Hannukkala, Asko

Jukuri

© HY/MTT – Hannukkala 2013 Integroidun kasvinsuojelun periaatteet –  kemialliset keinot  06.06. 2013 Asko Hannukkala      1 Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kasvitautien hallintakeinot – Integroidun torjunnan periaatteet – kemialliset kasvinsuojeluaineet Kasvitautien tunnistustentit: 20.4, 26.4., 29.4, 2.5 ja 10.5   klo 12-14 A155 paitsi 2.5. 10-12 INTEGROITU TORJUNTA – ekan luennon gallupista ihan hyvä määritelmä: ” Biologisia torjuntakeinoja ja ripaus kemiaa”        … MUTTA Integroitu kasvinsuojelu on vieläkin laajempi kokonaisuus  2 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 1. Kylvösiemenen peittaus 2. Siemenperunan, istukkaiden ja taimien upotus torjunta-aineliuokseen 3. Kasvustoruiskutukset 4. Kasvualustan käsittely 5. Haavakäsittelyt 6. Koneiden ja laitteiden puhdistus ja desinfiointi 3 Kemiallinen ja biologinen torjunta – Kasvinsuojeluaineiden  levitystavat ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat – kylvösiemenen peittaus Kuivapeittaus • Perinteiset menetelmät • Työläitä ja pölyisiä • Kylvökoneisiin tehdyt viritykset 4 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Nestepeittaus • Erilaisia systeemeitä on ollut käytössä • Siemen ostetaan usein valmiiksi peitattuna 5 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat – kylvösiemenen peittaus ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Siemenen pilleröinti • Useita kasvinsuojeluaineita ja starttilannoitus • Siementen tasaisempi kylväytyminen 6 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat – kylvösiemenen peittaus ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Siemenperunan peittaus • Sumutus kuljetusrullakossa tai istutuskoneessa • Upotuspeittaus 7 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat – kylvösiemenen peittaus ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Ruiskutusteknologia on kehittynyt nopeasti • Suutintekniikka • Tuulikulkeumaa vähentävät ratkaisut   • Säätö- ja annostelutekniikka • Työturvallisuus parantunut  8 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat –  kasvustokäsittelyt  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Teknologiaa on moneen mittakaavaan • Reppuruiskuista puidenkäsittelyyn 9 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat –  kasvustokäsittelyt  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Suomessa ei luvallista avomaalla • Kasvihuonetuotannossa enimmäkseen biologisilla torjuntaeliöillä 10 Kasvinsuojeluaineiden levitystavat –  Kasvualustan käsittelyt  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Uuden kasvinsuojeluainelain (1563/2011) mukaan kasvinsuojeluaineita koskeva tutkintovelvoite koskee kaikkia kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiä   •viljelijät •kasvinsuojeluaineiden myyjät •neuvojat, tarkastajat •kauppapuutarhurit, puutarhatyöntekijät •viheraluetyöntekijät, golfkentänhoitajat •rataverkoston- ja tiestön hoitajat Tutkinto on suoritettava 26.11.2015 mennessä 11 Mitä kasvinsuojeluaineista pitäisi tietää? Tutkintovelvoite ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 1. Kasvinsuojeluaineita ja niiden käyttöä koskeva lainsäädäntö 2. Kasvinsuojeluaineisiin liittyvät vaarat ja riskit 3. Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käsittely 4. Integroidun torjunnan menettelyt ja menetelmät 5. Kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet 6. Kasvinsuojeluaineiden käyttökirjanpito 7. Laittomiin tai väärennettyihin kasvinsuojeluaineisiin liittyvät riskit ja tällaisten tuotteiden tunnistamismenetelmät 12 Mitä kasvinsuojeluaineista pitäisi tietää? Tutkinnon sisältö ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Eri valmisteiden  1. Luvalliset käyttökohteet, levitysteknologiat ja formulaatit 2. Liikkuvuus ja sateenkestävyys kasveissa 3. Teho ja vaikutustapa eri torjuntakohteisiin 4. Resistenssin riski ja hallinta 5. Sivuvaikutukset – jälkivaikutukset  6. Suojautuminen ja suojavarusteet 7. Ympäristöriskit ja käytön rajoitukset  Uusimmat ohjeet on syytä aina tarkistaa TUKEsin (Turvallisuus ja kemikaalivirasto) rekisteristä https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/  13 Mitä erityisesti fungisideistä pitäisi tietää?  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 14 Mitä erityisesti fungisideistä pitäisi tietää?  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Mille kasveille sallittu Mitä tauteja vastaan sallittu • Varsinaiset käyttökohteet • Minor use – käyttökohteet  Samalla tehoaineella eri valmisteissa voi olla hyvin erilaisia käyttökohteita esimerkiksi • Amistar  • Amistar Top   15 Fungisidien käyttökohteet ja teknologiat  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 16 Mitä erityisesti fungisideistä pitäisi tietää?  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kasvinsuojeluaineisiin liittyviä käsitteitä  Kasvinsuojeluaine =  kaupassa myytävä kauppavalmiste:  1. Formulaatti • Jauhe (WP), rae (WG), Neste (FS, SC)  2. Tehoaineet • Vaikuttavat kemiallisen yhdisteet  3. Liuottimet, sideaineet  4. Aktivointiaineet 17 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Tankkiseos (’tank mix’) =Ruiskuttajan itse tekemä sekoitus eri valmisteita – aina omalla vastuulla 18 Kasvinsuojeluaineisiin liittyviä käsitteitä  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Vaikuttaa oleellisesti, millaisissa oloissa fungisidia voi käyttää • Valmisteen valinta sääolojen mukaan • Tautipaineen  ja kasvien kasvunopeuden mukaan 19 Fungisidit – imeytyminen, liikkuvuus ja sateenkestävyys kasveissa ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kosketusvaikutteiset (Protectant) • Jäävät kasvin pinnalle – eivät kulkeudu solukoissa 20 Fungisidit – imeytyminen, liikkuvuus ja sateenkestävyys kasveissa Itiö Fungisidi Johtosolukko Fungisidi Lehden yläpinta Lehden alapinta Lehti Epätäydellinen suoja Estää itiöiden itämisen lehden pinnalla ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Solukkoihin imeytyvät (Translaminar, semisystemic) • Lehden alapinnalle ja reunoille – eivät liiku johtosolukoissa 21 Fungisidit – imeytyminen, liikkuvuus ja sateenkestävyys kasveissa Itiö Fungisidi Johtosolukko Fungisidi Lehden yläpinta Lehden alapinta Lehti Täydellinen suoja Estää patogeenin tunkeutumisen lehteen ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Johtosolukoissa kulkeutuvat systeemiset (Systemic) • Suojaavat kaikkia kasvinosia – myös kasvupisteen 22 Fungisidit – imeytyminen, liikkuvuus ja sateenkestävyys kasveissa ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Ennalta ehkäisevät • Käsittely on tehtävä ennen infektiota • Valtaosa fungisideista toimii näin ’Parantavat’ • Tehoaa vielä infektion tapahduttua • Useimmat trans-laminaariset Itiöintiä estävät • Käsittely tehdään, kun ensimmäiset oireet näkyvissä • Valtaosa fungisideista toimii myös näin 23 Fungisidit – ”Epidemiologinen” vaikutustapa (Mode of action) Itiöiden itäminen Tunkeutumi-nen kasviin Rihmaston kasvu ja itiöiden kehittyminen Itiöiden leviäminen ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013  1. Monivaikutteiset (multi-site) •  Estävät useiden sienelle elintärkeiden synteesiketjujen toiminnan • Pieni resistenssiriski  2. Kapeavaikutteiset (single-site) • Estävät yhden tai muutaman sienelle elintärkeän synteesiketjun toiminnan • Vaihteleva resistenssiriski 24 Fungisidit – Aineenvaihdunnallinen vaikutustapa – resistenssiriski  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 25 Fungisidit – Yleisimmät aineenvaihdunnalliset vaikutustavat sienisolussa  Mitoosia ja solunjakautumista  häiritsevät Soluseinien ja solukalvojen  rakennetta läpäisykykyä haittaavat Soluhengitystä  haittaavat DNA / RNA synteesiä haittaavat Ei tiedetä Monivaikutteiset ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kehitetty II maailmansodan aikana • Kaupalliseen käyttöön 1960-luvulla • Monivaikutteisia ja valikoimattomia • Paljon eri käyttökohteita • Käytetään yksin ja seoksina muiden tehoaineiden kanssa • Edelleen maailmanlaajuisesti eniten käytetty ryhmä • Perunarutto, viiniköynnöksen harmaahome ja lehtihome  • Epäillään ihmiselle syöpävaaralliseksi 26 Muutama esimerkki Suomessa yleisimmin käytetyistä fungisideista – ditiokarbamaatit ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 27 Muutama esimerkki Suomessa yleisimmin käytetyistä fungisideista – SBI-fungisidit Pääosa kehitetty 1980-luvulla • Estävät sienten sterolibiosynteesin • Soluseinien ja -kalvojen rakentuminen häiriintyy         • Käytetään yksin ja seoksina muiden tehoaineiden kanssa • Suomessa viljojen peittaukseen ja kasvustoruiskutuksiin ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 28 Muutama esimerkki Suomessa yleisimmin käytetyistä fungisideista – CAA-fungisidit Pääosa kehitetty 1990 – 2000 luvuilla • Estävät munasienillä selluloosan synteesin • Soluseinien ja -kalvojen rakentuminen häiriintyy  • Käytetään yksin ja seoksina muiden tehoaineiden kanssa • Suomessa perunaruton torjuntaan  • Resistenssiriskiä pidetään verraten pienenä ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Pääosa kehitetty 1990 – 2000 luvuilla • Muunnoksia strobiluriinista, joka on löydetty lahottajasieltä • Estävät ATP-tuotannon mitokondriossa pysäyttämällä elektroninsiirron sytokromi b:n ja c1:n välillä  • Yksin ja seoksina muiden tehoaineiden kanssa • Suomessa lähinnä viljojen kasvustoruiskutuksiin • Resistenssivaaranssiriski 29 Muutama esimerkki Suomessa yleisimmin käytetyistä fungisideista – QoI-fungisidit Strobilurus tenacellus ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 30 Muutama esimerkki Suomessa yleisimmin käytetyistä fungisideista – tehoaineet Vaikutustapa (mode of action) Fungisidiryhmä Tehoaine KäyttökohdeDNA/RNA-synteesi Fenylamididt Metalaxyl-M PerunaruttoMBC-fungisidit Tiofanaattimetyyli TalvituhotBenzamidit Tsoksamiidi PerunaruttoCarboxamidit Karboksiini LentonoetAzoxystrobin Viljataudit, PahkahomeKresoxim-mtyyli ViljatauditPikoksistrobiini ViljatauditPyraklostrobiini ViljatauditTrifloksistrobiini ViljatauditFamoxadone PerunaruttoFenamidone PerunaruttoOksidatiivinen fosforylaatio Fluatsinami PerunaruttoAminohapot ja proteiinit AP-fungisidit Syprodiniili ViljatauditKarbamaatit Propamokarbi PerunaruttoDimetomorfi PerunaruttoMandipropamiidi PerunaruttoImazaliili Viljojen peittausFenpropimorfi Viljojen kasvustoruiskutusPropikonatsoli Viljojen kasvustoruiskutusProtiokonatsoli Viljojen kasvustoruiskutusMetkonatsoli Viljojen kasvustoruiskutusTebukonatsoli Viljojen kasvustoruiskutusTriadimefon Viljojen kasvustoruiskutusTriadimenol Viljojen kasvustoruiskutusFenheksamiidi HarmaahomeVaikutustapaa ei tunneta Cyanoacetamideoxime Symoksaniili PerunaruttoDitiokarbamaatit Mankotsebi Perunaruttoepäorgaaniset Kupariyhdisteet Ei enää käytetä SuomessaMitoosi ja solunjakautuminenSoluhengitystä estävätRasvat ja solukalvojen rakentuminenSterolien biosynteesiä estävät (SBI-fungisidit)Monivaikutteiset kosketusaineetQol-fungisiditCAA-fungisiditDMI-fungisidit©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kestävyys ja sietokyky   TORJUNTA-AINERESISTENSSI eli kasvintuhoojien kestävyys kasvinsuojeluaineita vastaan  TORJUNTA-AINETOLERANSSI eli kasvintuhoojien sieto yhä korkeampia kasvinsuojeluaineiden annoksia 31 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kestävyys ja sietokyky – resistenssi käytännössä  Rikkakasviaineet • Ei vielä laajoja ongelmia, mutta seuranta on tärkeää • Norbarag  Kasvitautiaineet • Käytännön ongelmat yleisiä • Taudinaiheuttajien nopea lisääntyminen  Tuhoeläinaineet • Käytännön ongelmat yleisiä • Tehoaineiden valikoima erittäin suppea 32 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kestävyys ja sietokyky   Eliön rakenteissa tai  elintoiminnoissa tapahtuu muutoksia: • Muutokset soluseinissä, jolloin aine ei pysty enää sitä läpäisemään tai siihen imeytymään •  Taudinaiheuttaja tuottaa entsyymiä, joka tekee aineen sille vaarattomaksi •  Aineen kulkeutuminen vaikutuskohteeseen estyy •  Taudinaiheuttaja korvaa aineen haittavaikutuksen muuttamalla elintoimintojaan  Muutokset syntyvät mutaatioiden seurauksena yksilön perimässä tai  voimakkaasti muuntelevien yksilöiden risteytyessä keskenään ja  tuottaessa uusia jälkeläisiä.  33 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kestävyys ja sietokyky   Jokainen käsittely altistaa populaation valintapaineen alle • toistuva, vaikutustavaltaan samanlaisten kasvin-   suojeluaineiden käyttö • liian laimeiden kasvinsuojeluaineiden käyttö •käsitellään jo pahasti taudin vioittamaa kasvustoa 34 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kestävyys ja sietokyky   0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 %1990-921993-941995-961997-981999-20002003 2006 2007 2008 2009ResistantIntermediateSensitive% of blight isolates - metalaxyl sensitivity• Perunaruton metalksyyliresistenssi – 1990-luvulla 35 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kestävyys ja sietokyky   • Vehnänlehtilaikut ja SBI-fungisidit Euroopassa 2001-2009 36 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Tärkeitä keinoja estää torjunta-ainekestävyyden synty  • Käytetään useiden eri tehoaineiden seoksia • Vuorotellaan erityyppisiä valmisteita eri    käsittelykerroilla • Rajoitetaan käsittelyiden määrää samalla valmisteella saman kasvukauden aikana • Käytetään valmisteita oikeina pitoisuuksina • Ei käsitellä jo pahasti saastuneita kasvustoja,  •  erityisesti kasvintuhoojat, joilla resistenssi syntyy herkästi Ruiskutus OK Ei saa ruiskuttaa 37 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Torjunta-ainekestävyyden synnyn kannalta ainevalikoima kapea – viljakasvien valmisteet Nimi Tehoaine1 Tehoaine2Amistar AtsoksistrobiiniAmistar Top Atsoksistrobiini DifenokonatsoliMirador 250 SC Atsoksistrobiini Juventus 90 Metkonatsoli Acanto PikoksistrobiiniAcanto Prima Pikoksistrobiini SyprodiniiliSportak EW Prokloratsi Akopro 490 EC Propikonatsoli ProkloratsiArmure Propikonatsoli DifenokonatsoliBasso Propikonatsoli ProkloratsiBumper 25 EC PropikonatsoliStereo 312.5 EC Propikonatsoli SyprodiniiliBravo Premium Propikonatsoli KlorotaloniiliMenara Propikonatsoli Syprokonatsoli Stratego EC 250 Propikonatsoli Trifloksistrobiini Tilt 250 EC Propikonatsoli Tilt  Top 500 EC Propikonatsoli Fenpropimorfi Zenit 575 EC Propikonatsoli FenpropidiiniProline 250 EC ProtiokonatsoliProsaro EC 250 Protiokonatsoli Tebukonatsoli Comet Plus Pyraklostrobiini FenpropimorfiComet Pro Pyraklostrobiini Comet Pyraklostrobiini  Unix 75 WG SyprodiniiliDelaro SC 325 Trifloksistrobiini Protiokonatsoli Nimi Tehoaine1 Tehoaine2Amistar AtsoksistrobiiniAmist r Top Atsoksistrobiini DifenokonatsoliMirador 250 SC Atsoksistrobiini Juventus 90 Metkonatsoli Acanto PikoksistrobiiniAcanto Prima Pikoksistrobiini SyprodiniiliSportak EW Prokloratsi Akopro 490 EC Propikonatsoli ProkloratsiArmure Propikonatsoli DifenokonatsoliBasso Propikonatsoli ProkloratsiBumper 25 EC PropikonatsoliStereo 312.5 EC Propikonatsoli SyprodiniiliBravo Premium Propikonatsoli KlorotaloniiliMenara Propikonatsoli Syprokonatsoli Stratego EC 250 Propikonatsoli Trifloksistrobiini Tilt 250 EC Propikonatsoli Tilt  Top 500 EC Propikonatsoli Fenpropimorfi Zenit 575 EC Propikonatsoli FenpropidiiniProline 250 EC ProtiokonatsoliProsaro EC 250 Protiokonatsoli Tebukonatsoli Comet Plus Pyraklostrobiini FenpropimorfiComet Pro Pyraklostrobiini Comet Pyraklostrobiini  Unix 75 WG SyprodiniiliDelaro SC 325 Trifloksistrobiini Protiokonatsoli Nimi Tehoaine1 Tehoaine2Amistar AtsoksistrobiiniAmistar Top Atsoksistrobiini DifenokonatsoliMirador 250 SC Atsoksistrobiini Juventus 90 Metkonatsoli Acanto PikoksistrobiiniAcanto Prima Pikoksistrobiini SyprodiniiliSportak EW Prokloratsi Akopro 490 EC Propikonatsoli ProkloratsiArmure Propikonatsoli DifenokonatsoliBasso Propikonatsoli ProkloratsiBumper 25 EC PropikonatsoliStereo 312.5 EC Propikonatsoli SyprodiniiliBravo Premium Propikonatsoli KlorotaloniiliMenara Propikonatsoli Syprokonatsoli Stratego EC 250 Propikonatsoli Trifloksistrobiini Tilt 250 EC Propikonatsoli Tilt  Top 500 EC Propikonatsoli Fenpropimorfi Zenit 575 EC Propikonatsoli FenpropidiiniProline 250 EC ProtiokonatsoliProsaro EC 250 Protiokonatsoli Tebukonatsoli Comet Plus Pyraklostrobiini FenpropimorfiComet Pro Pyraklostrobiini Comet Pyraklostrobiini  Unix 75 WG SyprodiniiliDelaro SC 325 Trifloksistrobiini Protiokonatsoli 38 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Erityisesti hyönteisaineet • Mehiläiset • Lierot • Luontaiset viholliset  Kasvitautiaineet • Maaperän mikrobit • Esim. lahottajat 39 Sivuvaikutusten minimointi – hyötyeliöille  ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – työntekijät  Käytä AINA suojavarusteita kasvinsuojeluaineita käsiteltäessä – ei  vain pelkästään itse ruiskutustyössä • Perussuojavaatteet   Puuvillahaalari   Asianmukaiset suojakäsineet   Kumisaappaat   Päähine •  Myrkyllisimpiä aineita käytettäessä Hengityssuojaimet  40 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – kuluttajat  VAROAIKA Lyhin sallittu aika torjuntakäsittelyn ja sadonkorjuun välillä • Estetään sallitut pitoisuudet ylittävät jäämät elintarvikkeissa • Asetettu monilla tehoaineilla varmuuden vuoksi melko pitkiksi  • Tyypillisesti 7 – 21 vrk • Monilla viljojen tautitorjunta-aineilla 35 vrk • Huom! Vaihtelee samallakin aineella kasvikohtaisesti  41 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – kuluttajat – kasvikohtaisia varoaikoja - Amistar 42 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – viljely-ympäristö  TOISTUVAN KÄYTÖN RAJOITUKSET • Estetään hitaasti hajoavien aineiden kertyminen maahan  • Tällaisia aineita ei saa  • levittää samalle lohkolle perättäisinä vuosina • saa ruiskuttaa vain tietyn määrän kg/ha/vuosi • saa tehdä vain tietyn määrän ruiskutuksia/vuosi 43 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – muu ympäristö  YMPÄRISTÖRAJOITUKSET -  Tarkoituksena on ehkäistä kasvinsuojeluaineiden  käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja - pohjavesiin - vesistöihin ja niiden eliöstöön - maaperään ja sen pieneliöstöön 44 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – muu ympäristö POHJAVESIRAJOITUS • Maassa kulkeutuvat aineet • Ei saa käyttää pohjavesialueilla 1 ja 2 • Ei tulisi käyttää  karkeilla hietamailla • Kaivojen ja lähteiden ympärille 30 – 100 m suojavyöhyke  VESISTÖRAJOITUS • Käsittelemätön suojavyöhyke vesistön ja pellon välillä  •Ruiskujen täyttö ja puhdistus kielletty vesistöjen läheisyydessä 45 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – muu ympäristö 46 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – muu ympäristö 47 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – muu ympäristö 48 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Sivuvaikutusten minimointi – Levitysvälineiden testaus – säädökset muuttuvat 49 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Dokumentointi kasvinsuojelun valvontaa varten  Lohkokirjanpito • Kaikki lohkolla tehdyt toimenpiteet kirjattava • Kasvinsuojeluaineista ainakin   Valmiste   Käyttöajankohta   Käyttömäärä ja vesimäärä  •  Tarkastajat hyvin tarkkoja  Pohjavesirajoitukset  Toistuvan käytön rajoitukset  Virheellinen (tahatonkin) käyttö voi maksaa paljon Tuet voidaan evätä koko viljelyalalta 50 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Dokumentointi oppimista ja tulevaa viljelyn suunnittelua varten Lohkokirjanpito  •  Hyvä merkitä muistiin  Mitä torjuttiin ja miksi  Esiintymän laajuus/vakavuus  Toimenpiteen tehokkuus  Nykyisin on monia helppoja tapoja dokumentoida havainnot ja palata niihin uudestaan  Tarvitaan uutta toimintakulttuuria 51 ©  HY/MTT -  Asko Hannukkala  2013 Kasvinsuojelun jatkuva kehittäminen – Koko sektorin yhteiseksi projektiksi 52 

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet - kemialliset keinot

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri