Siljander-Rasi, Hilkka

Jukuri

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2 ”Sika on laarista kotoisin” • Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla • Noin 80 % tarvitsemastaan energiasta • Noin puolet tarvitsemastaan valkuaisesta • Viljan tärkkelyksestä energiaa • Pilkkoutuu entsyymien avulla glukoosiksi, jonka hyväksikäyttö sialla tehokasta • Viljan kuitu hajoaa suolistomikrobien toimesta, lopputuotteiden (haihtuvat rasvahapot, maitohappo) hyväksikäyttö huonompi kuin glukoosin • Viljan valkuaisesta aminohappoja • Sulaa entsyymien avulla aminohapoiksi, jotka imeytyvät ohutsuolesta • Lysiini ja treoniini viljojen rajoittavimmat aminohapot • Valkuaista sisältävät täydennysrehut välttämättömiä kaikille sikaryhmille  12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3 Rehun energia-arvon tulisi vastata mahdollisimman tarkasti eläimen tarvetta  ja rehun tuotantovaikutusta tuotannon eri vaiheissa antaa oikea kuva rehuista suhteessa toisiinsa  Nettoenergia on luotettavin energia-arvo sioille   Se saadaan, kun rehun bruttoenergiasta vähennetään Sonnan energia (Sulava energia, DE) Energian sulavuuteen vaikuttaa sian elopaino ja ruokintataso Virtsan ja suolistokaasujen energia (Muuntokelpoinen energia, ME) Muuntumistappioiden energia Vaihtelee eri ravintoaineilla Nettoenergia on käytettävissä Ylläpitoon, tuotantoon (kasvu, lisääntyminen), lämmönsäätelyyn, liikkumiseen Nettoenergia kuvaa sian käytettävissä olevaa rehun energiaa 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4   Valkuaisarvo määritetään rehuaineen valkuaisen ja aminohappojen sulavuuden perusteella Ohutsuolessa erittyy myös siasta peräisin olevia aminohappoja eli Endogeenisia aminohappoja (entsyymit, solut ym.) Endogeeniseen eritykseen vaikuttaa rehun syönti = perustason hävikki rehun koostumus = rehusta riippuva hävikki Luotettavin rehun valkuaisarvo saadaan, jos rehun aminohappojen  sulavuus korjataan sekä endogeenisen perushävikin että rehusta riippuvan hävikin suhteen = todellinen sulavuus Nyt mahdollista määrittää luotettavasti vain aminohappojen endogeeninen perushävikki, eli määrittää standardoitu ohutsuolisulavuus   Standardoitu aminohappojen ohutsuolisulavuus huomioi endogeenisen perushävikin 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5 Näennäinen ja standardoitu aminohappojen ohutsuolisulavuus Näennäinen sulavuus  (nykyinen järjestelmä) ei huomioi  sian ruuansulatuskavasta  peräisin olevia endogeenisia aminohappoja  Kun rehun valkuaispitoisuus on pieni (mm viljat), endogeenisen hävikin  merkitys kasvaa  •Standardoidun ja näennäisen ohutsuolisulavuuden suhde ei ole vakio, vaan vaihtelee rehuaineen ja aminohapon mukaan  Standardoitu sulavuus: rehuaineiden valkuaisarvot summautuvat tarkemmin rehuseoksen valkuaisarvoksi 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6 •Suomen- ja ruotsinkielinen ym. ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi netistä www.evapig.com/x-home-en •Rehuarvojärjestelmän ja Evapig®-ohjelman ovat kehittäneet Ranskassa INRA, AFZ ja Ajinomoto Eurolysine •Suomenkielinen Pikaopas, Käyttäjän käsikirja ja Yhtälöt ja kertoimet -kokoelma ovat saatavilla MTT:n Rehutaulukot-palvelussa www.mtt.fi/rehutaulukot •. •Sikojen uusi rehutaulukko julkaistaan vuonna 2014 •Lisäksi Evapig-ohjelmassa on rehutaulukko, jossa on yli sadan rehuaineen koostumustiedot  •                                 Sikojen uudet rehuarvot lasketaan Evapig®-ohjelmalla 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7 Rehuarvot ja niiden mittayksiköt  uudessa rehutaulukossa • Nettoenergia-arvo MJ NE/kg ka • Kasvavat siat (<150 kg) ja aikuiset siat (emakot, karjut) • Rehuyksikkö eli rehun NE-arvon suhteuttaminen ohran NE-arvoon (9,3 MJ/kg) poistuu sikojen rehutaulukosta • Ravintoaineiden kokonaissulavuudet (RV, RR, RK, TUA, OA) poistuvat  • Standardoidut sulavat aminohapot g/kg ka • Lysiini, treoniini, metioniini, kystiini • Sulavuuskertoimet EvaPig®-ohjelmassa, myös muut välttämättömät aminohapot ja valkuainen • Tarvittaessa sulavat aminohapot typen ja kuiva-aineen in vitro -sulavuuksista yhtälöillä (Boisen 2007) • Aminohappojen in vivo -sulavuusmääritykset • Sulava fosfori g/kg ka • Kokonaissulavuus EvaPig®  ja kotimaiset tutkimukset • Fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen, ohjeistus 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8 •Suositeltavin tapa Evapig®-ohjelmassa  •Laskennassa rehuainekohtaiset yhtälöt yleisten yhtälöiden asemasta •Viiterehu on omaa rehua esim. kasvitieteellisesti lähinnä oleva rehuaine •Tarvittavat analyysitiedot (viiterehuaine tai oma analyysi):  Kuiva-aine  Tuhka  Valkuainen  Kuitu (Raakakuitu, NDF tai ADF)  Rasva (ME, NE: pakollinen) tai Bruttoenergia  Tärkkelys (ME, NE: pakollinen)  Sokerit (ei pakollinen, lisää tarkkuutta)  •Jos omia analyysejä ei ole, ohjelma käyttää viiterehuaineen tietoja Viljan energia-arvo lasketaan  viiterehuaineen pohjalta 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9 Evapig®-ohjelma laskee valkuaisarvot aminohappokoostumuksen ja viiterehun aminohappojen standardoitujen ohutsuolisulavuuksien avulla  -rehuaineen aminohappokoostumusta voi muuttaa  -aminohappojen sulavuuskertoimia ei ole mahdollista  muuttaa   Valkuaisarvojen laskeminen viiterehuaineen pohjalta 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10 Hehtolitrapaino, tärkkelys ja valkuainen • Hehtolitrapainoa pidetään melko hyvänä sikojen energia-arvon selittäjänä ohralla: kuvaa huonoimmin sulavan kuidun määrää • Hlp ei selitä vehnän ja kauran energia-arvoa yhtä hyvin kuin ohran • Kauralla kuoripitoisuus parempi energia-arvon selittäjä kuin hlp • Hehtolitrapainoon vaikuttavat monet tekijät: • Kosteus, jyvien koko ja muoto, mittarin säädöt jne. • Kasvinjalostus: viljan hehtolitrapainot nousseet • Uusi NE-arvo huomioi tärkkelyspitoisuuden ja kuitupitoisuuden perusteella 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11 Ohrat 2013, hehtolitrapaino ja rehuarvo, Snellmanin tuottajien näytteet & Kirsi Partanen Tärkkelys, % ka:ssa 58 59 60 61 62 63 Näytteitä 4 5 30 41 25 5 Hlp, kg 58,7 68,1 65,9 67,0 67,2 68,3 Ry/kg ka 1,076 1,141 1,139 1,134 1,135 1,140 NE, MJ/ka ka, kasv. 10,85 10,97 10,98 11,00 11,02 11,04 NE, MJ/kg ka, aik. 11,18 11,19 11,21 11,23 11,25 11,27 Valkuainen, % ka:ssa 12,8 13,1 12,4 11,4 10,7 9,8 Lysiini, % ka:ssa 3,6 3,7 3,5 3,2 3,1 2,8 Lys g/MJ NE, kasv. 0,33 0,34 0,32 0,29 0,28 0,25 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12 Vehnät 2013, hehtolitrapaino ja rehuarvo, Snellmanin tuottajien näytteet & Kirsi Partanen Tärkkelys, % ka:ssa 66 67 68 69 70 71 Näytteitä 1 5 4 10 7 5 Hlp, kg 82,9 77,7 81,3 80,4 81,6 83,7 Ry/kg ka 1,243 1,226 1,238 1,235 1,239 1,246 NE, MJ/ka ka, kasv. 12,03 12,06 12,07 12,08 12,10 12,11 NE, MJ/kg ka, aik. 12,18 12,20 12,22 12,23 12,25 12,26 Valkuainen, % ka:ssa 16,1 14,4 13,7 13,3 13,1 12,9 Lysiini, % ka:ssa 3,8 3,4 3,3 3,2 3,0 3,0 Lys g/MJ NE, kasv. 0,31 0,28 0,27 0,26 0,24 0,24 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13 Ohran hehtolitrapaino, tärkkelys ja valkuainen (aineisto Snellman) R² = 0,5612 R² = 0,1111 0 10 20 30 40 50 60 70 80 0 2 4 6 8 10 12 14 16 57 58 59 60 61 62 63 64 HLP Valkuainen, % ka:ssa Tärkkelys, % ka:ssa Valkuainen HLP 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 14 Ohran tärkkelys ja energia-arvo (aineisto Snellman) y = 0,0198x + 9,7934 R² = 0,9321 y = 0,0199x + 10,018 R² = 0,9358 1,00 1,02 1,04 1,06 1,08 1,10 1,12 1,14 1,16 1,18 10,0 10,2 10,4 10,6 10,8 11,0 11,2 11,4 11,6 11,8 56 58 60 62 64 ry/kg ka MJ/kg ka Tärkkelys, % ka:ssa Ohra NE MJ kasvavat Ohra NE MJ emakot Ohra RY (HLP:n mukaan) 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15 Vehnän hehtolitrapaino ja energia-arvo (aineisto Snellman) R² = 0,117 R² = 0,1656 12,00 12,05 12,10 12,15 12,20 12,25 12,30 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 MJ/kg ka HLP Vehnä 2013 Vehnä MJ kasvavat Vehnä MJ emakot Lin. (Vehnä MJ kasvavat) Lin. (Vehnä MJ emakot) 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16 Vehnän tärkkelys ja energia-arvo (aineisto Snellman) y = 0,0156x + 11,006 R² = 0,9597 y = 0,0166x + 11,085 R² = 0,9708 R² = 0,1905 1,20 1,21 1,22 1,23 1,24 1,25 1,26 12,0 12,1 12,2 12,3 12,4 12,5 12,6 65 66 67 68 69 70 71 72 ry/kg ka MJ/kg ka Tärkkelys, % ka:ssa Vehnä NE kasvavat Vehnä NE emakot Vehnä RY (HLP:n mukaan) 12.11.2013 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17 Uutta rehutaulukkoa ja viljan käytön tehostamista varten • Tarvitaan viljojen valkuais- ja tärkkelyspitoisuuden seurantaa • Eviran sadon laadun seuranta-aineisto (noin 1000 näytettä/v) MTT:n rehuarvotyöhön • Tiedon vaihto neuvonnan ja teollisuuden kanssa • Tarvitaan tietoa viljojen peruskoostumuksesta • Erityisesti kuitupitoisuudesta: raakakuitu, NDF, ADF • Kuidun pikamittauksen mahdollisuus? • Viljan aminohapot: lajikkeen vaikutus • Viljan kivennäiset ja hivenaineet: fosfori, seleeni • Tarvitaan rehukäytön huomioimista viljalajikkeiden jalostuksessa • Valkuaisen ja energian suhde • Valkuaisomavaraisuuden ylläpito ja lisääminen    

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri