Kuoppala, Kaisa

Jukuri

© MTT Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus 2 Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta • Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste on n. 16% Suomessa  • Valkuaisväkirehuista tärkein on rypsi/rapsirouhe, joka suurimmaksi osaksi ulkomaista (tuonti n. 315 000 tonnia) • Soijaa tuodaan n. 180 000 tonnia, mutta se käytetään sioille ja siipikarjalle  • Kiinnostus typpeä sitovien palkokasvien käyttöön lisääntynyt myös tavanomaisessa viljelyssä, luomutuotannossa ne ovat välttämättömiä    3 Märehtijän erityispiirteet valkuaisruokinnassa • Märehtijän valkuaisen saannissa pötsimikrobeilla on keskeinen rooli. Ne muuttavat ison osan rehun valkuaisesta mikrobivalkuaiseksi.  • Mikrobien toiminnasta seuraa kytkentä rehun sulavuuden ja rehun valkuaisarvon välille, eli • Mitä sulavampaa rehua, sitä enemmän siitä voi muodostua mikrobivalkuaista © MTT Kuva: scanvetpress.com 4 Lehmän valkuaisen (OIV eli ohutsuolesta imeytyvät aminohapot) saanti muodostuu: Mikrobi-valkuainen 75 % Nurmirehun ohitusvalkuainen 9 % Väkirehun ohitusvalkuainen 15 % Endogeeninen valkuainen 1 % Mikrobit: bakteerit, alkueläimet, sienet 5 Pötsimikrobit tarvitsevat typpeä © MTT • Pötsimikrobien typen tarve tyydyttyy, kun rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus on noin 130-140 g/kg ka - Typen tarve riippuu myös mm. säilörehun sulavuudesta - Mitä enemmän mikrobit saavat energiaa, sitä enemmän ne tarvitsevat myös typpeä    • OIV-saantiin vaikuttaa eniten säilörehun sulavuus mikrobivalkuaisen kautta • Säilörehu on siis tärkein valkuaisrehu • Pötsin mikrobit tarvitsevat typpeä kasvuunsa • Mikrobien typen puute huonontaa kuidun sulavuutta  6 • Parhaimmillaan n. 32-35% rehuvalkuaisesta syntetisoituu  maitovalkuaiseksi • Eli noin kolmannes eläimen syömästä typestä erittyy maitovalkuaisen typpenä ja kaksi kolmasosaa sonnan ja virtsan typpenä • Parhaaseen typen hyväksikäyttöön päästään, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus riittää kattamaan mikrobien typen tarpeen, mutta pötsissä ei synny yhtään ammoniumtypen hävikkiä • Kun rehuannoksen valkuaispitoisuutta lisätään valkuaisväkirehujen avulla, lisätypestä syntetisoituu maitovalkuaisen typeksi parhaimmillaankin vain noin 20-25%.  Valtaosa rehujen typestä lantalaan 7 Omavaraisuus on mahdollista esim. naapuriyhteistyön avulla! Kaikkea ei tarvitse itse viljellä!  Vennan tila: -apilaa ja sinimailasta nurmiseoksissa -palkokasvi-viljaseos tuubiin tuoresäilöttynä -rypsipuriste, puristetaan omalla laitteistolla, öljy myydään luomukanalaan  Maaseudun Tulevaisuus 8 Kannattaako se? • Rehujen ja maidon hinnat ratkaisevat • Valkuainen on rehuannoksen kallein komponentti • Ravinteiden hyväksikäytön parantamisesta ei makseta • Ainakaan toistaiseksi • Taloudellisin valkuainen perusrehuista: hyvälaatuinen säilörehu + vilja • Lehmillä ei ole välttämätöntä valkuaisen ”tarvetta” vaan maitotuotos muodostuu vasteena käytettävissä oleville maidon lähtöaineille • Nykyisillä rehujen ja maidon hinnoilla valkuaisrehuja kannattaa kuitenkin käyttää • Koska karjatila on monimutkainen kokonaisuus, lopulliseen taloudelliseen tulokseen vaikuttavat monet tekijät • Palkokasvien käyttö vähentää N-lannoitustarvetta • Valkuaiskasvituki • Palkokasvien siemenkustannus  9 Palkokasvit • Monivuotiset nurmipalkokasvit • Puna-apila, valkoapila, alsikeapila, sinimailanen  • Yksivuotiset palkokasvit • Härkäpapu, herne, lupiinit, virnat   Puna-apila             Valkoapila Herne             Sinilupiini         Valkolupiini       Härkäpapu © MTT Sinimailanen  Kuva:  MTT/Annu Palmio Kuva:  MTT/Annu Palmio 10   Puna-apilapitoisen säilörehun käyttö lypsylehmien rehuna • Säilörehun syönti lisääntyy • → Maitotuotos lisääntyy • Mutta maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät • Maidon rasvahappokoostumus paranee ihmisravitsemuksen kannalta • Säilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta • Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee • Eläimestä sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvät typen määrä lisääntyy • Tulokset riippuvat huomattavasti siitä, mihin verrataan • Mikä on säilörehun sulavuus, säilönnällinen laatu… • Vaihtelevat huomattavasti kehitysvaiheesta korjuuhetkellä, viljelytekniikasta, olosuhteista johtuen © MTT 11 Mun mielestä apilarehu on hyvää! Kun säilörehussa apilaa 30-70 %: Säilörehun syönti  + 1.3 kg ka/pv Maitoa  + 1.3 kg /pv EKM tuotos  + 0.8 kg/pv Valkuaistuotos  + 31 g/pv Tulokset yhteenvetoja kirjallisuudesta ja MTT:n tutkimuksista, Kuoppala 2010  Verrattuna heinäkasvisäilörehu- ruokintoihin kokeen sisällä © MTT 0,02,04,06,08,010,012,014,016,0Nurmi Herne HPSR, kg/pv 12 Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehut  MTT Maaningan kokeessa (Juutinen ym. 2011, Markkanen 2014) 625 638 620 © MTT 10,015,020,025,030,035,0Nurmi Herne HPMaito- ja EKM-tuotos, kg/pv Nurmisäilörehu oli 2.sadon timotei-nurminata, D 625, RV 151 Hernekaurasäilörehun D 638, RV 158 Härkäpapukaurasäilörehun D 620, RV 152 13 10,011,012,013,014,015,016,017,0Aik. Keskim. Myöh. Seos 30 Seos 70Syönti yht., kg ka/pv Härkäpapu-vehnä  — hyvää rehua lehmille ruotsalainen koe Härkäpapu-kevätvehnä-kokoviljasäilörehu oli helposti säilöttävää ja sen maittavuus oli hyvä Rehuarvo oli parhaimmillaan, kun se korjattiin härkäpavun palkojen saavutettua täyden kokonsa. Tällaisen rehun rehuarvot olivat:  10-10,5 MJ/kg ka (D-arvo 625 – 656)     • 400-425 g NDF/kg ka     • 160-170 g raakavalkuaista/kg ka Martinsson, K. 2011, SLU Ruotsin Maatalousyliopisto, Uumaja Hyvälaatuisen nurmisäilörehun lisääminen ei lisännyt syöntiä tai tuotosta 9.9. 25.8. 23.9. © MTT 20222426283032Aik. Keskim. Myöh. Seos 30 Seos 70EKM, kg/pv Palkokasvi-vilja kasvustot  MTT Ruukki 2012 • Härkäpapu • Tangenta   • Fuego    • Kontu    • Herne • Dolores    • Florida    • Arvika    • Jermu    • Viljat • Wappu vehnä   • Wilhelm kaura    14 Fuego ja Kontu härkäpavut. Kuva: MTT/Essi Saarinen © MTT Kolme korjuuaikaa: • Elokuun puoliväli • Elokuun loppu • Syyskuun puoliväli   15 © MTT Palkokasvi-viljaseoksen D-arvo lisääntyi, kun kasvusto korjattiin myöhemmin D-arvo on laskettu  in vitro sellulaasiliukoisuudesta. Tulos laskettu eri lajikkeiden keskiarvoina 400450500550600650700Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3400450500550600650700Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3Seokset  Kasvilajit erikseen  16 Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo • Riippuu palkokasvin ja viljan osuuksista • Enemmän viljaa -> huonompi sulavuus • Riippuu kasvin eri osien suhteista • Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/herneitä/jyviä • Pavut ja herneet arvokkaimpia, samoin viljan jyvät • Viljan olki  • Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat • Korjuuajankohta          16 Rehuarvo kannattaa aina määrittää rehuanalyysillä Ruokinnassa • Suuremmat haasteet ovat viljelyssä, korjuussa ja  ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa • Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille sellaisenaan • Märehtijät syövät enemmän useammasta kuin yhdestä kasvilajista tehtyä säilörehua • Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi • typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee • sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy  17 18 Kohti valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa  • Apilat (tai sinimailanen) mukaan nurmiin • Nurmen korjuu hyvin sulavana (D-arvo tavoite 690 g/kg ka) • Säilörehun hyvä säilönnällinen laatu • Monipuolinen karkearehu (kokoviljasäilörehu mukaan)  • Rypsi • Kotimaisen rypsin/rapsin viljelyn lisääminen • Oman rypsin käyttö tilalla, puristaminen kotona   tai naapuriyhteistyönä • Palkokasvit  • Mukaan kokoviljasäilörehuun sadon ja rehuarvon parantamiseksi • Osa/kaikki rypsirouheesta/-puristeesta voidaan hyvin korvata herneellä, härkäpavulla tai sinilupiinilla lypsylehmien ruokinnassa   19 

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri