Huuskonen, Arto

Koikkalainen, Kauko

Kärki, Maarit

Lötjönen, Timo

Pesonen, Maiju

Saarinen, Essi

Jukuri

8.2.20131Edistystä luomutuotantoon – hanke 2012 - 2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminenTimo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Maiju Pesonen, Kauko Koikkalainen, Maarit Kärki     MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.figoogle haku: mtt ruukki Hankkeessa on seuraavia osa-alueita:1. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannalta2. Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä3. Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan optimoimiseksi4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla5. Luomunaudanlihantuotannon talouslaskelmat 8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 26. Opintomatkat (Baltia, Saksa?)8.2.201321. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannalta- pikakesannointi ennen viljan kylvöä (koe 1)- puolikesannointi ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (koe 2)- kokeet turvemailla => haasteellisia8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3Pikakesannointi ennen viljan kylvöä (koe 1)Koejäsenet: 1) syyskyntö (1. vuonna kevätkyntö)2) kevätkyntö ilman kuorimia3) kevätkyntö esiauroin, kevätmuokkaukset4) ajo lautasmuokkaimella kahdesti ennen kylvöä 5) ajo Kvick FINNillä kahdesti ennen kylvöä  -     6) ajo Kvick-FINNillä kolmesti ennen kylvöä Puolikesannointi ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (koe 2)Koejäsenet: 1) ei muokkauksia 2012, kevätkyntö, kevätmuokkaukset 2) aloitus pyöriväteräisellä, ajo Kvick-FINNillä 2-3 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö 8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 43) ajo Kvick-FINNillä 3-4 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö 4) ajo kultivaattorilla 3-4 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö 5) ajo lapiorullaäkeellä 3-4 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntöKoeviljana on ohra ja lannoitus naudan lietelannalla.8.2.20133Kvick-Finn- juolan nostokultivaattoriKvick-Finnin jälkeä kahden ajokerran jälkeen8.2.20134Kyntöaura esiauroinOikealla ja vasemmalla kyntö ilman kuorimia, keskellä kyntö esiauroin.8.2.2013520002500300035004 %)50010001500Sato, kg/ha (18.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9Ohran sato juolavehnäkokeessa, kun käsittelyt tehtiin ennen kylvöä 2012.Huom! Tulokset ovat vielä hyvin alustavia, kun takana on vasta yksi märkä koevuosi. 0Kevätkyntö kuoriminKevätkyntö ilman kuorimiaKevätkyntö esiauroinLautasmuokkaus 4 krt.Kvick-FINN     2 krt.Kvick-FINN     3 krt.Koe 2. Nurmen lopettaminen puolikesannollaKultivaattori silmukkajousin ja putkipakkerilla8.2.20136Vanhanmallinen lapiorullaäesKvick-Finnin jälki 3 ajokerran jälkeen 23.8.2012.8.2.201372) Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä 2013 - 2014Vertailtaviksi menetelmiksi on suunniteltu seuraavia:1) ei apilan täydennyskylvöä (kontrolli)2) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä keskipakolevittäjällä3) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä viljan suorakylvökoneella4) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä pintakylvönä rikkaäkeellä (kuloheinän poisto ensin)5) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä jyrsivällä kylvökoneella Sama toistetaan ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen.8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13Satoa mitataan 2014.Rikkaäes nurmisiemenvarustuksella8.2.20138Viljan suorakylvökone nurmen kylvössäNurmen suorakylvökone (saadaanko mukaan?)3. Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan optimoimiseksi4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 168.2.20139Tavoitteet:löytää edullisia rehuseoksia nautojen valkuaistarpeeseen-     - löytää parhaat lajikkeet ja optimikorjuuajankohdat- säätää Valion NIR-analyysit antamaan oikeita tuloksia herne- ja härkäpapu-säilörehuille- löytää oikeat säilöntätavat/säilöntäaineet8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17Menetelmät:- koeruutukokeet v. 2012, joissa 4 vihantahernelajiketta vehnän tai kauran kanssa         ja 3 härkäpapulajiketta vehnän tai kauran kanssa (Wappu tai Wilhelmiina)- hietamaa, naudanliete 20 ton/ha- palkokasvi + vilja, siemensuhde 60/40- laatuanalyysit ja NIRin kalibrointi (talvi 2013)- peltomittakaavan viljely (10 + 10 ha) ja säilöntäkoe (kasvukausi 2013)8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 18- lisäksi viljellään alsikeapila+timoteitä ruokintakokeeseen- ruokintakokeet lihahiehoilla ja -sonneilla (talvi 2013-2014)8.2.2013108.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19Herne + vehnä 27.8.2012 Härkäpapu + kaura 14.9.201280001000012000a.)200040006000Sato, kg/ha (ka15.8.201227.8.20123.9.20128.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 200Arvika Dolores Florida JermuHerne-viljaseosten kuiva-ainesadot. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot.8.2.201311120140160180kg (ka.)406080100Raakavalkuainen, g/15.8.201227.8.20123.9.20128.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21020Arvika Dolores Florida JermuHerne-viljaseosten raakavalkuaispitoisuudet. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot.80001000012000a.)200040006000Sato, kg/ha (ka16.8.201230.8.201213.9.20128.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 220Fuego Kontu TangentaHärkäpapu-viljaseosten kuiva-ainesadot. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot.8.2.201312120140160180kg (ka.)406080100Raakavalkuainen, g/16.8.201230.8.201213.9.20128.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 23020Fuego Kontu TangentaHärkäpapu-viljaseosten raakavalkuaispitoisuudet. Tässä on esitetty kaura- ja vehnäseosten keskiarvot.Alustavia johtopäätöksiä kokoviljaosiosta:- härkäpapu ja herne tuottivat tehokkaasti valkuaista kokovilja-säilörehuun, mutta rehujen sulavuudet ovat vielä selvittämättä- lajikkeiden väliset erot eivät olleet kovin suuria- myöhäisin korjuuaika tuotti suurimman valkuaissadon => aikainen kylvöAvoimia kysymyksiä:- onko palkoviljasäilörehu selvästi parempaa kuin apila-heinäsäilörehu?8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24- kustannustehokkuus?: korkeampi siemenkustannus ja erikoiskorjuukalusto (tarvitaanko suoraniittopää ja crakkeri?)8.2.2013135.  Luomunaudanlihantuotannon talouslaskelmat - miten saadaan enemmän luomulihaa markkinoille?- emolehmätuotantoit t i ii ik ihi t t t t- ma oro u s n vas o n perus uva uo an o- mitä vaikuttaa kustannuksiin, jos siirrytään kokoviljasäilörehuun?- mistä kannattavuus tulee?8.2.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25Kiitokset mielenkiinnosta !

Edistystä luomutuotantoon -hanke 2012-2014 : tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen

Edistystä luomutuotantoon -hanke 2012-2014 : tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri