Karhunen, Jorma

Jukuri

S' Al< Tiedote 47/90 'Mr Jorma Karhunen Lietelannan kompostointi VAI<    VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY        Osoite: PPA 1, 03400 VIHTI 	Puhelin: (90) 224 6211 	 Telefax: (90) 224 6210 1 LIETELANNAN KOMPOSTOINTI Lietelantajärjestelmän on todettu toimivan rakennuksen sisältä säiliöön asti luotettavasti, kunhan vain tietyt penismitoitukset on tehty oikein. Myös lietteen levitys pellolle nykyaikaisilla, usein muutaman naapurin yhteisesti omistamilla laitteilla on' nopeata ja verraten siistiä työtä. Jos liete levitetään keväällä ja mullataan välittömästi, myös sen sisältämät ravinteet saadaan kasvien hyödyksi. Lietteestä tulee haitta, jos sitä muodostuu käytettävissä olevaan peltoalaan nähden liikaa ja laitteet, kuten säiliöt, sekoittimet ja multaimet, ovat puutteelliset. Lietteen käyttömahdollisuudet laajenisivat, jos sitä voitaisiin levittää myös kasvustoon, ilman että kasvusto palaa ja peittyy bakteeripitoiseen kuoreen. Muun muassa Saksassa ja Norjassa on ruvettu erottamaan lietelannasta kiinteä osa pois, jolloin nestemäinen osa saadaan levitetyiksi kasvustoon niin, että levitystasaisuus on hyvä ja huuhtoutuminen on vähäistä. Lannan separointi on maksanut liildwvassa separaattorissa 1,60 - 5 mk/m3 ja kiinteässä separaattorissa 5 - 18 mk/m3 /5,6/. Kustannuksia pienentää edellä mainitusta se, ettei sekoitinta ja lantapumppua tarvita. Separoinnin lisäksi liete on saatettu vielä ilmastaa. Lietelanta voidaan kuiten-kin sopivilla laitteilla ilmastaa ilman separointia ja saada se notkeudellaan lähes separoidun veroiseksi. Kiinnostus lannan parempaan hyväksikäyttöön ja uusiin käsittelymenetelmiin on Suomessakin herännyt. 1. Mitä kompostoitaessa tapahtuu? Lanta sisältää runsaasti kasveille ja pieneliöille sopivaa ravintoa, sekä pieneliöitä, jotka voivat käyttää tätä ravintoa hyväkseen. Happea aineenvaih-dunnassaan hyväksikäyttävät bakteerit ja sienet alkavat lisääntyä, jos lannassa on ilmaa, kuten kuivikelarman olkien sisällä ja väleissä. Pieneliöiden toimin-nan päätuotteina syntyy hfilidioksidia, vettä ja lämpöä. Lanta alkaa lämmetä itsestään, se kompostoituu, tai palaa, kuten aikaisemmin sanottiin. Lannan ravinteet muuttuvat vaikealiukoisemmiksi, osa typestä saattaa haihtua pois. Suomessa tehdyssä kokeessa lannan typestä haihtui korkeassa lämpötilassa kompostoitaessa noin 40 % ja kompostoidun lannan lannoitearvo oli pienem-pi kuin tuoreen lannan /1/. Norjassa tehdyissä kokeissa typestä on haihtunut keskimäärin 10-20 % ja kompostoidun lannan lannoitearvo on ollut likimain sama kuin tavallisen lietelannan /2/. 2 Lietelannan ominaisuudet Lietelannassa ei ole luonnostaan happea. Siellä elävätkin vain mätänemis-ja käymisbakteerit, jotka käyttävät aineenvaihdunnassaan hyväkseen lannan sisältämiä hiiliyhdisteitä ja muodostavat esimerkiksi rikkivetyä ja metaania, eli biokaasua. Lietelanta kompostoituu vain jos sitä ilmastetaan koneellisesti. Happi liukenee lietelantaan sitä helpommin, mitä vähemmän siinä on kiinto-ainetta. Nykyisillä ilmastimilla kiintoainepitoisuuden yläraja on 8-10 %, jotta kompostointi onnistuisi. Yleisimmät syyt kompostointiin Tiheään asutuissa maissa lanta halutaan saattaa nopeasti stabiiliin eli muuttu-mattomaan tilaan, jottei se saastuttaisi ympäristöään. Asutustaajamien lähellä halutaan vähentää hajuhaittoja. Lietelannan kor-keassa lämpötilassa tapahtuvan kompostoinnin aikana ympäristöön saattaa levitä kaasuja. Sen sijaan levityksen aikana kompostoitu lanta on hajutto-mampaa kuin tuore lanta. Heinänurmelle levittämiseksi lanta halutaan saattaa hienojakoiseen ja hygieeniseen muotoon. Lannassa olevat haitalliset ainekset tuhoutuvat seuraavien kompostointiaikojen jälkeen /2/: rikkaruohon siemenet: 	3 viikkoa, 30 astetta tai 3-6 vrk, 	40-45 salmonella, ym. bakteerit 3 " 	40 madonmunat, ym. loiset 2-3 kk 	8 5-6 vrk 	30-37 3-4 vk 	35-40 25 vrk 	40-45 II (pH yli 8,5) (naudanlanta) (sianlanta) (kaikki) Kompostoinnissa syntyvä lämpö voidaan käyttää hyödyksi eläinsuojan tai asunnon lämmittämisessä. Lannan polttoarvo on keskimäärin 4,4 kWh/kg kuiva-ainetta. Kompostoinnissa siitä vapautuu ehkä 1,9 kWh, ja hyödyksi saadaan nykyisellä tekniikalla noin 1 kWh. Jos lannan kuiva-ainepitoisuus on 8 %, yhdestä kuutiometristä lantaa saadaan hyötylämpöä 80 kWh. Suomessa kompostoidaan enimmäkseen siksi, että lanta halutaan tehdä sopivaksi luonnonmukaiseen viljelyyn. 411 .„ - •' 	: . - 	• 	- • • ". •• • .--- 	 ' •„. Z: 	• ••••• ••• 	• 3 4. Kompostointilaitteet Lannan käsittelymenetelmä valitaan halutun lopputuloksen mukaan esimer-kiksi taulukon 1 avulla. Tärkeimmät kompostoinnissa tarvittavat laitteet ovat: säiliö ja ilmastin, kuva 1: Paineilmailmastimia käytetään esimerkiksi yhdyskuntajätevesien puhdistuk-seen. Niillä ilmastettiin VAKOLAssa sian lantaa jatkuvatoimisessa kom-postorissa vuosina 1983-86. Sen jälkeen niillä on kompostoitu Norjassa lehmän lantaa kertatäyttöisessä kompostorissa. Jatkuvatoimisessa komposto-rissa (VAKOLA) ilmastimien puhdistusväliksi arvioitiin 6 kk, kun taas panos-kompostorissa (Norja) se oli vain vajaa viikko /1,4/. Puhdistustarve johtuu vielä kompostoitumattoman aineksen kertymisestä ilmastimien päälle, jolloin ilmakuplat yhtyvät isommiksi ja ilmastusteho heikkenee. Roottori- ja potkuri-ilmastimia on käytetty isoissa säiliöissä. ilmastimien kooksi on suositeltu 15 W/m3 lantaa. Lantapumppuun liitettäviä ejektori-ilmastimia käytetään Norjassa ja Ruot-sissa. Lantapumpun kooksi suositellaan vähintään 25-30 W/m3 lantaa. Kuva 1. 	Ilmastimet: 1= paineilmailmastin, 2= roottorityyppinen alipaineilmastin, 3 = potku- risekoittimeen liitetty alipaineilmastin, 4= lantapumppuun liitetty alipaine-ilmastin (ejektori) /2/. 4 Säiliön lämmöneristys, lämmönkeräysputkisto ja vaahdonestin ovat tarpeen, jos halutaan kompostoida korkeassa lämpötilassa, 40 - 50 °C, sekä ottaa kompostointilämpöä talteen. Vaahdonhävittimeksi sopii kesldpakopuhaltimen siipi, joka yhdistetään moottoriin. Norjassa valmistetaan vaahdohävittimiä muun muassa suomalaisen mallin mukaan. Kemiallisia vaahdonestoaineita ja vaahdon imemistä ilmastimeen ei suositella menetelmien kalleuden takia. Taulukko 1. 	Kompostointimenetelmän valinta tavoitteen mukaan /2/ Kompostointi- menetelmä Kertatäyttö varasto- tai lisäsäiliössä 25-35°C Kertatäyttö pienessä säiliössä 40-50°C Jatkuvatoiminen pienessä säiliössä 35-50°C Milloin käsitellään Ennen levitystä Koko ajan Ennen levitystä Ennen varastointia Koko ajan Koko ajan Kompostointiaika 1-2 kk 3-4 viikkoa 20-25 vrk 10-20 vrk Hajun pienentä- minen + + + + + + + + + + + Sopivuus nurmelle ++ ++ +++ +++ ++ Rikkaruohojen torjunta ++ ++ +++ +++ +++ Hygienisointi 0 0 + + + + + + + + Lämmön talteen- otto 0 0 0 + + + + + + Kompostointiaste + + + + + + + + + + + 0 = huono tai ei sovi +, + +, + + + = arvostelu, jossa + + + on paras 5  Kuva 2. Kompostilämmön talteenottolaitteet:1 = lantakouru, 2 = vesilukko, 3= ylivuotoput-ki, 4= ilmastin, 5 = ilmanotto, 6= ilmanpoisto, 7 = lämmönvaihdin, 8 = säiliön eristys, 9 = vaahdonhävitin, 10 = huoltoluukku, 11 = lantaputken tarkistusluukku /2/. 5. Kustannukset VAKOLAn kokeen perusteella laskettiin, että kompostointi paineilmailmasti-milla maksaa itse kulunsa, jos suurin osa kompostilämmöstä voidaan käyttää hyödyksi ja laitos on tarpeeksi iso; lantaa pitää tulla 2-2,5 rrf vuorokaudessa. Karjaa pitää olla vähintään 40 nautayksikköä tai 450 lihasikaa. Nimenomaan lietelannan ilmastukseen tarkoitettuja paineilmalaitteistoja ei ole Suomesta saatavana. Yhdyskuntajätevesien ilmastimia ja kompressoreja toimittavat useat liikkeet. Norjassa käytetään pääasiassa ejektori-ilmastimia ja siellä lasketaan lievän ilmastuksen varastosäiliössä maksavan 3-10 mk/m3 ja varsinaisen kompos- toinnin 	säiliössä 13-19 mk/n 3. Teholtaan 5,5 - 18,5 kW:n kokoiset uppopumput ejektoreineen ja nostolaitteineen maksoivat 25 000 -43 000 mk vuonna 1988. Erillinen ejektori maksoi 2400 - 4300 mk ja vaahdonhävitin ohjauslaitteineen 3100 mk. Itävallassa käytetään useita ilmastintyyppejä. Vuonna 1980 oli käytössä noin 100 ilmastinta lietelannan hajun poistamiseksi tai käsiteltävyyden parantami-seksi. Kustannukset olivat 2-10 mk/m3. 6 Lietelannan kompostoinnin tulevaisuus Lietelannan käytössä on nautakarjatiloilla Suomessakin maasta puute, joka johtuu siitä, ettei nurmelle voida levittää kuin sijoittamalla. Lietelannan kompostointi saattaa yleistyä, jos kompostoidun lannan pintalevitys nurmelle katsotaan mahdolliseksi. Kasvien lietelannasta saama ravinnemäärä riippuu ratkaisevasti lannan sekoi-tuksesta, pinnalle levitetyn lannan nopeasta multauksesta ja lisäksi levi-tysajankohdasta. Kompostoitu lanta on hienojakoista, notkeata ja tasalaatuis-ta, joten sitä käytettäessä lannoitemäärän arviointi onnistuu paremmin kuin tuoretta lantaa käytettäessä. Lietelantavarastojen pienuus pakottaa levittämään lantaa sellaisenakin ajankohtana, ettei lanta tule täysimääräisesti kasvuston käyttöön. Varastoti-lojen laajentamisen yhtenä vaihtoehtona on kuivikkeen sekoittaminen lietelantaan ja kompostoiminen sekä varastointi aumassa. Kuivikkeena voi-daan käyttää hiilipitoisia huokoisia aineita, kuten turvetta, oikea ja haketta. Kiinnostus tilan suurempaan omavaraisuuteen lannoitteiden osalta, sekä kiinnostus luonnonmukaiseen viljelyyn ja parempaan ympäristön ja maan hoitoon kehittävät lannankäsittelymenetelmiä ja saattavat tuoda kompostoin-nin uudelleen käyttöön. KIRJALLISUUTTA /1/ 	KOIVISTO, K., KEMPPAINEN, E. 1987. Kompostoinnin vaikutus lietelannan laatuun ja käsiteltävyyteen. VAKOLAn tutkimusselostus nro 45. Vihti. /2/ 	SKJELHAUGEN, 0.J., GJERVAN, J.O. 1988. Våtkompostering. Statens fagtjenste for landbruket, Småskrift 3/88. Mysen. /3/ 	ZILLBAUER, J. 1980. Erfahrungen mit Gilllebeliiftung in Österreich. DLZ 1/1980. /4/ 	GJERVAN, J.O. 1989. Luftningsförsök med Nokia tallerkenluftere. Institutt for bygninsteknikk, iks-NLH. Intern serie nr 546. /5/ 	REXILIUS, R. & ROPRICH, W. 1989. Feststoffabtrennung aus Fliissigmist. Landtechnik 9:331-333. /6/ 	ANON 1989. Mobile Giilleseparieranlage jetzt praxisreif? DLZ 3:78 -82. Lietelantalaitteiden hintoja vuonna 1988 Norjassa: Uppopumppu ejektoreineen ja nostolaitteineen 5,5 -7,5 kW 25 000 - 31 000 mk 10,3-11 " 31 000 - 37 000 " 15 	-18,5 " 37 000 - 43 000" Pelkkä ejektori 	 2440 - 4300 mk Vaahdonhävitin ohjauslaitteineen 	3100 " Laitteiden maahantuojia tai valmistajia Suomessa: Y-LAITE OY 	 - kompressoreja Launeenkatu 67 - paineilmailmastimia 15610 LAHTI 918 - 353 181 OY ALFA - LAVAL AGRI SCANDINAVIA AB Puusepänkatu 5 00810 HELSINKI 	 - Flygt-uppopumppuja 90 - 75801 	 - ejektori-ilmastimia 

Lietelannan kompostointi

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri