Järvinen, Mikko

Kajava, Sari

Mononen, Jaakko

Niittynen, Martta

Ruuska, Salla

Suvilehto, Martti

Jukuri

Sari Kajavaa, Martti Suvilehtob, Martta Niittynena, Salla Ruuskaa, Mikko Järvinenb, Jaakko Mononenab a Itä-Suomen yliopisto, Joensuu/Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseuranta-järjestelmien vertailu Kiimakierto • Kiimalla tarkoitetaan aikaa, jolloin naaras sallii astumisen • Kiimakierto pyrkii ajoittamaan parittelun niin, että munasolu hedelmöityisi mahdollisimman todennäköisesti • Muutoksia mm. hormonipitoisuuksissa ja eläimen käyttäytymisessä • Lehmän kiimakierto on noin 21 vrk (18 – 24 vrk) • Suurin osa kiimakäyttäytymisestä illan ja aamun välisenä aikana • Kiiman kesto keskimäärin 15 tuntia (4 – 38 h) • Kiiman kesto voi olla lyhyt erityisesti lehmillä, joiden maitotuotos on korkea   © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimantarkkailussa käytettävät merkit 1. Esikiima • Kesto 1 – 3 vrk  • Follikkelit tuottavat estrogeeniä  Eläin levoton, hyppii toisten selkään, mutta ei anna toisten eläinten hypätä omaansa • Alkaa noin 30 h ennen ovulaatiota • Noin 90 % lehmistä hyppii toisten selkään kiimassa • Hyppiminen kestää noin 12 h • Sukuelinten turpoaminen • Paksu, sitkeä, harmahtava limavuoto  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimantarkkailussa käytettävät merkit 2. Kiima  • Naaras sallii astumisen  • Kesto noin 6 h • Siemennys ½ vrk seisovan kiiman alkamisesta • Noin 40 % ei näytä ollenkaan seisovaa kiimaa • Kirkas ja venyvä limavuoto   © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimantarkkailussa käytettävät merkit 3. Jälkikiima • Ovulaatio jälkikiiman aikana  • 30 h seisovan kiiman alkamisesta • Eläin voi hyppiä toisten selkään, mutta ei anna muiden hypätä omaansa • Lima muuttuu sitkeäksi, mahdollinen verivuoto • Jälkikiiman jälkeen keltarauhasvaihe seuraavaan esikiimaan saakka (noin 14 vrk)   © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimanseuranta-järjestelmien vertailu • Käyttäytymiseen perustuvat kiimanseurantamittarit MTT Maaningalla: • Heatime-RuminAct –panta • Nedap Lactivator • Estrus Alert -kiimatarra  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Heatime-RuminAct -panta Martta Niittynen / MTT Martta Niittynen / MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Heatime-RuminAct -panta • Israelilaisen SCR Engineers Ltd:n kehittämä teknologia  • Mittaa märehtimiseen käytettyä aikaa märehtimisestä syntyvien äänien perusteella  • Sisältää kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuvan eläimen aktiivisuusmittauksen  • Kiimat • Märehtimistiedon ja aktiivisuuden yhdistäminen  terveysindeksi   © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Laitteistosta saatava tieto • Märehtimiseen käytetty aika (min/2h) • Aktiivisuus • Kiimat, siemennykset • Märehtimistiedon ja aktiivisuuden yhdistäminen • Terveysindeksi  Martta Niittynen / MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Heatime-RuminAct -panta Martti Suvilehto/MTT Martti Suvilehto/MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Käyttö MTT Maaningalla (1/2) • Märehtimiseen käytetty aika • Sairaiden eläinten tunnistaminen • Kokeissa mukana olevien eläimien terveydentilan ja märehtimisen seuraaminen • Health Index • Eläimen aktiivisuusarvon ja märehtimiseen käytetyn ajan perusteella laskettu lukuarvo • Hälytyslista • Eläimet, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Käyttö MTT Maaningalla (2/2) • Aktiivisuusmittaus • Apuväline kiimanseurannassa • Hiljaiset kiimat • Munasarjojen toiminnan seuraaminen kiimakäyttäytymisen avulla • Munasarjojen toiminnan käynnistyminen poikimisen jälkeen • Munasarjojen toimintahäiriöt • Tiinehtyminen  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimanseuranta © MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Terveys © MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Laidunnustavan vaikutus lehmien vuorokausiaktiivisuuteen © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Käytännönkokemuksia RuminAct-             laitteen käytöstä (1/2)  • Versiopäivityksen kautta terveysindeksi toimimaan • Tunnistuksessa mysteeri • Ihottumat (3 kpl) • 2 toimimatonta pantaa   Sari Kajava/MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Käytännönkokemuksia RuminAct laitteiston käytöstä (2/2) • Pantojen kiinnitys on haastavaa  • Aktiivisuusmittaus • Hyödyllinen apuväline kiimanseurannassa • Hiljaiset kiimat • Munasarjojen toiminnan seuraaminen kiimakäyttäytymisen avulla, esim.  • Munasarjojen toiminnan käynnistyminen poikimisen jälkeen • Munasarjojen toimintahäiriöt  © MTT  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Nedap Lactivator -tunnistin Martta Niittynen / MTT Martta Niittynen / MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Nedap Lactivator -tunnistin • Hollantilainen laitteisto • Tunnistus • Lypsyasemalla • Väkirehukioskeilla • Kiimanseuranta • Tallentaa aktiivisuustiedot 2 tunnin jaksoihin  vertaa muiden päivien tuloksiin  hälytys lisääntyneestä aktiivisuudesta    Kuva: http://www.nedap-lactivator.com/how-it-works/ © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Estrus Alert -kiimatarra Martta Niittynen / MTT Martta Niittynen / MTT Martta Niittynen / MTT © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Estrus Alert -kiimatarra • Kanadalainen tuote • Tarkoitus löytää seisovan kiiman ajankohta • Väri alkaa vaihtua ensimmäinen hypyn jälkeen • Mitä enemmän hyppyjä, sitä enemmän väri muuttunut  Kuva: http://www.estrusalert.net/detailsEA.html © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimanseurantajärjestelmien vertailu Aineisto ja menetelmät • Mukana kaikki lehmät, joilla kiima (tai kiimoja) kevään tai kesän 2012 aikana • Verrattiin kiimahälytysten yhtenäisyyttä • Nedap-järjestelmä tai RuminAct-panta vs.  • Silmämääräinen seuranta eli karjasilmä                    (kultainen standardi 1) • Karjasilmä tai onnistuneet siemennykset                   (kultainen standardi 2) • Sekaannusmatriisit ja tunnusluvut • Estrus Alert –testaus pienempänä osana © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiimanseurantajärjestelmien vertailu Aineisto ja menetelmät  • Silmämääräinen seuranta • Neljä kertaa päivässä • Useita eri tarkkailijoita • Sekä navetassa että laitumella • Käyttäytyminen, limat • Estrus Alert -tarraseuranta kiimantarkkailun yhteydessä   © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Precision Sensitivity Specificity Heatime-RumiAct vs. KAS 11 77 97 Heatime-RuminAct vs. KAS±1 17 84 97 Heatime-RuminAct vs. KAS/SIEM 15 74 97 KIIMAVÄITTÄMÄ OIKEASTI KIIMA KAS = Karjasilmän mukaan kestää alla KAS 1 = Huomioitu edellinen ja seuraava päivä kestää alla –merkinnästä KAS/SIEM = Karjasilmän kestää alla –havainto TAI onnistunut siemennys KUINKA SUURI OSA KIIMOISTA HAVAITTIIN OIKEIN TUNNISTETUT EI-KIIMAT Tulokset: Heatime-RuminAct © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Precision Sensitivity Specificity Lactivator vs. KAS 22 25 100 Lactivator vs. KAS±1 34 34 100 Lactivator vs. KAS/SIEM 51 42 100 KIIMAVÄITTÄMÄ OIKEASTI KIIMA KAS = Karjasilmän mukaan kestää alla KAS 1 = Huomioitu edellinen ja seuraava päivä kestää alla –merkinnästä KAS/SIEM = Karjasilmän kestää alla –havainto TAI onnistunut siemennys KUINKA SUURI OSA KIIMOISTA HAVAITTIIN OIKEIN TUNNISTETUT EI-KIIMAT Tulokset: Nedap Lactivator © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Käyttäytymiseen perustuva kiimanseuranta: johtopäätöksiä • Heatime-RuminAct –panta • Tunnistaa kiimoja paremmin, mutta antaa runsaasti aiheettomia kiimahälytyksiä • Laitteistossa toimimattomia ajanjaksoja keväällä  selvityksessä • Nedap Lactivator • Tunnistaa kiimoja huonosti, mutta antaa myös runsaasti aiheettomia kiimahälytyksiä • Estrus Alert –kiimatarra • Tarrojen väri vaihtui, mutta väärien positiivisten tulosten määrä? • Edullisuus plussana, mutta käytettävyys?  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kiitos! Sari Kajava/MTT Lähteet Hulsen, J. 2010: Lehmähavaintoja: Hedelmällisyys. Jan Hulsen & Roodbont B.V. Hollanti. Rautala, H. 1991: Tavoitteena terve karja. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Roelofs, J., van Eerdenburg, F.J.C.M., Soede, N.M., Kemp, B. 2005: Pedometer readings for estrous detection and as predictor for time of ovulation in dairy cattle. -Theriogenology 64: 1690-1703. Roelofs, J., López-Gatius, F., Hunter R.H.F., van Eerdenburg, F.J.C.M., Hanzen, Ch. 2010: When is a cow in estrus? Clinical and practical aspects. -Theriogenology 74: 327-344. Vahtiala, S. 2005: Oppimateriaalia seminologikoulutukseen.  © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri