Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa.  Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka.  Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen.  Lajikkeista parhaiten talvesta selviytyvät syysvehnät Urho ja SW Magnifik.vo

Erlund, Patrik

Salo, Yrjö

Jukuri

  Liite 19.3.2007 64. vuosikerta  Numero 1 Sivu 3  Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten   Yrjö Salo, MTT ja Patrik Erlund, ProAgria  Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista parhaiten talvesta selviytyvät syysvehnät Urho ja SW Magnifik.   Hyvä syysvehnälajike on talvenkestävyyden lisäksi myös tautienkestävä. Sen sato sopii joko leivontaan tai rehuksi. Myllyvehnälajikkeen tunnistaa hyvästä sakoluvusta ja riittävästä valkuaispitoisuudesta.   Urho on talvenkestävä ja satoisa, kokeiden mittarilajike. Sen korsi on pitkä, eikä se ole kovin kestävä. Urhon hehtolitrapaino on alhainen, mutta valkuaispitoisuus on hyvä. Sakoluku on hyvä ja kestävä. Urhon viljelylaajuus vuonna 2006 oli syysvehnäalan suurin, 38 %.   Myös SW Magnifikilla on ollut talvituhoa vähän ja lajike on satoisa. Sen kasvuaika on Urhoa pidempi, mutta Gunbota lyhyempi. Lajike on lyhyt- ja lujakortinen, pienijyväinen ja hehtolitrapainoltaan korkea. Sakoluku on Tryggven tasoa, mutta sen kestävyys vaikuttaa heikolta. Taudinkestävyys on hyvä. SW Magnifikin viljelylaajuus syysvehnäalasta on vielä vähäinen. Olivin uutuus - Tryggve väistyy  Olivin on uusi, melko satoisa lajike, joka Tryggven tavoin ei kestä talvea kovin hyvin. Se on Urhoa kolme päivää myöhäisempi, lyhyt- ja lujakortinen lajike. Hehtolitrapaino on korkea ja valkuaispitoisuus hiukan Urhoa alhaisempi. Lajikkeen sakolukuominaisuudet ovat hyvät. Oivinin viljelyosuus syysvehnäalasta oli 7 % vuonna 2006.  Tryggvellä voi olla talvituhoa ja sen sato jää pienemmäksi kuin uusilla lajikkeilla. Tryggve on myöhäinen lajike, joka oli valtalajikkeena 1990-luvun lopusta lähtien. Suurimmillaan sen viljelyala oli 38 % vuonna 2001. Viljely on vähenemässä, mutta lajike oli vielä viime vuonna toiseksi yleisin syysvehnä 13 %:n viljelylaajuudella.   Gunbo on myöhäinen ja satoisa, kokeiden toinen mittarilajike. Sen talvenkestävyys on keskimääräinen, korsi melko lyhyt ja luja. Valkuaispitoisuus jää lajikkeiston pienimmäksi. Sakoluku on keskimääräinen, mutta se ei laske herkästi. Gunbon viljelylaajuus oli 9 % vuonna 2006.   Tarso on aikainen lajike, kuten Urhokin. Se on lyhyt- ja lujakortinen, mutta satotaso on jäänyt kokeissa alhaiseksi. Tarson hyviä ominaisuuksia ovat runsas valkuaispitoisuus sekä korkea ja kestävä sakoluku. Lajikkeen viljelylaajuus oli 12 % vuonna 2006.  Lisätietoja: yrjo.salo@mtt.fi puh. (02) 477 2285                         Syysvehnälajikkeiden talvituho virallisissa lajikekokeissa vuosina 1999-2006. 05101520253035UrhoLarsTarsoRehtiSW MagnifikOlivinTryggveGunboTalvituho-%

Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri