Karhapää, Maija

Jukuri

Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön • Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun • Aminohappojen tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta niiden hyväksikäyttö kasvuun olisi mahdollisimman tehokasta • Ns. ihannevalkuainen sisältää kaikkia sian tarvitsemia aminohappoja optimaalisessa suhteessa sian valkuaisentarpeeseen nähden (lähellä kudosvalkuaisen koostumusta), myös riittävästi ei-välttämättömiä aminohappoja (noin puolet) • Tärkeimpien rajoittavien aminohappojen optimisuhteet lihasialla • Lysiini  100 • Metioniini+kystiini 59 • Treoniini  25 – 80 kg: 60, 80 – 120 kg: 63 1.10.2013 TEHO Plus 2 Sikojen optimoitu valkuaisruokinta 1.10.2013 TEHO Plus 3 Aminohappojen epätasapaino Esimerkiksi jonkun välttämättömän aminohapon 5 % vajaus rehussa aiheuttaa  15 g pienemmän päiväkasvun lihasikojen loppukasvatuksessa. Liebigin minimilaki: ”Kasvin kasvua rajoittaa ravinneaine,  jota on maaperässä liian vähän.” ”Sian kasvua rajoittaa se  välttämätön aminohappo,  jota sian rehussa on liian  vähän tarpeeseen nähden.” Rehun muitakaan proteiineja ei voida käyttää  kasvuun vaan ylimäärä menee hukkaan 1.10.2013 TEHO Plus 4 Typpipäästöt Ne aminohapot, joita on ylimäärin, eivät tule käytetyksi kasvuun,  vaan ne hajotetaan elimistössä ammoniakiksi Ammoniakki muutetaan maksassa ureaksi ja eritetään virtsassa          => virtsan/lannan typpipitoisuus nousee  Puhtaat aminohapot • Rehun aminohappojen tasapainoa korjataan puhtaiden aminohappojen avulla • Yleisimmin käytetään L-Lysiiniä, L-treoniinia ja DL-metioniinia, joissakin rehuissa (porsaat, imettävät emakot) myös L-tryptofaania • Puhtaiden aminohappojen avulla voidaan alentaa rehun valkuaispitoisuutta, joka vähentää sontaan ja virtsaan erittyvän typen määrää        Vältä huonosti sulavaa/aminohappokoostumukseltaan epäedullista valkuaisraaka-ainetta rehussa 1.10.2013 TEHO Plus 5 Sikojen rehun fosfori Sika tarvitsee fosforia mm.  • Luiden orgaanisen aineen muodostumiseen ja mineralisoitumiseen (noin 80 % elimistön fosforista) • Deoksi- ja ribonukleiinihappoihin (RNA, DNA, valkuaisaineiden synteesi – esim. lihakset) • Solukalvojen fosfolipideihin (mm. solukalvon happo-emäs ja Na+/K+-tasapaino – edellytys elintoiminnoille) • Energia-aineenvaihduntaan (ATP, ADP, AMP – esim. lihasten toiminta)  • Fosforin puute ei näy ensimmäisenä kasvussa, vaan luun murtolujuudessa, mikä ei ole helposti todennettavissa  1.10.2013 TEHO Plus 6 1.10.2013 TEHO Plus 7 Sikojen rehun fosforin hyväksikäyttö Fosfori varastoituu kasvien siemeniin pääasiassa fytiinihappona, jota yksimahaisten eläinten ruuansulatusentsyymit eivät juuri pysty pilkkomaan • Viljojen ja valkuaisrehujen fosforista yleensä yli puolet, mutta jopa yli 90 % voi olla sitoutuneena fytiinihappoon • Fytiinihappo voi sitoa itseensä myös kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä ja proteiineja Fytiinihappossa on inositolirengas, johon on liittynyt fosfaattiryhmiä  (myo-inositoliheksafosfaatti, IP6, C6H18O24P6) (Graf ym. 1987).  Fosforin hyväksikäyttö: 1.10.2013 TEHO Plus 8 Rehun sisältämä fosfori (kasvin vapaa fosfori + fytiinihappoon sidottu fosfori + lisätty fosforivalmiste) Kasvifosforin sulavuus n. 30-40 % (esim. ohra 30, soija 38 ja OVR 68 %) Virtsan sisältämä fosfori n. 15 % Ulosteen sisältämä fosfori n. 55 % Lannan sisältämä fosfori n. 70 %  LIHASIKA 1.10.2013 TEHO Plus 9 Fytaasi-entsyymin hyväksikäyttö  Fytaasi-entsyymi muuntaa kasvien sisältämää fytiinifosforia sialle käyttökelpoiseksi sulavaksi fosforiksi  Entsyymien toimintaan vaikuttavat mm. lämpötila ja pH              vaarana entsyymin tuhoutuminen (proteiini)  Jotkut entsyymit vaativat toimiakseen kofaktorin  Inhibiittorit voivat estää entsyymin toiminnan  FTU= fytaasiaktiivisuuden yksikkö :        1 FTU vapauttaa natriumfytaatista 1 mikromoolin epäorgaanista fosfaattia minuutissa (pH 5,5 ja lämpö 37 °C).  Kasvien siemenissä, kuten viljassa on ns. luontaista fytaasia, mutta luontainen fytaasi tuhoutuu helposti lämpökäsittelyssä (viljan kuivaus, rakeistus)  Rehuihin voidaan lisätä mikrobeilla tuotettua fytaasia, joka kestää prosessointia paremmin 1.10.2013 TEHO Plus 10 Fytaasi-entsyymin toiminta Entsyymit (a) ohjaavat ja nopeuttavat (katalysoivat) reaktioita, jolloin reagoiva aine eli substraatti kiinnittyy joksikin aikaa entsyymin aktiiviseen kohtaan (b). Reaktiossa substraatti (c) muuttuu lopputuotteiksi (f). Entsyymi ei muutu reaktion aikana. Fytaasi- Fytaasi- = Fytiinihappo myo-inositoli-fosfaatti epäorgaaninen        fosfaatti Mikrobifytaasi • EU:ssa on useita sikojen ruokintaan hyväksyttyjä fytaasivalmisteita • Ylisimmin käytetty annos on 500 yksikköä ja hyväksytty suurin annos 1000 yksikköä • Tanskalaisissa ruokintasuosituksissa (www.infosvin.dk) eri fytaasivalmisteiden ‘standardiannokset’ ovat seuraavat: • Ronozyme-P 750 FYT/kg • Natuphos 500 FTU/kg • Phyzyme  500 PPU/kg   • Fytaasista on kehitetty tehokkaampia ja    paremmin prosessointia kestävämpiä muotoja • Fytaasin hinta on laskenut samalla kun fosforin hinta on noussut • Fytaasi parantaa myös proteiinien sulavuutta ja rehuhyötysuhdetta  1.10.2013 TEHO Plus 11 1.10.2013 TEHO Plus 12 Lantaan  erittyvän fosforin määrää voidaan vähentää: • Täsmällisemmällä ruokinnalla, joka edellyttää tietoa rehujen raaka-aineiden fosforipitoisuudesta, fosforin sulavuudesta, fytaattifosforin määrästä ja luontaisen fytaasin määrästä ja aktiivisuudesta ( = ”varmuusvaran” pienentäminen)       Huom. Rehuanalyysit!          Fosfori pitoisuus vaihtelee viljoissa vuosittain (lajikkeittain)?  • Käyttämällä raaka-aineita, joissa fosfori on hyvin sulavaa               (esim. OVR  fosforin sulavuus n. 33-68 %) • Lisäämällä rehuun fytaasientsyymiä, joka parantaa kasvien fytiinihappoon sitoutuneen fosforin (kasvifosforin) sulavuutta ja vähentää rehufosfaattien käyttötarvetta sianrehuissa.  1.10.2013 TEHO Plus 13 Lantaan  erittyvän fosforin määrää voidaan vähentää: • Optimoimalla rehujen sulavan fosforin määrä sikojen tarpeita vastaavaksi (vaiheruokinta ja sukupuolilajittelu) • Edellyttää, että tiedetään sikojen kasvu/tuotanto vaiheen ja sukupuolen (karju, imisä, leikko) mukainen sulavan fosforin tarve (rotu?) • Vaiheruokinta = sian ravinnontarve muuttuu eläimen kasvaessa => ravintoaineen pitoisuutta rehussa voidaan pienentää elopainon kasvaessa  • Sukupuolilajittelu = karjut, imisät ja leikot kasvatetaan ja ruokitaan oman ruokintaoptiminsa mukaan •  Sikojen optimaalinen ruokinta parantaa kasvunopeutta ja rehuhyötysuhdetta, jolloin sika kasvaa pienemmällä rehumäärällä, jolloin syntyy vähemmän lantaa Voidaanko lannan fosfori/typpipitoisuutta alentaa vielä lisää ja millä keinoin? 1. 3-vaiheruokinnasta monivaiheruokintaan? 2. Fytaasin korkeampi annostus? 3. Rehun hyväksikäytön tehostaminen?  1.10.2013 TEHO Plus 14 1.10.2013 TEHO Plus 15 Sian paino, kg Kuhunkin kasvuvaiheeseen pyritään saamaan optimaalinen rehun koostumus, joka ylläpitää potentiaalista kasvua, mutta ei johda energian, fosforin tai aminohappojen tuhlaukseen 3-vaiheruokinnasta monivaiheruokintaan? Rehun ravinnetaso % 5 vaihe ruokinta 2 vaihe ruokinta Tarve 1.10.2013 TEHO Plus 16 Fytaasin korkeampi annostus?  (ruokintakoe 500 vs. 5000 FTU) • Sikojen kasvu oli suuremmalla fytaasipitoisuudella nopeampaa ja tasaisempaa, jolloin kierto on nopeampi. • Alku- ja keskikasvatusrehuissa suurempaa fytaasipitoisuutta saaneet siat säilyttivät liikuntakykynsä ja riittävän luiden lujuuden myös loppukasvatusvaiheessa, vaikka loppukasvatusrehuun ei oltu lisätty rehufosfaattia eikä fytaasia. • Lihasikojen syömästä rehusta noin 40 % kuluu loppukasvatuksen aikana (80 kg – teurastus) • Epäorgaanisen fosfaattilisän tarve loppukasvatusrehussa on minimaalinen, jos käytetään runsaasti sulavaa fosforia sisältävää sivutuoterehua ja/tai parannetaan kasviperäisen fytiinihappoon sitoutuneen fosforin hyväksikäyttöä lisäämällä rehuun fytaasi-entsyymiä • Kun loppukasvatusrehun rehufosfaatti voidaan jättää kokonaan pois, lannan fosforipäästöt vähenevät merkittävästi! Voidaanko lannan fosfori/typpipitoisuutta alentaa vielä lisää ja millä keinoin? 1. 3-vaiheruokinnasta monivaiheruokintaan? 2. Fytaasin korkeampi annostus? 3. Rehun hyväksikäytön tehostaminen?  Rehun lisäaineet (entsyymit, probiootit)  Rehun optimi partikkelijakauma, rakeistaminen  Huolehditaan eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista           parempi kasvu ja rehuhyötysuhde  Optimi lämpötila tuotantorakennuksissa   1.10.2013 TEHO Plus 17 1.10.2013 TEHO Plus 18 Muita huomioitavia tekijöitä: • Sian lannassa on runsaasti fosforia suhteessa typpeen, ja lannan  fosforipitoisuus rajoittaa typpeä enemmän lannan käyttöä kasvien ravinteena • Ruokintamuodot  (liemiruokinta, kuivaruokinta). • Huom. fosforin määritysmenetelmissä ja analyyseissä heittoja laboratorioiden ja käytettyjen menetelmien välillä (ainakin eri maissa). • Rehuhukan eliminointi • Rehun suuri suolapitoisuus lisää veden juontia ja virtsan (lietteen) määrää • Ympäristösyistä useille hivenaineille on myös asetettu enimmäismäärät, jotta ko. hivenaineita ei kertyisi liiaksi maaperään   Esimerkiksi Cu ja Zn ovat suurina pitoisuuksina haitallisia maamikrobien toiminnalle 1.10.2013 TEHO Plus 19 http://www.fass.org/facts/livestockpoultry.htm  Ruokintastrategia Typpi-päästöjen vähennys % Fosfori-päästöjen vähennys % Rehun optimointi vastaamaan paremmin tarvetta  10–15  10–15 Alennettu proteiinipitoisuus/ aminohappotäydennys  20–40  - Hyvin sulavat rehun  raaka-aineet  5  5 Fytaasin käyttö/matala P 2-5 20–30 Entsyymivalmiste sekoitus 5 5 Vaiheruokinta 5-10 5-10 Sukupuolilajittelu kasvatuksessa/ruokinnassa  5-8  - Tähän taulukkoon on koottu sikojen ruokintastrategioiden potentiaaliset vaikutukset typpi-  ja fosforipäästöihin. Huom. vaikutukset eivät ole yhteenlaskettavissa silloin kun käytetään montaa strategiaa samaan aikaan. Miten paljon näillä menetelmillä voidaan  vähentää typpi ja fosfori päästöjä ? Sikojen rehuarvojärjestelmän uudistaminen • Nykyinen sikojen rehuarvojärjestelmä on vanhentunut sekä energia- että valkuaisarvojen laskentaperusteiden osalta.  •  Uudeksi rehuarvojärjestelmäksi tulee Ranskassa kehitetty INRA-AFZ:n rehuarvojärjestelmä.  • Uudessa rehuarvojärjestelmässä rehujen energia-arvot perustuvat nettoenergiaan ja ne lasketaan rehun kemiallisen koostumuksen perusteella käyttäen rehuainekohtaisia tai yleisiä yhtälöitä. Energia-arvon yksikkönä on megajoule.  • Valkuaisarvo lasketaan rehun aminohappokoostumuksen ja aminohappojen standardoitujen ohutsuolisulavuuksien perusteella. • Fosforipitoisuus arvioidaan sulavana fosforina. Järjestelmä huomioi sekä rehun sisältämän luontaisen fytaasin että rehuseoksen lisätyn fytaasin vaikutuksen fosforin sulavuuteen.    1.10.2013 TEHO Plus 20 Sikojen rehuarvojärjestelmän uudistaminen  • Käytännössä rehuarvot lasketaan EvaPig®-ohjelmalla, josta on tehty suomenkielinen versio ja käyttöohjeet.   EvaPig®-ohjelman voi ladata osoitteesta www.evapig.com ja sen käyttö on ilmaista. Ohjelma sisältää yli sadan rehuaineen koostumustiedot ja rehuarvot, joiden pohjalta ohjelmalla on helppo laskea omien analyysitietojen perusteella viljan ja monien muiden rehuaineiden rehuarvot.   • Uusi rehuarvojärjestelmä otetaan virallisesti käyttöön vuoden 2014 aikana.  • Lisätietoja: Hilkka Siljander-Rasi,            hilkka.siljander-rasi@mtt.fi, puh. 029 5317750     1.10.2013 TEHO Plus 21 Ruokinnan ravinnetaseen laskeminen • = Rehun N ja P vähennettynä sikaan pidättynyt  N ja P  • Rehun N-pitoisuus = raakavalkuainen / 6.25 • RV ja P-pitoisuus reseptistä / vakuustodistuksesta • Sian N-pitoisuus on noin 2,8 % elopainosta • Sian P-pitoisuus on noin 0,55 % elopainosta ( 1 % ?) • N / P:n Pidättyminen = kasvu (loppupaino – alkupaino) x sian N / P -pitoisuus • Tase = lantaan päätyvä ravinnemäärä (sisältää myös ammoniakkina haihtuvan N:n) • = (Rehua, kg x rehun N / P -pitoisuus) – (Sian kasvu x sian N / P –pitoisuus) 1.10.2013 TEHO Plus 22 Esimerkki ravinnetaselaskelmasta 1.10.2013 TEHO Plus 23 Rehussa1-vaihe-ruokinta2-vaihe-ruokinta3-vaihe-ruokinta RV % P, g/kgYhdistelmärehua 250 15,8 5,81-rehua 65 65 16,5 6,02-rehua 185 80 15,0 5,53-rehua 105 14,0 5,0Kg yhteensä 250 250 250Kasvatusaikana sika syönytRehussa N, kg 6,32 6,16 5,99Rehussa P, kg 1,45 1,41 1,36Siassa N 2,8 %30 kg painossa 0,84 0,84 0,84120 kg painossa, kg 3,4 3,4 3,4Pidättynyt N, kg 2,5 2,5 2,5Pidättynyt N, % 40 % 41 % 42 %N ylijäämä, kg/sika 3,8 3,6 3,5Lihasiassa P, 0,55%25 kg 0,17 0,17 0,17P loppupainossa, kg 0,66 0,66 0,66Pidättynyt P, kg 0,50 0,50 0,50Pidättynyt P, % 34 % 35 % 37 %P ylijäämä, kg/sika 1,0 0,9 0,9Luvut x kiertonopeus = ravinneylijäämä per sikapaikka per vuosi 1.10.2013 TEHO Plus 24 Kiitokset kuulijoille  

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri