Hyvärinen, Pekka

Jukuri

© Luonnonvarakeskus Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli  Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatus- menetelmät  Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi © Luonnonvarakeskus 2 29.1.2015 Pekka Hyvärinen http://www.kfrs.fi Kainuun kalantutkimusasema www.kfrs.fi © Luonnonvarakeskus Menestyvä istukas - tutkimus  2008-2014   RKTL, Itä-Suomen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän yliopistot sekä EVIRA © Luonnonvarakeskus Lohimerkintöjen palautusprosentti Suomenlahti Pohjanlahti Istutustulos on heikentynyt © Luonnonvarakeskus Myös poikasten laatu on heikentynyt 00,10,20,30,40,50,60,70,80,91987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011Istutusvuosi Eloonjääntien suhde  Viljellyt / Villit © Luonnonvarakeskus   Menestyvä istukas hankkeen tavoite:  Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen   • Parempi istukaslaatu :  • monipuolistamalla kasvatusympäristöä: virikekasvatus • rajoittamalla ruokintaa: dieettikasvatus • vähentämällä emokalojen laitostumisen astetta   • Istukkaiden selviytymisedellytykset : • istutustapojen pehmentäminen         • Kokeelliset työt Kainuun tutkimusasemalla  • Istutuskokeet luonnon vesissä  © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus Normaali Virike Sp mäti Vk-poikaset  1 v  2 v Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa  Virikealtaissa lisäksi:  suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta vesitysmuutokset vaikuttavat myös rehun tarjontaan  Koekasvatuksissa 3 merilohikantaa, 2 järvitaimenkantaa ja järvilohi  Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa kehitettiin tuotantoon soveltuva virikekasvatusmenetelmä © Luonnonvarakeskus Virikealtaissa pienempi kuolleisuus  1 –kasvukauden aikana: 1.6. 31.9.          Virike Virikekasvatus kustannustehokkaampaa Geneettiset vaikutukset ?  Kuolleisuus suurempaa pitkään laitosviljelyssä olleilla kannoilla Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon  Luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja – Fiskodlaren 5/2010. s. 34-37. Standardi © Luonnonvarakeskus 10 Karvonen, A., Aalto-Araneda, M., Virtala, A-M., Kortet, R., Koski, P., Hyvärinen, P. Enriched rearing environment enhances survival and resistance of salmonid fishes during parasite epidemics. Manuscript. Selviytyminen Ichthyobodo necator  -loisesta  Villien emokalojen virikekasvatetut poikaset selviytyivät parhaiten  (1-v ML-TOR) Villi - virike Laitos - virike Laitos - standardi Villi - standardi © Luonnonvarakeskus 11 Karvonen, A., Aalto-Araneda, M., Virtala, A-M., Kortet, R., Koski, P., Hyvärinen, P. Enriched rearing environment enhances survival and resistance of salmonid fishes during parasite epidemics. Manuscript. Selviytyminen Diplostomum pseudospathaceum –loisaltistuksesta Onko virikekaloilla parempi tautien vastustukyky ?  Järvilohi: 1-v virikekaloilla vähemmän loisia   2-v ei eroja   0246810121416182012 2013Parasite abundanceStandard Enriched051015202530352012 2013Parasite abundanceStandard EnrichedJärvilohi Taimen Taimen: 1-v ei eroja 2-v ei eroja  S S S S V V V V  Vaikutusmekanismit monitahoisia © Luonnonvarakeskus Selviytyäkseen luonnossa istutuspoikasen tulee:  • Oppia hyödyntämään tarjolla olevaa luonnonravintoa  • Suojautua / välttää petojen saalistuksen Virikekasvatuksen oletettiin parantavan näitä ominaisuuksia © Luonnonvarakeskus    Virikekasvatettujen poikasten (jokipoikaset ja  smoltit)     menestymistä istutuksen jälkeen tutkittiin:   Kainuun aseman koeuomissa  Luonnon vesissä © Luonnonvarakeskus Aikuiset hyönteiset VILLIEN EMOJEN POIKASET ALOITTIVAT RUOKAILUN AIKAISEMMIN   Villit emot  LaitosemotIstutuskoe: Emojen alkuperän vaikutus –  kuinka nopeasti istukkaat  oppivat  hyödyntämään luonnon ravintoa ? Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. 2011. Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish. 20: 569-579. © Luonnonvarakeskus Standardi Virike Hyönteisten toukat VIRIKEKASVATETUT SÖIVÄT ENEMMÄN HYÖNTEISTEN TOUKKIA  Istutuskoe: Kasvatusmenetelmän vaikutus – kyky hyödyntää luonnon ravintoa  Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. 2011. Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish. 20: 569-579. © Luonnonvarakeskus   Istutuskoe: Virikekasvatetuilla parempi kyky sopeuttaa ravinnon hankintaa pedon läsnä ollessa Mahan sisältö (mg) made kontrolli   Virike     Standardi Rodewald P., Hyvärinen P. and Hirvonen H. Enriched rearing promotes foraging rate and decreases risk-taking of Atlantic salmon parr. (Manuscript © Luonnonvarakeskus Koeolosuhteissa havaittiin että virikekasvatuksella:   Parannetaan:  • uintikykyä • evien kuntoa • kykyä hyödyntää elävää ravintoa  • Pienempi kasvatusaikainen kuolleisuus • Vähemmän loistauteja  • Pienentää riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa   © Luonnonvarakeskus Istutuskoe Tornionjoella 2012 Valuma-alueen raja © SYKE, ladattu OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalvelusta 22.2.2011 Rantaviiva ja valtakunnan raja © Maanmittauslaitos lupanro 53/MML/10 Vertailussa:  • Standardit laitoslohet  • Virikekasvatetut lohet • Villit lohet    • 4 paikannusasemaa     290 km:n matkalla   Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival  of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147) © Luonnonvarakeskus • Villit lohet pyydystettiin rysällä  • 220 radiolähetintä   • Pienoisradiolähetin painoi 0.8 g  •  4 kiinteää paikannusasemaa    ja liikkuva seuranta veneestä © Luonnonvarakeskus Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival  of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147) SELVIYTYMINEN:   • Luonnon smoltteja 3  x  • Virikesmoltteja  2  x     Enemmän kuin standardismoltteja   290 km jokivaelluksella Selviytyminen % Vapautusajankohdan merkitys ! © Luonnonvarakeskus Selviytymistodennäköisyys kasvoi, kun kalat lähtivät nopeasti liikkeelle istutuspaikalta. Virikekasvatetut nopeampia !  Villeillä smolteilla ei havaittu vastaavaa riippuvuutta.   myös hitaammat villit selviytyivät 21 29.1.2015 Pekka Hyvärinen Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival  of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147) © Luonnonvarakeskus Istutuskoe Simojoella: Kasvatusmenetelmän ja kasvatustiheyden yhteisvaikutus 1v merilohilla 22 29.1.2015 Pekka Hyvärinen Normaali Virike Pieni tiheys Keski tiheys Suuri tiheys © Luonnonvarakeskus Istutuskoe: 1-v PIT-merkittyjä lohia istutettiin sama määrä jokaisesta kasvatusryhmästä   Seuranta Simojokisuun smolttirysästä 23 29.1.2015 Pekka Hyvärinen 020406080100120140Pieni tiheys Keski tiheys Suuri tiheys Pieni tiheys Keski tiheys Suuri tiheysVaelluspoikasrysäsaalis, kplNormaali kasvatus             VirikekasvatusVirikekasvatettuja  ja pienimmässä tiheydessä  kasvatettuja vaelsi eniten  Tiheyden puolittamisella  ei suurta vaikutusta  vaellusmäärissä Hyvärinen, P.  Menestyvä istukas – EKTR. Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012 .  Loppuraportti, hankenro 1001649. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 31.12.2012. © Luonnonvarakeskus UUTTA TIETOA VIRIKEKASVATUKSEN VAIKUTUKSISTA (RKTL ja UEF) Härkönen, L., Hyvärinen, P., Paappanen, J. and Vainikka, A.2014. Explorative behavior increases vulnerability to angling in hatchery-reared brown trout Salmo trutta. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 10.1139/cjfas-2014-0221.             Selittääkö  a) käyttäytymistyyppi b) kasvu ja/tai kunto c) Kasvatusmenetelmä          virike vs standardi a) Yksilötiheys taimenen          kalastusalttiutta? 1. Käyttäytymiskoe 2. Kalastusalttiuskoe                       Samoille kaloille © Luonnonvarakeskus Yhteenveto kalastusalttiuskokeesta • Yksilön liikkuvuus uudessa ympäristössä (exploratiivisuus) ennustaa sen todennäköisyyttä jäädä kalastajan saaliiksi – ”tutkiva käyttäytyminen” lisää alttiutta –  Kalan koolla ei merkitystä!  • Virikekasvatus voi alentaa kalastusalttiutta istutuksen jälkeen – Vähentämällä varomatonta käyttäytymistä – Ehkäisemällä nälkiintymistä luonnonoloissa (virikepoikaset lihoivat – standardipoikaset laihtuivat)       Härkönen, L., Hyvärinen, P., Paappanen, J. and Vainikka, A.2014. Explorative behavior increases vulnerability to angling in hatchery-reared brown trout Salmo trutta. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 10.1139/cjfas-2014-0221. © Luonnonvarakeskus Johtopäätökset kalastusaltiuskokeesta: • Tietyt persoonallisuuspiirteet voivat suoraan vaikuttaa kalastusalttiuteen (riippumatta koosta) – Kalastuksen ei tarvitse olla kokoselektiivistä aiheuttaakseen evolutiivisia muutoksia • Kasvatusympäristöllä (virike vs standardi) voi olla voimakas vaikutus fenotyyppiseen vaihteluun istukkaiden käyttäytymisessä, ja siten onginta-alttiuteen  •  Esimerkki siitä, miten kokeellinen tutkimus tuo uutta tietoa kalastuksen ja kasvatusmenetelmän vaikutuksista.  • Vastaavaa tietoa on lähes mahdotonta hankkia luonnosta • Lisää mahdollisuuksia päätöksen tekoon kalastuksen säätelyssä ja istukasmateriaalin valinnassa.  © Luonnonvarakeskus Virikekasvatuksella:   Parannetaan:  • uintikykyä • evien kuntoa • kykyä välttää petoja • kykyä hyödyntää elävää ravintoa • loistautien vastustuskykyä Vähentää: • kasvatusaikaista kuolevuutta • riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa • varomatonta käyttäytymistä  kalastusalttiutta    Istutuskokeessa virikekasvatettujen  lohien selviytyminen luonnossa  jopa kaksinkertaistui !   © Luonnonvarakeskus Koulutus  Virikekasvatus kokeilussa viidellä  yksityisellä kalanviljelylaitoksella 2013 Virikekasvatusmenetelmän  tuotteistaminen käynnissä Käsikirja ja esite 2014 © Luonnonvarakeskus laitos laji/kanta startti Startti  kpl/m² Jako   kpl/m² Lopputiheys   kpl/m² Vanaja JL-VUV 30.5. 2050 998 960 Keskijärvi JL-VUV 12.6. 1250   897 Kainuu JL-VUV 12.6. 1415   1157 Raasakka ML-TOR 30.5. 3166 1025 996 Raasakka* ML-IIJ     1035   Ossauskoski ML-TOR 6.6. 1425   1288 Kainuu ML-TOR 4.6. 1480   1192 Montta  ML-OUJ 6.6. 2857   2657 29 29.1.2015 Pekka Hyvärinen • Hanka-Taimen Oy, Vanajan kalanviljelylaitos • ProAgria Pohjois-Karjala ry, Keskijärven kalanviljelylaitos • Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos • Voimalohi Oy, Ossauskosken kalanviljelylaitos • Montan Lohi Oy, Montan kalanviljelylaitos • RKTL, Kainuun kalantutkimusasema 2013 Koekasvatus 5 yksityisellä laitoksella + RKTL:n Kainuun asemalla Tiheys roja – pieniä variaatioita rakenteissa –samat periaatteet © Luonnonvarakeskus Keskijärvi © Luonnonvarakeskus Raasakka © Luonnonvarakeskus Ossauskoski © Luonnonvarakeskus Vanaja © Luonnonvarakeskus Montta © Luonnonvarakeskus RKTL, Kainuu JL-VUV13 (07.11.2013) © Luonnonvarakeskus Virikekasvatus onnistui kaikilla laitoksilla Virikealtaissa yleensä pienempi kasvatusaikainen kuolleisuus !  laitos laji/kanta Kuolleisuus %  Virike Kuolleisuus %  Normaali Vanaja JL-VUV 1,3/2,5 1,4/2,4 Keskijärvi JL-VUV 30,6 25,9 Kainuu JL-VUV 9,3 14,4 Raasakka ML-TOR 7,2/1,1 22,0/4,0 Raasakka ML-IIJ 2,2 8,5 Ossauskoski ML-TOR 7,5 11,8 Kainuu ML-TOR 15,4 23,5 Montta  ML-OUJ 7,2 6,8 36 29.1.2015 Pekka Hyvärinen © Luonnonvarakeskus 0+ järvilohien keskipituudet ja – painot  erot pieniä virike vs. normaalialtaissa  Laitos Käsittely Pituus mm SD_pituus Paino g SD_paino Vanaja virike 99 13,0 9,5 4,0 Vanaja normaali 104 15,5 11,5 5,5 Keskijärvi virike 79 6,5 4,6 1,2 Keskijärvi normaali 79 7,6 4,5 1,4 Kainuu virike 90 15,0 7,5 3,3 Kainuu normaali 91 13,5 7,4 3,1 37 29.1.2015 Pekka Hyvärinen © Luonnonvarakeskus 0+ merilohien keskipituudet ja – painot  erot pieniä virike vs. normaalialtaissa Laitos Käsittely Pituus mm SD_pituus Paino g SD_paino Raasakka virike 80 7,9 4,7 1,5 Raasakka normaali 79 14,3 4,6 2,3 Ossauskoski virike 87 13,3 7,2 3,3 Ossauskoski normaali 84 12,9 6,2 3,1 Kainuu virike 82 12,6 5,4 2,3 Kainuu normaali 82 11,0 5,3 2,1 Montta virike 105 18,8 12,8 6,2 Montta normaali 104 15,0 11,6 5,0 Raasakka* virike 85   5,6   Raasakka* normaali 83   5,6   38 29.1.2015 Pekka Hyvärinen © Luonnonvarakeskus Yhteenveto kasvatuskokeesta:  Virikekasvatusmenetelmä soveltuu suurien kalamäärien tuotantoon ja on muunneltavissa erilaisiin tuotantolaitoksiin ja olosuhteisiin    Virikekasvatus lisää kasvatuksen puhdistustyötä (+ rakenteet) Kainuun asemalla n. 5 % lisäkustannus -  vähentää tautien hoitotarvetta ja useassa tapauksessa pienempi kuolleisuus  Menetelmää voidaan edelleen kehittää - kasvattajilla hyviä ideoita - uudet menettelyt testattava ennen laajempaa käyttöä  Kasvatusajan hyödyt kustannuksia suuremmat  Hyötyjen arvioinnissa poikasten menestyminen luonnossa  ratkaisevaa:  Eri testimittarit sekä koeoloissa että luonnossa osoittaneet virikemenetelmän hyödylliseksi © Luonnonvarakeskus Kiitos! 29.1.2015 Pekka Hyvärinen 40 

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri