Mäntysaari, Päivi

Palmio, Annu

Rinne, Marketta

Jukuri

www.mtt.fi Hiehojen ruokintasuositusten  kansainvälinen vertailu Maataloustieteen Päivät 2014 Annu Palmio, Marketta Rinne, Päivi Mäntysaari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Johdanto Uudistuskustannus on merkittävä kustannuserä maidontuotannossa. Lisäksi hiehokaudella luodaan pohja tulevan lypsylehmän tuotantokyvylle, joten myös hiehojen ruokintaan on syytä panostaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa  vertailtiin muissa maissa käytettyjä hiehojen ruokintasuosituksia Suomessa käytössä oleviin (www.mtt.fi/rehutaulukot) sekä perehdyttiin yleisesti hiehojen kasvuun, rehunkulutukseen ja lisävalkuaisen tarpeeseen. Aineisto ja menetelmät Vertailtavat uudistushiehojen ruokintasuositukset olivat Suomen Rehutaulukot ja ruokintasuositukset (MTT 2013), Pohjois-Amerikassa käytössä olevat suositukset (NRC 2001), Pohjoismaiden NorFor (Volden 2011), Ranskan järjestelmä (INRA 2007) sekä Saksan ruokintasuositukset. Energian ja valkuaisen tarpeiden sekä syöntikyvyn tarkastelussa keskityttiin iältään yli puolivuotiaisiin ja elopainoltaan yli 200 kg hiehoihin.  Hiehojen ruokintaesimerkkeihin käytettiin Suomen Rehutaulukoista otettuja mallirehuja (taulukko 1). Muiden maiden rehutaulukoista pyrittiin löytämään koostumukseltaan mahdollisimman lähellä mallirehuja olevat rehut.  Hiehojen syöntikyky arvioitiin käyttäen Huuskosen ym. (2013) kehittämää yhtälöä: Kuiva-aineen syönti (kg/pv) = (0.209 – 0.489 × (NDF – 0.40)) × elopaino (0.614 + 0.397 × (NDF-0.40)) Jossa NDF = rehuannoksen kuitupitoisuus kg/kg ka       Tulokset Hiehon energian tarpeen määrää asetettu kasvutavoite. Hiehon kasvaessa 600 g/pv se saavuttaa suositellun siemennyspainon vasta 1,5-vuotiaana ja poikii puoli vuotta myöhemmin kuin hieho, jonka keskimääräinen kasvu on 800 g/pv (kuva 1). Tutkimusten mukaan hiehon poikiminen 22-24 kuukauden iässä, sen elopainon ollessa 80-90 % täysikasvuisen eläimen painosta, on optimaalisin hiehon kasvatuskustannusten, tulevan tuotoksen, hedelmällisyyden ja kestävyyden kannalta.         Johtopäätökset Sopiva kasvutavoite nykyisille suurikokoisille hiehoroduille on 700-800 g/pv. Rehuannosta koostaessa on huomioitava hiehon syöntikyky, johon vaikuttaa eniten hiehon koko sekä rehuannoksen kuitupitoisuus. Sulavuudeltaan matalaa säilörehua käytettäessä syöntikyky saattaa rajoittaa energian saantia ja hiehon kasvua. Jos säilörehun raakavalkuaispitoisuus on kohtuullinen hiehot eivät tarvitse lisävalkuaista edes korkeilla päiväkasvutavoitteilla.       Nurmisäilörehu, 1.sato Ohra, yli 62 kg/hl Rypsi- ja rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg 250 860 890 Raakavalkuainen, g/kg ka 145 126 379 Kuitu eli NDF, g/kg ka 640 210 270 Muuntokelpoinen energia, MJ/kg ka 10,6 13,2 11,4 D-arvo, g/ kg ka 660 820 700 Pötsin valkuaistase, g/kg ka 26 -20 154 Taulukko 1. Hiehojen ruokinnassa käytetyt mallirehut. Kuva 2. Hiehon rehuannoksen koostumus  eri maiden ruokintasuositusten perusteella, kun hiehon kasvunopeus on 800 g/pv.  Suomen ja Saksan suositusten kohdalla syöntikyky on arvioitu Huuskosen ym. (2013) yhtälöllä. 0 2 4 6 8 10 Suomi KarjaKompassi NorFor Saksa INRA Hiehon elopaino 250-300 kg 370 kg siemennys 560 kg poikiminen 0 100 200 300 400 500 600 700 6 12 18 24 30 Elopaino, kg Ikä, kk Päiväkasvu 600 g Päiväkasvu 800 g 0 2 4 6 8 10 Suomi KarjaKompassi NorFor Saksa INRA Hiehon elopaino 450-500 kg Rypsi Ohra Säilörehu syöntikyky tuli energian saantia rajoittavaksi tekijäksi, joten lisäenergiaa tarvittiin viljasta. Sen sijaan KarjaKompassilla tehdyt ruokintasuunnitelmat sisälsivät käytännössä vain säilörehua.  Suomen ruokintasuositusten mukaan yli 200 kg painavan hiehon valkuaistarve täyttyy, kun rehuannoksen pötsin valkuaistase on vähintään -10 g syötyä kuiva-ainekiloa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että hiehon ruokinnassa voidaan käyttää  ilman valkuaislisän tarvetta karkearehuja, joiden raakavalkuaispitoisuus (rv) on hyvinkin matala (alle 120 g/kg ka). INRA:n ja Saksan suositusten perusteella kasvutavoitteen ollessa 800 g/pv valkuaislisälle alkaa olla tarvetta kun karkearehun rv-pitoisuus on alle125 g/kg ka. NRC:n  suositusten perusteella yleisesti suurille hiehoille riittää, että rehuannoksen rv-pitoisuus on noin 120 g/kg ka. Pienille 200-250 kg painaville hiehoille sekä tiineyden loppupuolella oleville hiehoille ruokinnan rv-pitoisuussuositus on kuitenkin 140 g/kg ka.  Tutkimuksissa rehuannoksen rv-pitoisuuden nousu on lisännyt hiehon syöntiä, kasvua ja parantanut rehun hyväksikäyttöä, mutta tulevaan tuotokseen sillä ei ole ollut vaikutusta. Rehuannoksen rv-pitoisuuden vaikutuksesta hiehon rasvoittumiseen ja rungon mittoihin on saatu ristiriitaisia tuloksia. Yleisesti hiehojen rehuannoksen rv-pitoisuuden nostamiseen yli 130 g/kg ka ei näyttäisi olevan tarvetta.  Kuva 1. Hiehon kasvunopeuden vaikutus poikimaikään, kun lehmän paino täysikasvuisena kolmannen poikimisen jälkeen on 650 kg.   Mallisäilörehua (rv 145 g/kg ka) käytettäessä hiehot eivät tarvinneet lainkaan valkuaisrehua (kuva 2). Rehuannoksen väkirehu-karkearehu –suhteeseen vaikutti merkittävästi arvio hiehon syöntikyvystä. Mallisäilörehun korkeasta kuitupitoisuudesta johtuen Huuskosen ym. (2013) yhtälöä käytettäessä  © MTT/Eeva Saarisalo 

Hiehojen ruokintasuositusten kansainvälinen vertailu

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri