Raulo, Jyrki

Jukuri

Jyrki Raulo RAUTALAHDEN KOIVUKOETILAN 15-VUOTISJUHLARETKEILY 6. päivänä  kesäkuuta 1979 (Metsäkohteiden  selostukset)  1. TAIMIEN LAJITTELU Keväällä 1965 valittiin  taimitarhalla yhdestä kasvatuserästä  erilaisia  IM + IA taimia. Nämä istutettiin koealueelle  2 m x 2 m:n välein  siten, että kutakin  tutkittavaa ominaisuutta edus  tavia taimia  esiintyi kolmessa 100 suuruisessa ruudussa.  Koetta on harvennettu vuosina 1973 ja 1978. Nykyisen puuston  tiheys on 1 000  kpl/ha. Lannoitukset:  16 g ureaa/taimi v. 1968  ja 500 kg ureaa/ha v. 1973. Eri ominaisuuksia edustavien  koeruutujen tuotos hehtaaria kohti laskettuna oli  syksyllä  1978 seuraava: Taimen runko suora 119 m Taimen runko mutkainen 120 " Taimi kaksihaarainen 12* f "  Taimi suora, oksakulma  90° 111 " Taimi suora, oksakulma 45° 11A- " Taimi suora,  oksakulma 30° 102 " Taimen oksat  ohuita  ja lyhyitä 110 " Taimen  oksat paksuja ja pitkiä 136 " Isottaimet 113" Keskikokoiset  taimet 110 " Pienet taimet 108 " Normaalit taimet 118 " 2. ISTUTUSTIHEYS Koealueelle  istutettiin keväällä  1965 rauduskoivun  IM + IA tai  mia 1 m x 1 m, 1,5 m x 1,5 m, 1,8 m x 1,8-m ja 2,0 m x 2,0 m:n välein. Kukin istutus  tiheyskäsittely esiintyi koealueella  nel  jänä arvottuna 400 koeyksikkönä . Myyrät aiheuttivat  tuhoja koealueella heti istutuksen jälkeen ja seuraavana keväänä myy  rien vioittamat taimet  korvattiin  siirtämällä eniten tuhoutu  neista ruuduista taimet vähiten tuhoista kärsineisiin ruutuihin. Näin  koe supistui ja istutustiheyttä 1 m x 1 m tuli edustamaan neljä ruutua ja muita tiheyksiä vain kaksi  ruutua. Lannoitukset: 16 g ureaa/taimi v. 1968 ja 500 kg ureaa/ha v. 1973. Seuraavassa  asetelmassa  esitetään  kokeen  todelliset alkutiheydet sekä eräät taksatoriset tunnukset yhdentoista vuoden kuluttua  istutuksesta :  Istutustiheys vaikutti ensimmäisen 11 vuoden aikana selvästi  tuotokseen, mutta sen vaikutus valtapuiden kasvuun oli jokseen  kin vähäinen. __ ku  ti  heys kpl  /h a Vaitapi tuu  s ,  m Vai  1 tai läpimi cm i tta  ,  Kuu  tiomäärä  m^/ha 7 269 4 050  2 875 2 187 11,3 10,9 9,6 10, 4 8,9 9,0 8,2 9,2 87,9 63,0 38,6 38,0 Koe  harvennettiin  tiheyteen 1 500 runkoa/ha syksyllä  1975  lukuunottamatta  kahta tiheintä ja kahta harvinta istutusväliä edustavaa ruutua. Keväällä 1979 otettiin erikseen  tarkasteltavaksi  kaksi ruutua,  joista toinen edusti istutustiheyttä 6 475 kpl/ha ja toinen istutustiheyttä 2 000  kpl/ha. Tiheässä  kasvaneen  ruudun  tuotos oli 163,3 m ja harvassa  kasvaneen  vain  75,7 m^.  Näissä  ruuduissa  tehtiin  leimaus, jossa molempiin jätettiin 800 runkoa/ha. Tämän jälkeen mitattiin kuinka  paljon käyttö  puuta (pöllin pituus 2 m  ja 0  7 cm) kummastakin ruudusta har  vennuksen yhteydessä tultaisiin  saamaan ja millainen olisi jäävän puuston rakenne. Tulokset tästä tarkastelusta on esi  tetty alla olevassa  asetelmassa. 3. KARSIMISAJANKOHTA Koealueelle  istutettiin keväällä  1967 rauduskoivun  IM + IA tai  mia 1,8 m x 1,8 m:n välein sekä  pienelle osalle aluetta 3,0 m x  3,0 m:n välein. Syksyllä 1973  aloitettiin  alueella  karsimis  ajankohtaa selvittävä  koe, jossa kahdeksan  karsimisajankohtaa esiintyi kymirenenä arvottuna viiden  puun  koeyksikkönä.  Syksyllä  1975 harvennettiin kokeen lohkot I-IX. Tällöin  pois  tettiin jokaisen koeyksikön viidestä koepuusta kolme. Viiden kasvukauden kuluttua karsimisen  aloittamisesta kaadet  tiin ja analysoitiin kymmenen kutakin karsimis-ajankohtaa edustavaa  puuta. Ennakkotuloksia  tästä tarkastelusta  esitetään seuraavassa asetelmassa. ku ti heys  k  pi/ ha Vai taiäpi -  mitta, cm kevät 1979 800 vai tap./ ha K  esk  il äpimi t ta-  kevät 1979 Ainespuuta k  -m-'  / ha  6 47 5 2 000  10,6 11,4 9,2 10,1 29,2 23,8 Karsimisajankohta Värivikaa ytimeen levittäneitä  oksia  % karsituista  oksista  Helmikuun 28. , päivä 32 Huhtikuun 22. . päivä 17 Toukokuun  29. . päivä 14 Kesäkuun  27. päi vä 18 Heinäkuun 22. . päivä 50 Elokuun 5. päivä 26 Syyskuun 25. päi  vä 30 Lokakuun 30. päi vä 53  4. JÄLKELÄISKOE N : O 5 4 2 /6 Koe  on perustettu keväällä  1965 istuttamalla  IM + IA taimia  2 m x 2 m:n välein. Kuusitoista tutkittavaa jälkeläistöä esiintyy  kokeessa  kahtena  100 m  -n suuruisena  lohkoittain  ar vottuna koeyksikkönä . Koetta on harvennettu keväällä 1973 ja syksyllä  1978. Nykyinen puuston  tiheys on 700  kpl/ha. Lannoi  tukset:  16 g ureaa/taimi v. 1968 ja 500  kg ureaa/ha v.  1973. Parhaan jälkeläistön valtapuiden tilavuus ylitti kokeen  kaik  kien jälkeläistöjen valtapuiden tilavuuden keskiarvon  25 % metsikön ollessa 11-vuotias. Tällöin  jälkeläistöt E 1970 x El9BO ja E 1987 x E 1982 osoittautuivat kokeen keskiarvoa  mer  kitsevästi paremmiksi. Seuraavassa  asetelmassa  luetellaan  kokeen eri jälkeläistöjen  tuotos hehtaaria kohti laskettuna istutusta seuranneen 14 vuoden aikana sekä vuonna 1976 määritetyt eri jälkeläistöjen oksaisuus-  ja suoruusarvot.  Näitä arvoja tarkasteltaessa on huomattava, että mitä pienempiä oksaisuus-  ja suoruusarvot  ovat sitä  parempi on puun rungon laatu. Kokeen parhaana jälkeläistönä voidaan  pitää Kangasalla kasva  van emopuun E 1970 ja Pusulassa kasvavan  isäpuun El9BO ristey tysjälkeläistöä, jonka tuotos on hyvä, oksaisuusarvo  erittäin pieni ja suoruusarvokin  kokeen keskiarvoa  pienempi. Jälkeläistöt __ Tuotos _0  k  sa isu  u sa r  vo Suoruusarvo  K 248 123 1,74 2,5 E1983  126 1,91 2,8 E1984  109 1,95 5,3 E1987  105 1,80 3,9 E2101  147 2,03 2,6 E1599  129 1,81 4,6  E1987  x El984 125 1,75 3,1 E198 6 x E1984 131 1,71 3,7 E1972  x E2101  134 2,03 3,5 E1970  x E1980  139 1,47 3,0 E1981  x E1984  116 1,86 3,5 E 369 x  E 606 + E 210 130 1,76 3,0 E1970  x E1978 123 2,15 3,0 E1987  x E1990  104 1,  78 4,2 E1987  x E1982  141 1,81 2,7 El  987_ _x E1986  _ _86  1,72 2,0 X 123 1,84 3,3 

Rautalahden koivukoetilan 15-vuotisjuhlaretkeily 6. päivänä kesäkuuta 1979 (Metsäkohteiden selostukset)

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri