Pesonen, Maiju

Jukuri

08/12/14 1 Naudanlihantuotannon- ja kulutuksen kehitysnäkymiä Poimintoja päättyneistä hankkeista Pohto 05.12.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla •  Naudanlihan tuottajamaita ja tuotantoa •  Naudanlihan kulutus •  Tuotannon haasteita •  Naudanlihan laatu •  Mitä tarjotaan ja miksi? •  Mahdollisuuksia © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 08/12/14 2 Nautojen lukumäärä - 2014 > 2021 Bos Taurus Bos Taurus Bos Indicus tai risteytys Nautojen lukumäärä - 2014 > 2021 Kanada 11,7 > 11,7 milj. USA 88,3 > 80,7 milj. Argentiina 51,4 > 60,8 milj. Brasilia 216,7 > 224,8 milj. Paraguay 10,2 > 11,2 milj. Australia 28,8 > 33,9 milj. Kiina 104 > 112 milj. Hong Kong 2 > 2 milj. Egypti 4,63 > 5,84 milj. EU 84 > 83 milj. Japani 4 > 3,78 milj. Etelä-Korea 3,3 > 3,3 milj. Meksiko 18,3 > 19,1 milj. Uusi-Seelanti 10,31 > 10,81 milj. Venäjä 19,6 > 19,4 milj. Etelä-Afrikka 15,1 > 14,9 milj. Afrikka 257,5 > 293,6 milj. Intia 334 > 365 milj. 08/12/14 3 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Nautojen lkm  914 439 (5/2014) Nautoja on 12 940 tilalla  Tilojen lkm on vähentynyt – 520 kpl 2013 Lypsylehmiä: 285 250; + 0,75 % määrä lisääntynyt  Keskimäärin 32 lypsylehmää/tila. >100 lehmän tiloja 300 kpl. Emolehmiä: 57 800; + 0,8 % määrä lisääntynyt Keskimäärin 26 emolehmää/tila >50 emolehmän tiloja 300 kpl. Sonneja: 109 908; + 0,2 % määrä lisääntynyt Maitorotuiset hiehot: 125 099; -3 % määrä vähentynyt Liharotuiset hiehot: 13 028; -2,3 % määrä vähentynyt Hiehot teuraskasvatukseen: 16 807; 4 % määrä lisääntynyt (TIKE 2014) Lkm on lisääntynyt  +0,3 %   Nautojen lkm ennustetaan pysyvän samalla tasolla tulevaisuudessa Teuraat, % Teuraspaino, kg Kokonaistuotanto, % Sonnit Maitorotuiset 82 331 79 Risteytykset 5 372 6 Liharotuiset 13 394 15 Hiehot Maitorotuiset 58 228 56 Risteytykset 17 242 17,5 Liharotuiset 25 253 26,5 Lehmät Maitorotuiset 88 271 86 Liharotuiset 12 332 14 Naudanlihaa tuotetaan 81,19 milj. Kg/vuosi  © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen •  Ja kulutetaan 93 milj. Kg/vuosi. Omavaraisuusaste noin 87 %.  •  Tuotanto lisääntynyt viime vuodesta 2 %. 08/12/14 4 2014 naudanlihaa tuottivat eniten, % © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen USA 19.08 Brasilia 16.85 Argentiina 4.93 Meksiko 3.09 Kanada 1.74 Kolumbia 1.5 Uruguay 0.95 EU 12.88 Venäjä 2.85 Etelä-Afrikka 1.4 Kiina 9.79 Intia 6.8 Pakistan 2.85 Australia 3.81 Uusi-Seelanti 1.07 4MLA’s Market Information Service – Red Meat Market Report July 2014Composition of Australian beef exportsSource: DAFigure 1Australian beef cuts exportsManufacturing020406080100120'000 tonnes swtBrisketBladeSilversideChuck rollTopsideThick flankShin shankStriploinThin flankOther0102030405060'000 tonnes swt2012 2013 2014Figure 2Australian manufacturing groupUS eastJapanUS westPhilippinesSaudiIndonesiaCanada eastKoreaRussiaOther01020304050'000 tonnes swt2012 2013 2014Total020406080100120'000 tonnes swtSource: DA1 Handbook of Australian MeatAll charts in this section represent datafor June quarter (April to June)DEMANDAustralian market Beef volumes traded through retail in Australia during the June quarter grew 4% comparedto the March quarter (Nielsen Homescan data). Growth was registered in all categories exceptfor prepared cuts and sausages. The largest increase in sales volume was reported in the stirfry, casserole and diced category,followed by roasts. This is not surprising given the cold weather over the quarter – Nielsen dataalso indicates that volumes of rumps, fillets and T-bones also eased quarter on quarter. In general, there is a larger volume of loins exported during Australia’s winter months andthis assists prices in the Australian market for these cuts, with the value of loins generallyhigher in the summer months in Australia.Australian export markets Reflecting strong demand from exportmarkets, Australian beef exports during Q2increased 12% year-on-year, to 308,861tonnes swt. There were increases across mostexported cut groups: manufacturing, brisket,blade, silverside/outside, chuck roll, topside,thick flank, striploin (and other loin cuts) andthin flank, except for a 12% decline inshipments of shin shank.US demand for manufacturing and round cuts increases Driven by tight US supply, together with strong demand for lean grinding beef, exports ofmanufacturing beef (CL), outside flatHAM12050, topside/inside cap-off HAM2001/2011, and knuckle HAM2070 to the US haveexperienced strong growth during Q2. Having been assisted by increased supplyfrom Australia, consistent growth to the USacross many cuts was an export highlightduring Q2.Australia Kanada NZ 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 0 50000 100000 150000 200000 250000 1000000 US dollari x1000 kg USA naudanlihan vienti 2013 määrä arvo 70 % vientiin 08/12/14 5 Naudanlihan kulutukseen vaikuttavia tekijöitä •  Perinne = naudanlihaa on tuotettu suhteellisen kauan, sillä on ja on ollut taloudellinen merkitys (paikallinen, kansantaloudellinen) Ø  Yksikään suurista naudanlihantuottajamaista ei ole ns. alkuperäisiä naudanlihantuottajamaita Ø  Brittiläisen imperiumin tai siirtolaisten tuoma tuotantomuoto, josta on muodostunut merkittävä taloudellinen tekijä •  Uskonto = nauta (ja muut märehtijät) kuuluvat hyväksyttyihin syötäviin eläimiin tai ne, eivät kuulu ruokapöytään Ø  Jatkuva tuonti, ei tuotantoa (Arabimaat) •  Talous = taloudellinen asema/tilanne Ø  Nauta luksustuote Ø  Kulutus lisääntyy mm. ruokatottumusten länsimaalaistuessa (kehittyvät kansakunnat, erityisesti Aasia)  © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Maailman naudanlihan kulutus © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Naudanlihan kulutus/henkilö, kg/vuosi Afrikka ka. Aasia ka. Oseania ka. Eurooppa ka. Amerikka ka. 2014 tuotetusta naudanlihasta riittäisi jokaiselle noin 6 kg/vuosi Haasteena on, että populaatio kasvaa 08/12/14 6 Kanada 28,7 > 27,1 kg Naudanlihankulutus henkilöä kohti, kg/vuosi - 2014 > 2021 USA 37,4 > 35,9 kg Argentiina 56,9 > 61,5 kg Brasilia 41,8 > 43,7 kg Paraguay 49,1 > 48,7 kg Meksiko 16,2 > 16,9 kg Etelä-Afrikka 14,3 > 14,8 kg Egypti 6,9 > 7,3 kg Kongo 0,7 > 0,78 kg Australia 35,2 > 34,8 kg Uusi-Seelanti 27,4 > 25,7 kg Venäjä 17,7 > 18,0 kg Kiina 4,3 > 4,8 kg Japani 9,9 > 10,1 kg Etelä-Korea 11,5 > 13,0 kg Intia 1,7 > 1,8 kg EU 15,5 > 15,8 kg Hong Kong 19,8 > 21,1 kg Suomi 18,8 > 18,4 kg © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Haaste n:o 1 - ympäristövaikutus 08/12/14 7 Nauta Lantajärjestelmä Lannan varastointi ja käsittely Rehun tuotanto (nurmet, viljat) Laidunnurmi Suorat päästöt Lannan käsittelystä aiheutuvat päästöt Maaperästä aiheutuvat päästöt N2O N2O N2O N2O CH4 CH4 CH4 CH4 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Hormoni-implantit- ja ohjelmat •  kasvua edistävät ja kasvuhormonijohdannaiset  •  Parantaa kasvua 18,5 %, vähentää syöntiä 6,9 %, lisää teuraspaino 28,3 % (Weilman ym. 2009, Maxwell ym. 2014)  •  Voiko tuotanto olla kannattavaa ja tehokasta ilman? •  Lihansyöntilaatu (Ratthman ym. 2013, McMurphy ym. 2012)  ja eläinten hyvinvointi (Grandin ym. 2014)? Pohjois-Amerikka yli 90 % Etelä-Amerikka yli 50 % Australia ja Uusi-Seelanti yli 25 % Antibiootinkaltaistenaineiden käyttö Ø  Resistentit mikrobit (CC 2014)  Haaste n:o 2 ruokinta ja lisäaineet © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 08/12/14 8 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Haaste n:o 3 eläinten käsittely ja hyvinvointi Yli 90 % pohjoisamerikkalaisista kuluttajista huolestuneita eläinten kasvatusolosuhteista  Kuluttajat ovat valmiimpia maksamaan enemmän ”Humanely raised”-merkistä (inhimisesti kasvatettu) kuin antibioottivapaa, luomu- tai luonnollinen-tuotteista (Tonsor & Olynk 2011)  Eurooppalaisille kuluttajille eläinten hyvinvointi on tärkeä osa tuotannon hyväksyttävyyttä (Troy & Kerry 2010)    Tuottajien asettamia kysymyksiä: Jos ei ole brändin alla kasvatettu, onko huonosti kohdeltu? Pitääkö eläimille järjestää samanlaiset olosuhteet kuin ihmisille? Mitkä olisivat kriteerit, jotka pitäisi täyttää? © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Haaste n:o 3 kannattavuus •  Euroopassa tukien laskiessa tulon menetys tulisi kompensoida tuotannolla ruokinta, eläinaines, risteytys, täyttöaste, kiertonopeus 1.	  NURMET	  08/12/14 9 Haaste n:o 4 tasainen laatu •  Mureus, maku, mehukkuus, marmoroituminen (Geay ym. 2001, Hui 2012, Kert 2013 yms. yms.) Ø Joista mureus on tärkein kuluttajatyytyväisyyden kannalta •  Naudanlihateollisuudella on suuria haasteita mureusominaisuuksien todentamisessa, havaitsemisessa ja laadun ylläpidossa  •  Muita ”tasaisen laadun” ominaisuuksia: Ø Ravitsemuksellinen laatu (proteiinin, rasvanosuus, rasvahappokoostumus, kivennäissisältö) Ø  Helppo ja nopea valmistettavuus (nauta vs. sika vs. broileri) Ø Eri tuotantomuodot (luonnonmukainentuotanto, grain- & grass fed)  Ø Vastuullinen tuotanto (ympäristö, eläintenhyvinvointi yms.) •  Kuluttaja on yhä vaativampi © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Lihan mureuden arviointi voidaan tehdä vasta eläimen teurastuksen ja lihan kypsentämisen jälkeen.  Ongelma, johon on käytetty ja käytetään paljon rahaa:  ”Kuinka tunnistetaan ne eläimet, jotka pystyvät tuottamaan mureaa lihaa?”  Mureuden periytyvyysaste: h2 0.25 - 0.37 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Mureutta pidetään lihan syöntilaadun tärkeimpänä ominaisuutena  08/12/14 10 Mureus •  Mureuteen vaikuttaa lihan:  •  Mikrofilamettien rakenne •  Syyrakenne (hienosyinen on mureampaa) •  Sidekudoksen määrä ja laatu Ø Mistä kohtaa liha on Ø Mitä enemmän työtä, sitä enemmän sidekudosta, sitä sitkeämpää lihaa Ø Sidekudos lisääntyy eläimen ikääntyessä, liukoisuus vähenee  •  Lihan entsymaattiset ominaisuudet (mm. MMP2) •  Ruokinta, rotu, sukupuoli, ikä, luonne, käsittely, olosuhteet •  Raakakypsytys © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Eläinten tulee kasvaa 1)  Kasvun taantuma (laihtuminen) 2)  Erittäin hidas, alle 0,5 kg/pv kasvu 3)  Stressi 4)  Sairastaminen Ø   Vaikuttaa negatiivisesti lihansyöntilaatuun ja teurasominaisuuksiin •  Lihan mureus heikkenee eläimen ikääntyessä: •  Sonnit 20 - 24 kk, hiehot 30 - 36 kk •  Teurasikä alle 18 kk, jos tavoitellaan syöntilaadultaan korkealuokkaista lihaa Ø  mm. sidekudoksen määrä ja ristisidokset lisääntyvät = sitkeys kasvaa Ø   Raakakypsytys ei tähän vaikuta Ø   Mekaaninen mureutus (jauheliha) •  Vanhempien eläinten liha sopii hyvin jauhelihaksi Ø  Vedensitomiskyky korkea ja maku yleensä voimakkaampi •  Kasvatusaikaa ei tulisi venyttää sen takia, ettei eläimet kasva = analysoi ja tee ruokinnan muutos © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 08/12/14 11 Marmoroituminen •  Marmoroituminen on rotuominaisuus •  On lihassyiden väliin kertynyttä rasvaa •  Rasva pehmeämpää kuin lihaskudos •  Rasva kuljettaa makumolekyylejä = maku tunnetaan voimakkaampana ja parempana •  Umami •  USA, Can, Aus IMF 4-8%, Eurooppa IMF<2,5 % •  Pihvin paistamiseen ei tarvita muuta rasvaa •  Voidaan kypsentää liha ”well done” asteelle ilman, että liha kuivuu 6 (9) luokkaa (Yhdysvallat ja Kanada). © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Marmoroituminen = lihaksen sisäinen rasva on epävarma ja epätarkka mureuden ja/tai laadun mittari  •  Yhteistyöprojekti (genomi) lihanlaadun eteen aloitettu 2012 (USA, Kanada, Australia, UK, NZ, Irlanti)  © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Liika rasva on kallista tuottaa…  ”It has been apparent for some time now that assessing quality solely on the basis of marbling is, at best, a very imperfect indicator. Marbling is not a reliable indicator of tenderness which is important to consumers and the trade.” (Gracey 2014) 08/12/14 12 •  Ulkomaan vienti •  Koko ruho Ø  Paino Ø  Sukupuoli Ø  Ikä (hampaat) Ø  Pintarasva (kylki) •  Lihakkuus arvioidaan, ei muodosta lisäarvoa •  Haaste:  Ø  Tuottavat bulkkia esim. Venäjä, Eurooppa ja Hong Kong vienti 60 % Ø ei kelpaa maksaville asiakkaille (Japani, Etelä-Korea yms.) Ø  Eurooppa on haastava (ruokinta, kasvatus, olosuhteet) (Realini ym. 2009, 2013) Ø  Bos Indicus-vaikutus (mureus ja marmoroituminen haasteellista) Ø  Pelko eläinaineksen lihanlaadun menettämisestä on syntynyt, jalostusjärjestelmää kehitetään ja luokitusjärjestelmä tulee muuttumaan Ø  VIA ja genotyypitys aloitettu 2014 (angus, hereford, braford) Etelä-Afrikka, Etelä-Amerikka © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Ranska – lukuisat rodut 22 kpl 1)  Lihan väri (Ranskalainen kuluttaja valitsee lihansa värin perusteella = pitää olla punaista) 2)  Lihan maku (Ranskalaiselle kuluttajalle maku on tärkeä. Maku muodostuu lihan hajun ja lihan rasvaluokan mukaan) 3)  Lihan mehukkuus (Mehukkuus tunnetaan pureskellessa. Mehukkuuteen tarvitaan marmoroitumista) 4)  Lihan mureus (on Ranskassakin tärkeä lihan ominaisuus, johon vaikuttaa lihan kollageenin määrä) •  Kulutus ja tuotanto ovat laskeneet •  Lihanlaadulliset geeni-hankkeet 2012 -  08/12/14 13 Irlanti •  Suurin naudanlihan viejä Euroopassa ja neljänneksi suurin maailmassa  Ø  Naudanlihantuotanto noin 548000 tonnia vuodessa Ø   Vienti 510000 tonnia, vientikaupan arvo 1,8 miljardia euroa Ø  Tuotanto perustuu nurmeen ja tulee kasvamaan  •  Korkealuokkainen naudanliha •  Vientimarkkinoin argumentit: Ø Ruokaturvallisuus Ø Laatu Ø Syöntilaatu;  Ø Vientimarkkinoille suunnattu nauta on raakakypsytettyä Ø  50 % ruhoihin tender strech-riiputustekniikka © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Australia - Meat Standards Australia (MSA) •  Australiassa 15 vuoden aikana 67000 kuluttajaa arvioivat 7 lihanäytettä (loppui 2009) •  Etelä-Koreassa, Japanissa, Irlannissa, Yhdysvallat, Etelä-Afrikassa ja Ranskassa saman arvioinnin suoritti 13140 kuluttajaa Ø  Australialainen naudanliha Ø  Valmistettiin grillissä kaikissa kohteissa sekä jokaisessa maassa kohdemaan perinteen mukaan •  Tulokset eivät vaihdelleet maittain, kuluttajat asettivat lihanäytteet hyvin samanlaiseen järjestykseen •  Japanilaiset arvostivat eniten korkealuokkaista tuotetta, Euroopassa vähiten  © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 08/12/14 14 Laadusta ollaan valmiita maksamaan, jos se tiedetään •  MSA:n tehdyn tutkimuksen mukaan kuluttajat kulttuurista riippumatta omaavat hyvin samanlaisen käsityksen siitä, mitä on hyvän syöntilaadun omaava naudanliha •  Kuluttaja on valmis maksamaan laadusta, jos on tae siitä, että liha on todella syöntilaadultaan erinomaista = syöntielämys •  Australiassa MSA-järjestelmä on kehitetty tuomaan etua jokaiselle portaalle Ø  Tuottaja tietää, mitä vaaditaan ensiluokkaiselta ruholta Ø  Teurastamo pystyy valvomaan ja hinnoittelemaan Ø  Jälleenmyyjä myymään tuotteen kuluttajalle Ø  Kuluttajalla on näkemys lihasta ostohetkellä •  Tieto ja standardit luovat läpinäkyvyyttä •  Lisäarvon muodostaminen ensiluokkaisella tuotteella © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Australia - Meat Standards Australia •  ”Kuluttajalähtöinen” luokitusjärjestelmä •  1995: sukupuoli, pysyvät hampaat, ruhopaino, kylkirasva osoittautuivat liian hatariksi lihansyöntilaadun mittareiksi Ø  Marmoroituminen  Ø  Bos Indicus osuus Ø  Implanttien käyttö (kyllä tai ei) Ø  Riiputusmuoto (akilles/tenderstrech) Ø  pH < 5,71 ja lämpötilan lasku < 12°C Ø  Osifikaation määrä Ø  Pintarasvan määrä (kylki ja P8 >3 ja 5 mm)  Ø  Lihan väri – AUS-MEAT värikortteja. MSA hyväksytään 1B-3 värit. Ø  Rasvan väri – AUS-MEAT värikortteja 0-9 Ø  Selkälihaksen pinta-ala Ø  Raakakypsytysaika Ø  Suositusvalmistustekniikka  © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Lihan laadun mittareiden painotus: ü  Mureus 40 % ü  Mehukkuus 10 % ü  Maku 20 % ü  Yleismiellyttävyys 30 % 08/12/14 15 •  MSA – naudanlihan syöntilaatuluokitus antaa kuluttajille tiedon eri palojen/osien syöntilaadusta •  Kolme luokkaa:  Ø  MSA 3 joka päiväiseen käyttöön,  Ø  MSA 4 pieniin herkutteluhetkiin Ø  MSA 5 ensiluokkainen, paras laatu •  + tieto parhaasta mahdollisesta valmistusmenetelmästä Ruuanvalmistajaa ajatellen… Markkinaosuuksien jako? •  Eurooppalainen kuluttaja on haastava: 1)  Halpaa 2)  Ensiluokkaista (mureaa, maukasta, mehukasta) 3)  Kestävästi tuotettua 4)  Kotimaista •  Kaupasta ostettu naudanliha täyttää jonkun tai kaikki yllämainituista seikoista •  Suurimmat naudanlihanviejämaat keskittyvät tuottamaan tuotetta, jota ei ole saatavilla riittävästi ns. kotimarkkinoilla •  Markkinaosuuksia tullaan tulevaisuudessa jakamaan yhä enemmän tasaisen syöntilaadun takuun perusteella © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 08/12/14 16 pH, väri ja lihan laatu © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Tumma Vaalea ü  pH:n lasku on edellytys murea lihan muodostumiselle ü  pH on yhteydessä lihan väriin ja punaisen värin intensiteettiin ü  Elimistössä tulee olla riittävästi glykogeenia, jotta lihan pH laskee nopeasti ja riittävän alhaiseksi ü  Korkea pH merkitsee tummaa, sitkeää, vetistä, helposti pilaantuvaa lihaa ü  Kuljetus yms. muu stressi ennen teurastusta kuluttaa glykogeenivarastoja ü  Helposti stressaantuvien eläinten glykogeenivarastot kuluvat helpommin 5 5.2 5.4 5.6 5.8 6 6.2 6.4 6.6 6.8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 pH Leikkuuvoima, kg Tuntia teurastuksesta, h wbsf, kg ph Mahdollisuuksia •  Ultraäänitekniikka Ø Sekä hiehojen että sonnien noin vuoden iässä Ø Selkälihaksen pinta-ala, lihaksen sisäisen rasvan osuus %, pintarasvan paksuus Ø  Indeksi tarvitsee riittävästi mittaustuloksia Ø Kuinka määritetään, että takaavat paremman lihan syöntilaadun? •  Geenitestit  Ø  SNP-merkit lihanominaisuuksien kartoittamiseksi Ø  Miten syöntilaatu meidän olosuhteissa? •  Suunnitelmallinen tuotanto Ø  Jos eläimet teurastetaan samanikäisinä, samanpainoisina, samassa rasvapitoisuudessa ja samanlaiselta ruokinnalta erot syöntilaadussa vähäisiä Ø  Rotujen erilaiset ominaisuudet asettaa haasteen käytäntöön Ø  Yli 12 päivän raaka-kypsytys vähentää lihan mureusominaisuuksissa olevia eroja © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 08/12/14 17 Yhteenveto –  Suomalaisen naudanlihantuotannon menestyksen avaimet? Nurmi ja vesi 08/12/14 18 Kasvivalikoima ja korjuuaika Huolellinen säilöntä 08/12/14 19 Vapaa- ja karkearehuvaltainen ruokinta = nopea kasvatus Korkea tuotto/ hehtaari oikea rotu, hyvä hedelmällisyys, hyvä terveys, eläinten hyvinvointi = hävikin minimoiminen 08/12/14 20 Kasvun- ja teuraskypsyyden seuranta (myös geenit ☺) Optimaalinen teuraskoko  75 % aikuispainosta  – lihansyöntilaatu, ympäristövaikutus, eläinten hyvinvointi ja kannattavuus Naudanlihantuotannon tulevaisuuden haaste on tuottaa korkealaatuista naudanlihaa tehokkaasti kuluttajien mieltymyksien mukaan 

Naudanlihantuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymiä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri