Särkijärvi, Susanna

Jukuri

Riittääkö laitumella syötävä?  Laiduntavien hevosten ravinnontarve  ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi  ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Laidun on laadukasta rehua • Mikään muu rehu ei yhtä hyvää – kuitenkin huonosti hyödynnetty • Erinomainen koostumus ja sulavuus • Hyvä hygieeninen laatu • Hyvä rehun maittavuus • Laitumelta hevonen varastoi vitamiineja • Voisi täyttää noin 35% vuosittaisesta rehuntarpeesta (laidunkausi 130 vrk) • Laitumen merkitys on suuri erityisesti imettäville tammoille ja varsoille • Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät edut • Laidunalan käyttö tehotonta ja liian laajaperäistä • Laitumia tehokkaasti hyödyntämällä pystytään ruokkimaan suuri määrä hevosia pienellä työllä ja edullisesti ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Ravinnontarve • Hevonen tarvitsee ravintoa elintoimintoihin, liikkumiseen ja lämmöntuottoon, siitoseläimet tarvitsevat energiaa lisääntymiseen ja maidontuotantoon ja varsat kasvuun • Ravinnontarpeeseen vaikuttavat koko, käyttötarkoitus, ikä, sukupuoli, rotu, rehunkäyttökyky, aktiivisuus ja terveydentila • Vaativimmat hevosryhmät: imettävä tamma ja kasvava varsa • Energian lähteitä laidunruohossa hiilihydraatit: kuidut ja sokerit • Rehun hyödyntämiseen vaikuttaa sulavuus -> kasvin kasvuaste (nuori/vanha) • ENERGIANTARPEEN ja -SAANNIN suhteen näkee hevosesta!  ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Ravinnontarve • Valkuaisen (proteiinin) tarve riippuu mm. hevosen käytöstä, rodusta, painosta ja iästä • Suurin valkuaisen tarve on imettävillä tammoilla ja kasvavilla varsoilla • Normaalisti riittää kun rehuannoksen (ruohon) valkuaispitoisuus on 10% luokkaa • Imettävien tammojen ja varsojen laitumessa tulisi olla valkuaista noin 15 % • Valkuaisen hyväksikäyttöön karkea-rehuista vaikuttaa rehun sulavuus, nuoren ruohon valkuainen on paremmin hyödynnettävissä • Ruoho sisältää runsaasti vitamiineja, joita hevonen pystyy varastoimaan noin 2 kk tarvetta varten • Hivenaineita varastoituu maksaan jonkin verran  ©Susanna Särkijärvi. Hippoksen Jalostuspäivät 17.-19.2.2011 Tampere   Kantava ja imettävä tamma • Valkuaisen tarve kasvaa vasta viimeisellä tiineys kolmanneksella • Valkuaisen tarve lähes kolminkertainen • Maidontuotanto 3 - 3.7% elopainosta • Valkuaisen saanti ja laatu vaikuttaa maidon valkuaispitoisuuteen • Hyvälaatuinen valkuaislisä nostaa maidon valkuais- ja aminohappopitoisuutta • Huonolaatuinen->maidon urea nousee, maittavuus huononee, kasvu heikkenee • Riittävä hivenaineiden saanti (erityisesti Cu ja Zn) vaikuttaa luuston kehitykseen jo sikiövaiheen aikana • Syöntikyky ei rajoita energian saantia heikommastakaan laitumesta, mutta valkuaisen saanti voi jäädä alle tarpeen • Hyvälaatuinen laidun takaa riittävän perusravintoaineiden saannin  ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine 567891011Alkutiineys Lopputiineys ImetysRY/pv020040060080010001200SRV/pvEnergiaValkuainenTamman energian ja valkuaisen tarve ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Energia 7 7.5 8 8.5 9 9.5 10 10.5 11 11.5 31.5. 20.6. 10.7. 30.7. 19.8. 8.9. 28.9. 18.10. MJ/kg ka Ypäjän luonnonlaitumet Savijärvi Runsas Niukka Särkisaari Imettävät tammat ja kasvavat hevoset >9 MJ/kg Muut hevoset 7 MJ/kg ka ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Raakavalkuainen 70 90 110 130 150 170 190 210 230 250 31.5. 20.6. 10.7. 30.7. 19.8. 8.9. 28.9. 18.10. g/kg ka Ypäjän luonnonlaitumet Savijärvi Runsas Niukka Särkisaari Muut hevoset >80 g/kg ka Imettävät tammat ja kasvavat hevoset >110 g/kg ka  ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Raakavalkuaispitoisuus laidunruohossa, g/kgka Kalsium Ca 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 5.5 6.0 31.5. 20.6. 10.7. 30.7. 19.8. 8.9. 28.9. 18.10. g/kg ka Ypäjän luonnonlaitumet Savijärvi Viljelty laidun Särkisaari Kasvavat hevoset 2,63 g/ka ka Imettävät tammat 3,27 g/kg ka ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Fosfori P 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3 3.2 3.4 3.6 31.5. 20.6. 10.7. 30.7. 19.8. 8.9. 28.9. 18.10. g/kg ka Ypäjän luonnonlaitumet Savijärvi Viljelty laidun Särkisaari Imettävät tammat ja kasvavat hevoset 1,75 g/kg ka ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Kupari Cu 4 5 6 7 8 9 10 31.5. 20.6. 10.7. 30.7. 19.8. 8.9. 28.9. 18.10. mg/kg ka Ypäjän luonnonlaitumet Savijärvi Viljelty laidun Särkisaari Imettävät tammat ja kasvavat hevoset 10 ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Sinkki Zn 20 25 30 35 40 45 50 55 31.5. 20.6. 10.7. 30.7. 19.8. 8.9. 28.9. 18.10. mg/kg ka Ypäjän luonnonlaitumet Savijärvi Viljelty laidun Särkisaari Tarve 40 mg/kg ka ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Kasvava varsa • Ruokinnassa tärkeintä on huolehtia valkuaisen tarpeen tyydyttymisestä • Varmistutaan siitä, että aminohappojen tarve varmasti tyydyttyy • Lievä energiavaje ei niin vaarallista Valkuaisen puute  Hidastaa kasvua  Johtaa usein energian yliruokintaan, joka altistaa kasvuhäiriöille Valkuaisen liikasaanti   Hidastaa kasvua   Lisää kalsiumin ja fosforin erittymistä virtsaan ja aiheuttaa kivennäisten epätasapainoa • Hivenaineiden vaje todennäköinen • Valkuaisen liikasaanti epätodennäköinen  • Energian liikasaannista, valkuaisen vajeesta ja kivennäisten epätasapainosta johtuvat syyt todennäköisempiä kasvuhäiriöiden synnyssä Lisäruokinta • Laitumen riittävyyden kanssa saattaa tulla ongelmia erityisesti keskikesän aikaan, kun laitumen kasvu hidastuu usein kuivuuden, ravinnepuutoksen ja/tai ylikasvamisen johdosta  • Mikäli syötävä pääsee kokonaan loppumaan on turvauduttava lisäruokintaan • Käyttökelpoisin rehu energiatäydennykseen on kuiva heinä, mutta hygieniariskit tiedostaen myös säilöheinä ja niittorehu • Usein suurin ongelma hevosten tyytymättömyys, myös kasvusto kärsii ylilaidunnuksesta  • Jos laitumen RV-pitoisuus on alhainen on imettävän tamman ja kasvavan varsan ruokintaa täydennettävä valkuaisrehulla • Hivenaineita sisältävä kivennäinen ja suola ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Laitumen hoito vaikuttaa rehuarvoon • Hyvällä hoidolla pystytään lisäämään laitumen tuottoa ja ravintoarvoa • Ruohon pitäminen nuorena, sopivalla kasvuasteella vaikuttaa eniten sen energia- ja valkuaisarvoon Miten siinä onnistutaan? • Avainasemassa mitoitus ja ajoitus! • Mitoituksessa on haasteita: hyvää lannoitettua laidunta 0,3-0,5-0,8 ha /hevonen mutta luonnonlaidunta voidaan tarvita hevosta kohti >2 ha • Mitoituksessa tulee ottaa huomioon hevosmäärä ja sen vaihtelut, hevosten ikä ja tyyppi sekä sato-odotukset • Satoisimmat ja uudet alueet varsallisille tammoille   17 Ajoitus ja kasvuston hallinta • Laidunnus tulee aloittaa keväällä mahdollisimman aikaisin • Nurmi tuottaa eniten satoa touko-kesäkuussa • Sama alue elättää keväällä kolme, kesällä kaksi ja syksyllä enää yhden hevosen • Alkukesästä laidunkierron tulee olla nopeaa ja paineen voimakasta, jotta kasvu pysyy hallinnassa ja ruoho nuorena • Osa sadosta voidaan korjata rehuksi • Sopiva laidunkorkeus on noin 15-20 cm, hevoset tulee siirtää lohkolta kun ruohon korkeus 8-10 cm • Laidunalue tulee ehdottomasti lohkoa! • Sopiva kierto onnistuu yleensä kolmessa lohkossa parin viikon jaksoilla  ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Kuva: http://www.fasterpasture.com.au ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Puhdistusniitto • Hevonen on valikoiva laiduntaja • Syövät mielellään lyhyttä nuorta nurmea • Hevoset välttävät laiduntamasta sontakasojen läheisyydessä – haju • Hylkylaikkujen syntyminen tai joidenkin alueiden ylilaidunnus • Laitumen ylikasvaminen - korsiintuneen heinän hevonen jättää • Puhdistusniitto on myös osa rikkakasvien hallintaa – niitto ennen siemenien kehittymistä, sietävät huonosti niittoa • Hevoset eivät välttämättä osaa välttää esim. myrkkykasveja • Laidun on yleensä puhdistusniitettävä vähintään kerran kesän aikana -> kasvusto pysyy nuorena • Jos niitettyä kasvustoa on paljon, se on korjattava pois  20 Lannoitus • Lannoituksella pystytään parantamaan ruohon valkuaispitoisuutta ja –satoa sekä kivennäisainesisältöä • Kalkitus vaikuttaa kalsiumin ja magnesiumin määrän lisäksi maan happamuuteen ja sitä kautta kasvien kaikkien ravinteiden saantiin • Nurmivuosina typen käyttömäärät laidunnuspaineen mukaan (->200 kg) • Kevätlannoitus heti kasvukauden alettua kun pellot kestävät • Seuraavat kerrat mahdollisimman nopeasti lohkon vaihdon tai tasausniiton yhteydessä • Lannoituskerrat on hyvä jakaa useampaan kertaan • Lannoituksen jälkeen lohko lepää noin kaksi viikkoa ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine 21 Kasvinsuojelu • Laidunten hyvä hoito edellyttää rikkakasvien torjuntaa • Rikkakasvit valtaavat tilaa, käyttävät ravinteita ja lyhentävät nurmen käyttöikää • Rikkakasveilla eivät ole rehuarvoltaan nurmikasvien veroisia • Rikkakasvit alentavat rehun maittavuutta ja saattavat olla jopa myrkyllisiä tai erittäin sokeripitoisia • Kasvinsuojeluaine määräytyy päärikkalajin mukaan • Huomiota on kiinnitettävä rehun käyttörajoitteisiin • Myös paikkauskylvöllä voi suorittaa rikkakasvien torjuntaa • Puhdistusniitot auttavat rikkakasvien torjunnassa ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine 22 Eri kasvilajien ominaisuudet laitumissa • Timotei on alkukesän satoisa kasvi, mutta sillä on huono jälkikasvukyky. Vaatimaton, talvenkestävä. • Ruokonadalla on hyvä sadontuottokyky. Jälkikasvu ja poudankestävyys ovat myös hyviä. Perustuu hitaasti. • Nurminata on satoisa, lehtevä ja tiheäkas-vuinen. Sillä on hyvä talven- ja kuivuudenkestävyys. • Niittynurmikalla on hyvä jälkikasvukyky. Se sietää tallausta ja korkeaa laidun-painetta. Peittää hyvin aukkopaikat mutta perustuu hitaasti. • Kulutuksenkestäviä ovat myös punanata ja valkoapila • Koiranheinä on kuivuudenkestävä, satoisa, nopeakasvuinen • Raiheiniä voidaan käyttää lisäämään satoa ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Eri kasvilajien maittavuus • Ruokonata/niittynurmikka –seos maittaa hevosille parhaimmin • Myös timotei on maittavaa, erityisesti alkukaudesta ja hevoset syövät sen tarkkaan  • Ruokonata oli tasaveroinen timotein kanssa, jää korkeammaksi, tupasmainen • Nurminata yllättävän huonosti maittavaa, alalehdet pilaantuvat helposti • Uudella laitumella, jossa on vain vähän rikkoja, ei hylkylaikkuja muodostu juuri lainkaan • Laitumen tasaiseen käyttöön vaikuttaa myös portin, säänsuojan ja vesipisteen sijoittelu • Syöntikyky 2-3 % elopainosta, raportoitu jopa  80 kg/vrk (4%) =>Syöntiä tarve rajoittaa joillakin hevosilla  ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Syömiskäyttäytymishavainnot koejäsenittäin19 %12 %17 %10 %15 %26 %0 %5 %10 %15 %20 %25 %30 %Timotei Nurminata Ruokonata Timotei/nurmin Timotei/ruokon Ruokonata/niittyn%Eri kasvilajien maittavuus laitumella 2007-2008 ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Syöntimäärien hallinta • Laitumella rehunsaanti on vapaata ja  hevoset syövät helposti liikaa • Riippuu hevosryhmästä ja –tyypistä; saattaa olla ongelma joutilailla ja poneilla, muttei niinkään varsoilla ja imettävillä tammoilla Keinoja hallita syöntimääriä: • Lisätään laidunpainetta lisäämällä hevosmäärää tai pienentämällä laidunalaa • Syötetään laidun kaistoina siirrettävän aidan avulla • Rajoitetaan laidunnusaikaa • Laidunnetaan vasta toisen hevosryhmän tai eläinlajin jälkeen • Luonnon- tai metsälaitumet • Syöntiä rajoittava kuonokoppa ©Susanna Särkijärvi. Laidunpäivä 30.5.2013 Ypäjä, InnoEquine Yhteenveto • Hevoslaitumien hyötykäyttöä tulisi tehostaa • Laitumella voidaan täyttää 35% vuosittaisesta rehuntarpeesta • Hevonen on valikoiva laiduntaja • Syö mielellään nuorta lyhyttä ruohoa • Energian ja valkuaisen saanti on yleensä riittävää, mutta hivenaineista saattaa tulla puutetta • Tärkeitä seikkoja ovat laitumen mitoitus, aikainen aloitus, tehokkaat hoitotoimet. SEURANTA! • Varaa paras laidun siitoseläimille ja varsoille. Joutilas laitumelle vasta loppukesästä tai toisten jälkeen. • Maittavimmat kasvit nurmissa ovat ruokonata/niittynurmikka –seos, timotei ja ruokonata Kiitos kuuntelijoille! 

Riittääkö laitumilla syötävää?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri