänty  (Pinus  cembra) Al 7  Virginianpihta  (Abies  fraseri)  AlB Kotimaisia puita, pensaita  ja varpuja  Al 9 Euroopanlehtikuusi  (Larix  decidua)  A2l Kurilienlehtikuusi (Larix  gmelinii var.  japonica) A  22 Kurilienlehtikuusi (Larix gmelinii var.  japonica) A  23 Dahurianlehtikuusi (Larix  gmelinii) A  25 Siperianlehtikuusi  (Larix sibirica)  A  26 Lehtikuusien koeviljelys  A  27 Makedonianmänty  (Pinus peuce)  A  29 Liuskalehtisen harmaalepän  keinoristeymiä  A3O  Visakoivu (Betula pendula  var. carelica)  Punatammi (Quercus  rubra)  A3l Terva-  ja harmaalepän  risteymiä  (Alnus glutinosa  x  incana) A  32 Kuusen eri  muotojen  kanta  puuvartteita  A  3  3 Douglaskuusi  (Pseudotsuga  menziesii) A  34 Japaninpihta  (Abies  veitchii) A  35 Harmaapihta  (Abies concolor)  A  36 Männyn kantapuuvartteita  A  37 Metsätammi (Quercus  robur)  A3B Lännenpihta  ( Abies lasiocarpa)  A  39 Metsätammi ( Quercus  robur)  Puulaji  viljelmä,  mm. 60-vuotisjuhlametsiköt  A4O Kantapuuvartteita  (vuorijalava,  tammi, saarni, haapa,  kuusi)  A4l Männyn kantapuuvartteita  A  42 Eri kuusilajien  kantapuuvartteita  A  43 Kurilienlehtikuusi (Larix  gmelinii  var.  japonica)  A  44 Dahurianlehtikuusi (Larix  gmelinii) A  45 Douglaskuusi  (Pseudotsuga  menziesii)  A  46 Vuorihemlokki ( Tsuga  mertensiana) A  47 Japaninlehmus  (Tiliä japonica)  Japaninmarjakuusi  (Taxus cuspidata)  A4B  Sembramänty  (Pinus cembra) A  49 Kantapuuvartteita  (lehtikuusi,  koivu, kuusi,  leppä)  A5l Kurilienlehtikuusi (Larix gmelinii  var.  japonica)  A  52 Kantapuuvartteita  (haapa,  pihlaja,  leppä)  A  53 Pajulajeja  ja-risteymiä OHJEITA KÄVIJÖILLE  Reittikohteisiin pääsee  parhaiten  tutustumaan  jalan liik  kuen, talvella myös  hiihtäen. Osa  reiteistä  on pyöräily  kelpoisia.  Jätä autosi  merkitylle paikoitusalueelle.  Metsässä voi marjastaa  ja sienestää vapaasti.  Puiden oksia  ei saa taittaa eikä  käpyjä  keräillä  -  niitä tarvitaan tutkimuskäyttöön.  Muista,  että kokeilla saattaa olla suur  ta  tarkkuutta vaativia mittauksia käynnissä  tai esimerkik  si  pintakasvillisuuden  kehitystä  seurataan  säännöllisesti toistuvin  kuvauksin.  Jätä kohteet koskematta! PARATIISINMÄEN  PUULAJIREITTI 

Ruotsinkylän tutkimusalue

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri