Hannukkala, Asko

Jukuri

© Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit  ProAgria Kasvitautipäivä 28.11.2013   Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus – Jokioinen, 1 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Perunaseitti oli joillakin lohkoilla ongelmallinen Perunaseitin takia taimettuminen ja kasvustojen kehitys olivat epätasaisia – sadon epätasainen laatu 2 Erilaisia seitin aiheuttamia vioituksia näkyi paljon joillakin pelloilla – kuvat Lohtajalta elokuun puolivälissä © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Perunaseitti oli joillakin lohkoilla ongelmallinen Seitti aiheutti monilla lohkoilla tavallista pahempia vioituksia mukuloihin • Epämuotoisuuden ja seittiruven ohella mukuloissa näkyi usein syviä kuoppia ja reikiä • Vaikka seitti ei sinänsä pilaa mukuloita, seittivioitusten kautta erilaiset sienet ja bakteerit pääsivät tunkeutumaan muloihin 3 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen Lämpimän ja sateisen syksyn takia ainakin ruokaperunassa on ollut säilyvyysongelmia noston jälkeen  • Etenkin perunavaltaisilla lohkoilla, joiden vesitalous ei ole kunnossa • Erilaiset bakteerit hukkuneissa perunoissa • Kumimätä – uusi tuttavuus • Punamätä puhututtaa, mutta pilaaja tänä syksynä on useimmiten sydänmätä, kumimätä ja erilaiset yleensä harmittomat bakteerit yhdessä 4 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Perunansydänmätää aiheuttavat lähisukuiset lajit Pyhium ultimum ja P. debaryanum  • Sydänmätä aiheuttaa joskus samantapaista vioitusta kuin punamätä  • Pilaantunutta maltoa kehystää usein tummanruskea 1–2 mm leveä vyöhyke  • Sydänmätäiset mukulat muuttuvat nopeasti ontoiksi 5 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen Erilaiset bakteerit pilaavat perunaa kosteassa ja lämpimässä • Ongelma on, että laboratorioanalyyseissä mädistä mukuloista löytyy aina tyvimätäbakteereita, vaikka niillä ei ole suurtakaan tekemistä mätänemisen kanssa • Mukuloiden todellinen pilaaja on joskus vaikea jäljittää 6 Kuvat: Mika Paassilta © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen Kumimätä (Geotrichum candidum) • On ollut hyvin yleinen perunassa tänä syksynä • Perunan pinnalla kasvaa valkoisia tupsuja, malto muuttuu kumimaiseksi, mutta pysyy melko kiinteänä • Tavallinen hiivasieni, jota esiintyy kaikkialla ympäristössämme • Käytetään mm. viilin valmistuksessa • Voi aiheuttaa erilaisia tulehduksia ihmisille • Joinakin syksyinä pilannut pahasti pestyä ja pussitettua porkkanaa tukussa ja vähittäiskaupassa 7 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Mukuloiden nopea mätäneminen noston jälkeen Kurttulaho (Fusarium) ja kuoppalaho (Phoma) putkahtaneet esiin • Vaara yleistyä, jos peruna kolhiutuu nostossa ja muussa käsittelyssä • Aiemmin nämä taudit olivat erittäin yleisiä • Parantuneen nosto-, käsittely- ja varastointitekniikan ansiosta merkitys on vähentynyt • Ei pitäisi kuitenkaan unohtaa   Kuva Mika Paassilta 8 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Perunanpunamädän aiheuttaja  Phytophthora erythroseptica  • Perunaruton (Phytophthora infestans) lähisukuinen munasieni  • Punamätä säilyy maassa pitkäikäisten munaitiöiden välityksellä  • Taudinaiheuttajalle ei ole ilman kautta leviäviä itiöitä, kuten perunarutolla 9 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Mansikallekin ilmaantui 2012 punamätä Phytophthora fragariae • Mansikan punamätä ei vaurioita perunaa eikä perunan punamätä mansikkaa 10 Kuvat: Evira © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Punamädän oireet perunalla Mukuloissa • Aluksi malto on kumimaista ja kiinteää • Halkaistu tai kuorittu peruna punertuu noin 15 minuutissa • Malto mustuu yleensä muutamassa tunnissa • Malto pysyy kiinteänä, kunnes bakteerit mädättävät • Usein etikkamainen tai imelä haju 11 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Punamädän oireet perunalla Juurissa, rönsyissä ja maanpäällisissä osissa  • Kuoliolaikkuja • Juuret ja varren tyvet mätänevät • Versot kellastuvat ja lakastuvat • Ilmamukuloita  • Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin perunaseitin ja tyvimädän vioitukset 12 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Punamädän ja sydänmädän yleisyys ja merkitys Punamätää esiintyy kaikkialla, missä perunaa viljellään  • Suomessa taudin merkitystä on pidetty pienenä • Yleensä esiintyy satunnaisesti yksittäisissä mukuloissa • Kesällä 2006 ja 2012 ollut paikoin hyvin yleinen • 2013 MTT:lle ja HY:lle lähetetyt näytteet varmistettu PCR-testillä  • Sateisina kesinä voi aiheuttaa ongelmia etenkin pelloilla, joiden vesitalous ei ole kunnossa 13 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Punamädän ja sydänmädän elinkierto 14 Munaitiöt itävät Munaitiöt kehittyvät mukuloissa Parveiluitiöt Pesäkeitiöt Juuret vioittuvat Versojen kellastuminen, nuutuminen lakastuminen ilmamukulat Oireet mukuloissa © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Punamädän ja sydänmädän hallintakeinot Lohkon vesitalous ja pinnanmuotoilu  • Punamätä vioittaa pahiten pellon märimmissä kohdissa • Tiivistynyt maa • Salaojitus ei ole parhaassa kunnossa • Painanteet, joihin vesi kertyy  • Hyvään vesitalouden ylläpitoon kannattaa panostaa  • Raju sadetus voi lisätä riskiä 15 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013  Punamädän ja sydänmädän hallintakeinot Lajikkeet  • Lajike-eroja on, mutta viljelyssä olevien lajikkeiden kestävyydestä ei ole paljon tietoa  Kemiallinen torjunta  • Periaatteessa metalaksyylivalmisteet (Ridomil ja Epok) tehoavat • Torjunta-aineresistenssi • Käsittelytapa? • Ei liene tarpeen 16 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Maasta leviävien tautien hallintakeinot Viljelykierto  • Osa munaitiöistä säilyy maassa yli 6 vuotta, mutta valtaosa tuhoutuu 2–3 vuodessa  • Vähenemisnopeus riippuu taudinaiheuttajan puoliintumisajasta  • Vähenemisnopeus riippuu taudinaiheuttajan määrästä alkutilanteessa 17 0204060801000 5 10 151 v2 v3 vTartutuskykyisiä itiöitä % jäljelläAika vuosiaPuoliintumis-aika vuosia0501001502002503000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15Alku 50 Alku 150 Alku 300Taudinaiheuttajan määrä - oletus  puolittuu 2 vuodessa© Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Maasta leviävien tautien hallintakeinot Viljelykierto  • Kolmen vuoden väli perunanviljelyssä varmistaisi, ettei tauti yleisty salakavalasti  • Lohkoilla joilla tautia on ollut runsaasti, kannattaisi mahdollisuuksien mukaan pitää 5–6 vuoden tauko perunasta 18 01002003004005006007008000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15Alku 50 Alku 150 Alku 300Taudinaiheuttajan määrä - oletus  puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonnaPerunaPerunaPeruna Peruna01002003004005006000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 154 välivuotta 3 välivuotta 2 välivuottaTaudinaiheuttajan määrä - oletus  puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna© Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Maasta leviävien tautien hallintakeinot Sadonkorjuu ja varastointi  • Vältä kolhimista – punamätä ja muut taudit pääsevät mukulaan vioituksista   • Ei sairaita mukuloita takaisin peltoon – onko mahdollista?  • Sadon nopea kuivatus ja jäähdytys 19 Munaitiöitä perunan mukulassa –  Yli 10 000 kpl/mm3  © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Perunarutto ei ollut erityisen iso ongelma  • Rutto ilmaantui MTT:n ja Petlan tarkkailupelloille heinäkuun alkupuolella – havaintoja Jokioisissa, Ylistarossa, Lapualla ja Tyrnävällä  • Ruiskuttamattomissakin kasvustoissa epidemia eteni melko hitaasti  • Elokuun puolivälissä yksittäisiä ruttolaikkuja löytyi kyllä koko perunan viljelyalueella ruiskutetuissakin kasvustoissa 20 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Ruttolaikuissa syntyvät munaitiöt säilyttävät taudin 21 1.6.11.6.21.6.1.7.11.7.21.7.31.7.10.8.20.8.30.8.9.9.1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012Ensimmäiset ruttohavainnot Suomessa 1983 - 2013© Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Lehtipolte vioitti arkoja lajikkeita Lehtipolte (Alternaria) on yleistynyt viime vuosina Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Manner-Euroopassa  • Kaikki ruttoaineet eivät tehoa   • Monet tärkkelyslajikkeet ovat melko arkoja  • Perunavaltainen viljelykierto, taudinarat lajikkeet ja Dithanen tehoaineesta luopuminen lisää riskiä • Amistar & rinnakkaisvalmisteet? 22 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Lehtipolte säilyy satojätteissä 1–2 vuotta Eri valmisteiden teho lehtipoltteeseen – EuroBlight verkoston arvio 23 Tuote Tehoaine1 Tehoaine2 Alternaria - tehoAmistar, Maatilan strobi, Mirador, huom Ortiva eiAtsoksystrobiini EI RUTTOTEHOA  +++Electis Mankotsebi Tsoksamidi  ++(+)Acrobat WG Mankotsebi Dimetomorfi  ++Curzate M 68 WG Mankotsebi Symoksaniili  ++Dithane NT, Penncozeb DG, TridexMankotsebi  ++Ridomil Gold MZ Pepite Mankotsebi Metalaksyyli-M  ++Sereno Mankotsebi Fenamidoni  ++Tanos 50 WG Famoksadoni Symoksaniili  ++Tattoo Mankotsebi Propamokarbi  ++Trimangol DG Manebi  ++Consento Propamokarbi Fenamidoni  ++Banjo Forte Fluatsinami Dimetomorfi (+)Epok 600 EC Fluatsinami Metalaksyyli-M (+)Shirlan Fluatsinami  (+)Ranman Syatsofamidi 0Revus Mandipropamidi 0Leymay Amisulbromi 0© Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Näivete (Verticillium) oli viime kesänä yleinen Aluksi lehdykät kuolevat lehtiruodin toiselta puolen ja vähitellen koko kasvi alkaa nuutua ja lakastua 24 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Näivete säilyy maassa muutamia vuosia Aluksi lehdykät nuutuvat, sitten ruskistuvat ja koko kasvi kuolee lopulta 25 © Asko Hannukkala, MTT/HY 2013 Kiitos ! 26 

Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri