Pohjakallio, Onni

Jukuri

VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 112 DIE STAATLICHE LANDWIRTSCHAFTLICHE VERSUCHSTÄTIGKEIT VERÖFFENTLICHUNG N:o 112 TIMOTEIN JÄLKIKASVUA SELVITTÄVIÄ TUTKIMUKSIA ONNI POHJAKALLIO ja HELVI ESKOLA IVIAATALOUSKOELAITOKSEN KASVINJALOSTUSOSASTO JOKIOINEN . "•MNO REFERAT: UNTERSUCHUNGEN OBER DEN NACHWUCHS VON TIMO THEE HELSINKI 1941 VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 112 DIE STAATLICHE LANDWIRTSCHAFTLICHE VERSUCHSTÄTIGKEIT VERÖFFENTLICHUNG N:o 112 TIMOTEIN JÄLKIKASVUA SELVITTÄVIÄ TUTKIMUKSIA ONNI POHJAKALLIO ja HELVI ESKOLA MAATALOUSKOELAITOKSEN KAS VINJALOSTUSOSASTO JOKIOINEN REFERAT: UNTERSUCHUNGEN OBER DEN NACHWUCHS VON TIMO THEE Helsinki 1941. Valtioneuvoston kirjapaino. Niittonurmissa, jotka muodostavat lähes puolet Suomen koko peltoalasta, on timotei tärkein heinälaji. Useimmilla maatiloilla se on ainoa nurmiheinä, jota apilalajien ohella kylvetään, ja apilan epävar-masta talvehtimisesta johtuen ovat niittonurmet suurimmassa osassa maata yleensä voimakkaasti timoteivaltaisia. Timotei onkin erittäin talvenkestävä heinälaji. Sen rehusadon määrä ei yleensä ole myös-kään sienitautien ja tuhoeläinten esiintymisestä suuresti' riippuvainen. Sitäpaitsi antaa se ensimmäisessä niitossa suhteellisen runsaan ja hyv-älaatuisen sadon. Alavilla mutasuopelloilla on timotein jälki-satokin joskus huomattavan runsas, mutta kovilla mailla, esimerkiksi lounais-Suomen jäykillä savikoilla, jää sen jälkisato yleensä niin niukaksi, että timotein merkitys nurmea laidunnettaessa on hyvin vähäinen. Varsinkin Silloin, kun apila on kadonnut nurmista, joutuu karja loppukesällä kärsimään tuoreen rehun puutetta. Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosastolla Jokioisissa on jo aikaisemmin kiinnitetty huomiota timotein heikkoon jälkikasvuun jäykillä savimaapelloilla (1)01:1JAKAL140 1938). Kesällä 1939 suori-tettiin eräitä lisätutkimuksia, jotka 'selvittävät paitsi timotein jälki-sadon määrää muiden heinälajien jälkisadon määrään verrattuna, myös eri timoteikantojen välisiä eroavaisuuksia tässä suhteessa ja syitä .timotein heikkoon jälkikasvuun Jokioisten jäykillä savimailla. Kevät ja alkukesä 1939 olivat harvinaisen poutaiset, mutta heinä-kuun alussa suoritetun. heinän niiton jälkeen satoi suhteellisen run-saasti. Elokuu oli erityisen kuiva. Niittonurmien sadot jäivät alhaisiksi ja jälkikasvukin, Vaikka se heinäkuun sateiden vaikutuksesta pääsi hyvään alkuun, ' jäi yleensä niukaksi. Erikoiskokeissa, joissa timotein satoisuutta verrattiin tois-ten .nurmiheinien satoisuuteen, saatiin timoteistä noin puolta pie-nempi jälkisato kuin koiranruohosta ja nurminadasta, joita tutkittiin samassa koesarjassa (taulukko. 1). Tämä koesarja kylvettiin keväällä. 1938. Koeruutujen koko oli 10 m2, kertausruutuja oli 4.. 4 Taulukko 1. Timotein jälkisato verrattuna nurminadan ja hoiranritohon jälkisadon määrään. Taholle. 1. Die Nachernte von Timothee im Vergleich zu der Menge der Nachernte von TViesenschwingel und Knaulgras. Laji ja kanta Sotte und Stamm Sato —Ernte kg/ha (15 % kosteutta — Feuehtigkeit) Jallusato 1. niiton sadosta Eacherate vom Ertray der 1. Mahd 8/7 1939 23/8 1939 Timotei, Bottnia, Svalöf — Timothee 	. 2 520 957 38.o' Nurminata, Svalölin myöhäinen — Wie- senschwingel, später ,S'valöfer 	 2 083 1 887 90.G Koiranruoho, Tammiston — Knaulgras, .von Tammisto 	  1 874 1 863 99.4 Kaikki tässä yhteydessä selostettavat kenttäkokeet perustettiin aikaista ohraa suojaviljana käyttäen. Peruslannoituksena annettiin 300 kg superfosfaattia (20 %) ja 150 kg. 40 %-kalisnolaa sekä 'vuotui-sena pintalannoituksena 200 kg superfosfaattia, 100 kg 40 %Lkali-suolaa ja 200 kg kalkkisalpietaria hehtaaria kohti. Eri timoteikantojen välisiä jälkikasvueroja tutkittiin Punnitse-maila sadon määrä, arvostelemålla jälkikasvun runsaus 0-10 astei-kolla, jolloin kussakin koesarjassa runsaimmalta näyttävän koeruu-dun kasvusto arvosteltiin luvulla 10, ja määräämällä korsiversojen. luku. Korsiversoiksi, eroitukseksi juurilehdistä, merkittiin ne ver-sot, jotka todettiin tähkäämuodostaviksi 'tai olivat arvostelua suo-ritettaessa jo tähkällisiä. Taulukko 2. Eräiden tiMoteikantojen jälkisato kesällä 1939, (koeruudun koko 5 m2, kertaueruutuja 3). Tabelle 2. Der Nachertrag einiger Timotheestämme' im Sommer 1939 (Grösse der Versuchsparzellen 5 ?i2,2 , 3 Wiederholungen). Timoteikanta Timotheestantm Tuoresato — Frischertrag 1. vuoden nurmi Gtasnarbe des 1. Jahres 2. vuoden nurmi arasnarbe des 2. Jahres 1. sato —Ernte 817 kg/1m jälkisato Nachernte 23/8 1. sadosta % 1. sato —Ernte 7/8 kg/Jne 	. jälkisato Raehernte 24/8 1. sadosta % Gloria, Svalöf 	 5 234 71.0 8 866 32.5 Bottnia, Svalöf  5 300 51.2 8 400 3i.G Jokioisten 	  5 734 62.7 8 774 27.s Tuoresadon perusteella arvosteltuna oli Svalöfin paras jälkikasvu (taulukko 2). Sen odelma.sato oli suurin sekä.ha kohti laskettuna että. varsinkin verrattuna ensimmäisessä niitässa...saadun sadon suuruuteen. Myös niissä koesarjoiesa, joissa jälkikasirun run- 1.•v.• nurmi • Narbe des .1. Jahres Korsi-Versojen luku 10 inz kohti . Anzahl. der Halm- sprosse je 10 m' 2: v. nurmi • Narbe des 2. Jahres Korsi-Versojen luku 10 m". kohti Aszahi der Hain-sprogse,. je 10 m' 3. v. Narbe des Jahres 1 Korsi- Jälki- 	• ,,erscijen kasvu 	luku 10 kohti . ..4mzahl der Halm-,sprosse je 10 m' .TiMoteikanta . 2'imotheestaMm kasvu ..0-10 Nae,h-unicU 0-10 , , Jälki-kasvu .0-10 ,Nach- 0-10 ;Nael.t- , wuch§ 0-10 Gloria,' Sva;löf  	8.8 13ottnia, Svalöf - 	4.6 Jokioisten  	5.0 194.2 49.2 43.0 9.3 ;6.5 6.3 226.7 88.8 61.5 7.0.  . • 4. 4.3 113.5 38.9 28.8 Taulukko. 3. Eräiden iimoteikwitojen. jälkikasm kesällä 1939. .(koeruutujen koko • 10 in2,.kertausruutuja 1. vuoden nurmessä 5 2. ja :•, 	• i• 	3.';vuoden: nurmissa-4.).• 	• 	• ;. • 	; • Taholle' • 3: -'Die Naehdrnteeinigr- •TiMotheestär'time im SoMmer' 1939! (Gröse des 	Versuchsarzellen• 10 m2, 5:. Wied.ei!holunge'ri,' mit, 1,jähriger, .4. .ntit ,2,und 3-jähriger Närbe„)- 	, 	. „ • 	...„ Saus arvesteltiin silmämääräisesti, näytti Gloria-timotein. - jälkisato selvästi parhaalta (taulukko 3). Erityisesti runsaan korsiversojen muodostamisen vuoksi erosi se huomattavasti muista tutkituista ti-moteikannoista. Yleensä- eivät timoteikantojen väliset jälkikasvu-erot olleet kuitenkaan suuret ja Gloria-timotei on tutkituista timotei-kannoista ainoa, jota voidaan pitää tässä suhteessa selvästi keskin-kertaista parempana.1) Samalla koekentällä on myös muina vuosina (1937-38) Gloria-timotein suhteellisen hyvä jälkikasvu ollut havaitta-vissa. Aikaisemmin, jolloin kokeet sijaitsivat jonkin verran multa-vammalla maalla, ei tämä ero ollut selvä (Pon-JAK.ALLio 1938).. Joka tapauksessa näyttää siltä, että timotein jälkikasvua voidaan jalostus-tietä jossain määrin parantaa. Suurempia eroja kuin eri timoteikan.tojen välillä ilmeni timotein jälkikasvussa kuitenkin erilaisilla kasvupaikoilla. Niinpä sYyskesällä 1938 todettiin, että -sama timoteikanta (suomalainen maatiaistimo-tei), joka savimaalla muodosti vain heikon jälkikasvuston, kehitti alav.alla mutasuopellolla runsaan odelman, jossa tähkällisiä korsiakin oli jokseenkin yhtä runsaasti kuin heinäkuun alussa niitetyssä sadossa. Tällaiset havainnot olivat aiheina kokeisiin, joilla koetettiin selvittää syitä timotein heikkoon jälkikåsvuun Jokioisten . jäykillä savimailla. Näissä kokeissa tutkittiin heti 1. niiton jälkeen levitetyn kalkkisal-pietarilannoituksen (200 kg/ha), sangen pituuden (niitto maata myö-ten ja niitto 1,0 cm pituiseen särikeen.) sekä 0.05 % Belvitan-liuoksen 1) Tutkimuksia toimitettiin useista timoteikannoiSta, vaikka tilah säästä-mistä silmällä pitäen on taulukkoihin merkitty tulokset vain kolmesta kannasta. 6 (60 cm3/1  m2) vaikutusta timotein jälkisadon määrään. Kokeet sijoi-tettiin 20 cm:n rivivälein kylvettyjen kenttäkokeiden ruuduille siten, - - että--niistä eroitettiin 1/2 m pituisia koealueita, joihin kuhunkin sisäl-tyi 4 kasvustoriviä. Samalla koeruudulla olevat kolme koealuetta, joista yksi jätettiin käsittelemättä, yksi lannoitettiin kalkkisalpieta, rilla ja yksi käsiteltiin Belvitan-liuoksella, eroitettiin toisistaan 20 cm:n levyisillä välikaistoilla. Kunkin koealueen 2 kasvustoriviä niitettiin maata myöten ja toiset 2 riviä niitettiin siten-,-että sänki jäi 10 cm pituiseksi. Koekasveina oli kolme timoteikantaa (Svalöfin Gloria ja Bottnia sekä Jokioisten timotei) 1., 2. ja 3. vuoden nurmissa. Ker-tausruutuja oli kunkin ikäisellä nurmella kussakin koejäsenessä kolme. Belvitanliuos ruiskutettiin sumuttajan lävitse AmLoNoin ja NAHN-Dowin (1937) mukaisesti 6 perättäisenä iltana niiton jälkeen. Muut koealueet ruiskutettiin samanaikaisesti vastaavilla vesimäärillä. Kun-kin koeruudun sato kuivattiin kokonaisuudessaan termostaatissa vedettömäksi ja punnittiin. Taulukossa 4 esitetään jälkikasvutulok-set prosenteissa 1. niiton sadosta Ensimmäinen niitto suoritettiin 4/7, toinen niitto 21/8. Taulukko 4. Kalkkisalpietarilannoituksen, Belvitan-liuoksen ja sängen pituuden vaikutus kolmen timotei kannan jälkikasvuprosenttiin. Tabelle 4. Der Einfluss der Kalksalpeterdiingun,g, Belvitan-Lösung und Stoppellänge auf das Nachwuchsprozent. Timoteikanta Timotheestamm Jälkisato 1. sadosta '3' Nachernte % der 1. Ern'te 1. v. nurmi Narbe des 1. Jahres 2. v. nurmi Ncirbe des 2. Jahres 3. v. nurmi Narbe des 3. Jahres Käsitte lemätön  Unbehandelt Käsitelty  Bel- vitanil la  Mit  Belvitan  behandelt   200 kg  kalkki-' salp.  ha  kohti 200 kg  Kalk-salpeter  je  he  o -, - :, 	..!, 9 ..c ,-,,' 	o 54.:. 	.0 Käsitelty  Bel- vitanilla  Mit  13e lvitan  behandelt :0 .,..,  :o p  200 kg  kalkki-salp.  ha  kohti 200 kg  Kalk-salpeter  je  he  o ...> - :,- 	,.,,...> .9 e :c 	...., 54 Käsitelty  Bel-vitanilla  Mit Belvitan  behandelt  200 kg  kalkk i-salp.  ha  kohti 200 kg  Kalk-salpeter  je  he  Lyhyt sänki Kurze Stoppeln ' Gloria 	 Bottnia  Jokioisten 	 58.0 47.7 46.6 60.0 61.6 50.4 106..6 102.6 80.1 55.3 32.4 31.9 30.4 35.1 30.1 60.6 74.5 63.8 35.4 40.0 31.4 40.1 43.6 36.3 75.8 68.7 75.3 . 	Keskim. Durehschn. 50.8 . 57.3 	'96.4 39.9 32.0 66.1 35.6 40.0 ' 73.3 Pitkä sänki Lange Stoppeln Gloria. Bottnia 	 Jokioisten 	 42.0 54.4 41.0 61.9 55.2 46.5 101.3 107.6 70.4 40.1 43.2 36.5 30.7 39.2 38.4 ' , 75.3 55.3 72.3 44.4 34.6 44.1 50.5 46.9 44.3 92.3 81.1 95.2 Keskim. Durehsehn. 46..5 54.5 93,4 40.0 36,1 67.6 41.0 47.2 39.6 Koetulokset osoittavat, että 1. niiton jälkeen annettu salpietari-lannoitus (200 kg/ha) on suuresti lisännyt timotein odelmasatoa. Ensimmäisen ja kolmannen vuoden nurmissa on jälkikasvu - % ko-honnut keskimäärin n. kaksinkertaiseksi, toisen vuoden nurmessa vähemmän, mutta kuitenkin huomattavasti (näiden kolmen timotei-kannan 1. sato, 15 % kosteutta, oli 1. v. nurmessa keskim. 2 857 kg/ha, 2. v. nurmessa 3 272 kg/ha ja 3. v. nurmessa 3 284 kg/ha). Sängen pituudella on timotein jälkikasvun määrään ollut vain vähäinen vai-kutus, selvin 3. v. nurmessa., B elvitan-liuokaen vaikutus oli edullinen 1. ja 3. vuoden nurmissa. Sen sijaan 2. vuoden nurmessa ei sen vai-kutusta Jokioisten timoteikannan ja Bottnia-timotein jälkikasvuun ole voitu todeta, ja Gloria-timotein jälkikasvuun on B elvitan-liuos vaikuttanut selvästi haitallisesti. Haitallinen vaikutus ilmeni sekä lyhyt- että pitkäsänkikoejäsenten kaikissa kerrannaisissa. Koetulok-set viittaavat siihen, että Gloria-timotei on suhteellisen herkkä Bel-vitanin vaikutukselle. Edellä esitetyt tutkimukset viittaavat siihen, että eri timotei-kantojen jälkikasv-ukyvyssä on selviä, joskin yleensä verrattain pieniä eroavaisuuksia. Timotein jälkisadon suuruus Jokioisten jäykillä, savi, mailla oli sangen ratkaisevasti riippuvainen maan kasvinravintoaine-pitoisuudesta. Ensimmäisen niiton jälkeen annetulla kalkkisalpie-tarilannoituksella oli suuri vaikutus jälkisadon määrään silloinkin kun timotei jo keväällä oli saanut typpilannoituksen. Kasvuhor-moonikäsittelyllä (Belvitan) samoin kuin sängen pituudella, joka sekin lienee läheisessä yhteydessä kasvuhormoonikysymykseen, kos-kapa hormoonimuodostus tapahtuu kaukana kasvin tyvestä, oli to-dennäköisesti vaikutusta timotein jälkikasvuun; joskin tässä 'suh-teessa ovat lisätutkimukset tarpeellisia. Kirjallisuutta. AHLONG, H. U. ja NAIINDOILF, G. 1937. — -Ober einige praktische Anwendun-gen der pflanzlichen Streckungswuchsstoffe ( Der Forschungsdienst 4, p. 417-428). POHJAKALLIO, ONNI 1938. — Tuloksia maatalouskoelaitoksen kasvinjalostus-osastolla vuosina 1932-1937 suoritetuista nurmiheinien vertailevista kanta-kokeista ( Valtion Maatalouskoetoiminnan julkaisuja 100). Deutsches Relerat: Untersuchungen- iiber den, Nachwuchs von, ,Timothec. . Iii clQr ,Nachwuchsfähigl5eit ,cley yerschicc.lefien Timotheestämme,b.ostehen deutliche, wenn auch im aligemeinen veihältnismässig ,geringe Abweichungen. Unter den."unterSuchten TimotheestäMMen; die 'firinisehe 'LändStänune säwie finnische-und anCh einige .SchWedisehe ZachtSoi•tefi urnfassten, zeigte der schWe-' dische Gloria-Timothee den besten Nachwuchs. Besondey:s ährenbildende Haline traten in sein,em Nachwuchs verhältnismässig reichlich auf. Auf den schweren Tonhöden von ,Jakioinen war, ffle. Grösse des Nachertrages von Timpthee ent-schiedn abhängig von. derry Nährstoffgehalt des Bodens, Die nach der IMalid zugefähAe. Kaiksalp'eterOngUng War auch dann von groSsem ‘Einfhyss ainf' Graminetmenge., Wenn 'clet Tixbhee hbiT iii ir'irahjahr' StiCksteffdangitrig erhalteri- hatte.' Die Behafidlang niit Wachshormon (Belvitany wiå äuch - die Stoppellänge (1 n. 10 cm) waren -auf den.Na,chwachs von Timothee von gerin.r gem Eiryfluss. 8 

Timotein jälkikasvua selvittäviä tutkimuksia

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri