Tiilikkala, Kari

Jukuri

Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa   12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu ? 25.8.2014 Monet muuttujat 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2   Hiili neutraali   Maatalous vai maaseutu? Koneiden valmistus Liikenne Tiloilla ja teillä Eläimet Hiilen sitominen maahan Lanta ja Jätteen ?? käsittely Maan käyttö:  metsä suot ja turvemaat N- lannoitus Rakennus- ten energia  ja säästöt Energian tuotanto Yhteyttävät kasvit ja kasvipeite Maan viljavuus Rakentaminen  Turvemaat  Merja Myllys ja Kristiina Regina  Maataloudesta peräisin olevat kasvihuonepäästöt ovat 17 % Suomen kasvihuonepäästöistä Maatalouden kasvihuonepäästöjä syntyy panostuotannossa, kasvituotannossa ja kotieläintuotannossa.  Kasvinviljelyyn liittyvät suurimmat päästölähteet ovat lannoituksen suorat N2O-päästöt (26 %) ja orgaanisten maiden N2O-päästöt (22 %), jos tarkastelu rajataan ns. maataloussektorilla raportoitaviin päästöihin (CH4 ja N2O).  Jos mukaan otetaan ns. maankäyttösektorilla raportoitavat CO2-päästöt, nousee orgaanisten maiden osuus 65 %:iin maatalousperäisistä N2O-, CH4- ja CO2-päästöistä Lisäksi tulevat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistuksen päästöt ja maatalouden energiankäyttö, joiden tarkkaa osuutta päästöistä ei tiedetä   25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3 (Typpi)lannoitteet:  Päätelmä: Synteettinen typpikilo maatilalle päästyään on tehokkaimmassa tuotannossa kuluttanut energiaa noin 33 MJ, tällä hetkellä keskimäärin Euroopassa 36 MJ.    25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4    Sinkkonen, M. (2001): Tuotantotavan ja -paikan vaikutukset Helsingissä kulutettavan rukiin energiataseeseen. MTT Taloustutkimus (MTTL), selvityksiä 15/2001. Helsinki    Luomu Suomi Tav.om. Suomi Tav.om. Saksa Traktorityö 1,4 0.9 0,7 Sadonkorjuu 0,4 0.2 0,2 Lannoitteet 0 2,9 1,7 Torjunta-aineet 0 0.2 0,2 Kuivaus 1 1 0 Kuljetukset 0,07 0.09 0,45 Lastaus ja purku (satamissa) 0 0 0,02 Yhteensä 2,87 5,29 3,27 Känkänen Hannu ym. 2013 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5 Typpi Suomen maataloudessa Hyötylantahankkeen tilastojen 2006 – 2009 perusteella: Keinolannoitteissa annetaan typpeä yhteensä noin 140 000 tonnia vuodessa. Karjanlannassa noin 100 000 tonnia. Muut typen lähteet 20 000 tonnia, josta  biologisen typensidonnan osuus on vain 9 500 tonnia eli noin 4 % kaikesta typestä. Känkänen ym. 2013: johtopäätös • Selvitys osoittaa väkilannoitetypen käytön ja siihen liittyvän fossiilisen energian kulutuksen merkittävän vähentämisen olevan mahdollista biologisen typensidonnan avulla. Muutoksen toteutumista voivat edesauttaa energiansäästöön liittyvät politiikkapäätökset. Tärkeällä sijalla viljelyjärjestelmien kokonaisvaltaisen ja laajan kehittämisen kannalta on viljelijöiden oma motivaatio. Kannattavuutta kohentavien päätösten ohella motivaatiota ruokkivat lisääntyvä huoli peltojen kasvukunnosta ja halu vähentää kalliin väkilannoitetypen käyttöä.  •    25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6 Maaseutu: Jätteen käsite ja käsittely 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7 Pyrolyysikuvia, lanta ja olki 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8 ENERGIA Taivaalle vai KUIVURIIN ? Ravinteet  ja energia käyttöön vai Sateeseen valumaan ? Maan hiilivarat vähenevät !!!! 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9 Hiilen sidonta ja hiilineutraali tuotanto • Can Irish Agriculture be Carbon-Neutral by 2050? • 02 December 2013 • A major report: “Carbon Neutrality as a ‘horizon point’ for Irish agriculture: a qualitative appraisal of potential pathways to 2050”. In this report, Teagasc assesses how Irish agriculture can approach carbon-neutrality by 2050.  • The report concludes that partial carbon-neutrality for agriculture may be achieved by 2050 by the selective implementation of all five pathways simultaneously. •  However, the report emphasises that immediate action is needed in order to set a course towards carbon-neutrality by 2050.  25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10 Alueellinen (maaseudun) kehitys,  kansallinen politiikka ?  • Hajautettu energiatuotanto • Ravinteiden kierrätys • Biologinen typen sidonta • Hiilen sidonta kasveihin, maahan, rakenteisiin • Maan kasvukunnon säilyttäminen • Huuhtoutumien ja kaasupäästöjen hillintä (turvemaat monivuotisille kasveille) • Biomassojen hyödyntäminen raaka-aineena  • Miten tehdään kannattavaksi !!!!!!!!!!!!!! 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11 Biohiiltä maahan ja materiaaleihin sekä hiilen pitkäaikaiseen sidontaan 25.8.2014 12 © MTT Agrifood Research Finland  http://e-biocharbricks.blogspot.fi/ EKOLOGISTA RAKENNUSTEKNOLOGIAA ? Biohiiltä rakentamiseen 25.8.2014 13 © MTT Agrifood Research Finland  Office of the Ithaka Institute. The white wall is made of a 7 cm biochar-clay plaster including tubes for wall heating. Kalusto Ismailiaan ja hommat pyörimään 25.8.2014 © MTT Agrifood Research Finland 14 25.8.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15 25.8.2014 16 © MTT Agrifood Research Finland Katseet Maaseudun Resursseihin Aluetalouden kehittämiseen Ja Yhteistyöhön ! Ei toisten kyttäämiseen MTT, RKTL, Metla ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen 25.8.2014 © MTT Agrifood Research Finland 17 

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri