Erillispainos Maaseudun Tulevaisuuden Koetoiminta- ja käytäntö -liitteestä nro 6/9.6.1953vokKirjasto Aj-

Ylimäki, Aarre

Jukuri

MAATALOUSKOELAITOKSEN KASVITAUTIOSASTON TIEDONANTOJA N :o 8. (Eripainos Maaseudun Tulevaisuuden Koetoiminta- ja käytäntö-liitteestä N:o 6/9. 6. 1953) Perunaruttoruiskutus kannattaa meilläkin Perunarutto on meillä perunan taudeista vahingollisin. Se tuhoaa lehdistöä keskeyttäen perunan kasvun ennenaikai4esti, jolloin rnukulasato jää normaalia pienem-mäksi. Saastuttaessaan mukuloita tauti alentaa niiden käyttöarvoa ja on lisäksi peryssyy perunan huonoon säilymiseen talvivaras-tossa. - Ruton tuhojen suuruus riippuu ennenkaikkea loppukesän kosteus-ja lämpöoloista, joten taudin esiin-tymislaajuus ja tuhojen ankaruus vaihtelevat vuosittain melkoisesti. Lievinä ruttovuosina ovat satotap-piot enintään n. 10 %, mutta voi-vat ankarina ruttovuosina nousta jopa 25 %:iinkin. Kun perunarut-tosieni aiheuttaa suurimman osan siitä 10 %:n pilaantumisesta, joka perunan varastoinnin aikana kes-kimäärin vuosittain aiheutuu, nou-sevat ruton aikaansaamat koko-naistappiot vieläkin suuremmiksi. Viime vuoden runsas ruttoisuus on vielä tuoreessa muistissa. Ei ole harvinaista, että yli kolmasosa varastoidusta perunasta on viime talven aikana pilaantunut. Taudinaiheuttaja ja sen leviämisen edellytykset Perunarutto saastuttaa ja pilaa sekä maanpäällistä varsistoa ja lehtiä (lehtirutto, kuva 1) että myös mukuloita (mukularutto, ku-va 2). Sieni säilyy talven yli saas-tuneissa mukuloissa. Joka vuosi joutuu siemenperunan mukana maahan taudin saastuttamia mu-kuloita, joista tauti otollisissa olo-suhteissa., pääsee helposti leviä-mään viljelyksille. Perunan varsiston saastuminen tapahtuu noin 2 viikkoa aikaisem-min kuin taudin oireet ovat huo-mattavissa lehdissä. - Aarre a reYlimäki Kuva 1. Lehtirutto. Torjuntamahdollisuudet Rutolta voitaisiin välttyä käyt-tämällä siemeneksi täysin taudi-tonta perunaa. Lievästi ruttoisia mukuloia on kuitenkin jokseenkin mahdotonta havaita lajittelun yh-teydessä. Kun rutto otollisissa olo-suhteissa voi muutamastakin tau-tisesta mukulasta levitä melko laa-jalle ympäristöön, on tämä torjun-takeino yksinään riittämätön. Perunalajikeiclen välillä on huo-mattavia eroja rutonalttiuteen näh-den. Kaikki aikaiset lajikkeet ovat sille varsin arkoja, mutta vain harvat myöhäisetkään lajikkeet kykenevät tautia mainittavasti vas-tustamaan. Meillä nykyisin viljel-tävistä lajikkeista ovat Akvila ja Nuutti sekä varsi- että mukularu-tonkestävimmät. Edellisiä jonkin verran arempia ovat mm. Alfa, Eldorado, Magnum Bonum, Olym-pia, Ostbote, pau1 Wagner ja Ruu-sulehti. Perunaruton torjunta ruiskut-tamalla on ulkomailla jo kauan ollut yleistä. Ruiskutusten tarkoi-tuksena on katkaista sienen ke-hitys ja leviäminen herkimmässä vaiheessaan, kuromaitiöiden levi-tessä lehdistössä ja siitä mukuloi-hin. Meidän maassamme tätä on torjuntakeinona toistaiseksi käy-tetty vain joissakin harvoissa ta-pauksissa. Osaksi tämä on johtu-nut ehkä perunan alhaisesta hitt-nasta, mutta ratkaisevimmin kai-keti kuitenkin sopivien ruiskutus-välineiden puutteesta. Nyt kun maahamme on viime vuosina tuotu jo satamäärin traktorikäyttöisiä ruiskuja, on tilanne toinen. Herk-kuperunan viljely on toisaalta tuo-nut asian entistä ajankohtaisem-maksi, ovathan useat herkkuperu-nalajikkeet varsin arkoja rutolle. Koetulokset perunaruton tor-junnasta ruiskuttamalla meidän oloissamme käyvät yksiin ulko-mailla saatujen tulosten kanssa. Mukulasadon 	kokonaislisäykset ovat vaihdelleet 5-25 % ja rutto-vapaan sadon määrät ovat ruisku-tusten johdosta lisääntyneet keski-määrin 13-30 % niinä vuosina, jolloin ruttoa on esiintynyt. Keskinkertaisena 	pidettävään 20.000 kg:n suuruiseen perunan hehtaarisatoon on näin ollen ruiskuttamalla saatavissa 1000-5000 kg:n kokonais.sadon lisäys, ja mikä vielä tärkeämpää, ter-veen sadon määrä lisääntyy siten 2600-6000 kg/ha. Lisäksi on ruiskutusten vaikutuksesta to-dettu perunan säilyvyyden pa-rantuvan suuresti. Esimerkiksi Direktor Johanssen perunan säi- .1i äc lytyskokeessa v Imu 	lritt.- lemättömä,ssä perunassa ruttoisia keväällä keskimäärin 13.4 % ja kuparipitoisilla aineilla käsitel-lyillä aloilla otetuissa perunois-sa vain 1.1-1.6 50. Eräässä viime talven Bintie-peru-nalla järjestetyssä säilytyskokeessa oli ruttoisten määrä keväällä pai- Kuva 3. Perunaruton torjuntaa Altman Plantector-traktoriruiskulla. 2 noprosentein ilmaistuna koejäse-nittäin seuraavanlainen: Ruiskutusaine Terveitä Ruttoisia Kuparikalkkiseos 96.0 	4.0 Kuprijauhe 	96.1 3.9 Perenox 	 92.8 	7.2 Dithane D-14 	 90.0 10.0 TP 13 	 88.9 	11.1 Käsittelemätön . 21.2 48.8 Milloin ruiskutus suoritetaan Perunan varsiston ruiskutus ru-ton torjumiseksi on ennakolta eh-käisevä toimenpide ja on todella tehokas vain juuri sellaisena. Se on siis toimitettava ennenkuin ruttoa perunan lehdissä esiintyy-kään. Kun lehtiruton puhkeami-nen eri osissa maatammme tapah-tuu eri aikoina, ja samallakin paik-kakunnalla vuosittain vaihdellen, on kullakin paikkakunnalla arvioi-tava aikaisempiin kokemuksiin ja kasvin kehityksen tarkkailuun pe-rustuen ajankohta, jolloin ruisku-tukset aloitetaan. Normaalivuosina ruton oireet tu- levat lehdissä näkyviin suunnil- leen elokuun puolivälissä, ja on ruiskutus näinollen yleensä aloi- tettava heinä-elokuun vaihtees- sa. Toinen ruiskutus suoritetaan parin viikon kuluttua edellisestä. Jos heinäkuun puolivälistä alkaen on tavallista runsaammin sateita, on ruton aikaisempi esiintyminen varma. Varsinkin rannikkoalueilla ja alavilla järvialueilla on tällöin syytä suorittaa ensimmäinen ruis-kutus jo 20. 7. Mitä ruiskutusaineita käytetään Perunaruton torjuntaan kävtettä- u,s.its 	 unariitaan hy- vän tehon lisäksi, että se tarttuu hyvin perunan lehdistöön. Jos näin on, se säilyttää tehokkuutensa vaikkapa ruttosaastutus tulisi vas-ta myöhemminkin kuin on arvioi-tu. Kun aine on ruiskutuksen jäl-keen ennättänyt kuivua perunan lehdille, eivät sateetkaan hevin huuhdo sitä pois. Jos sade sattuu heti ruiskutuksen jälkeen ennen-kuin aine on ennättänyt kuivua. huuhtoutuu se maahan ja ruisku• tus on uusittava. Kuparikalkkiseosta (Bordeaux) on jo kauan käytetty perunaruton tor • juntaan. Nykyisin on tarkoitukseen saatavissa myös muita kuparipi toisia aineita. Kokeiluasteella ovat meillä lisäksi eräät udentyyppiset aineet, joilla ulkomailla on saati) hyviä tuloksia, Aikaisemmin käytettiin kupari-pitoisia aineita määräprosenttisi-na seoksina, joita levitettiin 1000 =1200 liha. Nykyisin sensijaan py-ritään ruiskutus suorittamaan siten, että tehokasta, puhdasta kuparia, Kuva 2. Mukularutto. saadaan levitetyksi ha:lle vähin-tään 3 kg, mieluummin 5 kg. Trak-toriruiskujen tehokkaasta työsken-telystä johtuen voidaan tulla toi-meen hieman pienemmällä neste-määrälläkin, ei kuitenkaan vä-hemmällä kuin 800 liha. Jos var-sisto on erittäin rehevää, on käy-tettävä 1000 1/ha. Kuparikalkkiseos valmistetaan kuparisulfaatista (kuparivihtrilli), kalkista ja vedestä. On edul-lista käyttää nopeasti liuke-nevaa, hienoksi jauhettua kupari-sulfaattia. Kalkki, jonka senkin tulee olla mahdollisimman hieno-jakoista, voi olla joko sammutta-matonta tai sammutettua. Viime-mainittua on käytettävä 50 % enemmän kuin edellistä. Jotta saa-taisiin 1000 ruiskutelitran muka-na edellämainittu 5 kg kuparia ••.ehtaarille, tarvitaan valmistuk-seen 20 kg kuparisulfaattia ja 10 kg sammuttamatonta (tai 15 kg sammutettua) kalkkia. Jos käytet-tävissä oleva ruisku on varustettu tehokkaalla kone~misalla sekoit- tajalla, käy seoksen valmistus mu-kavimmin seuraavasti: 1) 20 kg kuparisulfaattia liuotetaan täydel-lisesti 100 vesilitraan puuastiassa. Yhden kuparisulfaattikilon liuot-tamiseen tarvitaan 5 1. vettä ja vie se aikaa n. 12 tuntia: 2) 10 kg sammuttamatonta kalkkia sammu-tetaan ensin täydelleen ja sekoite-taan sitten huolellisesti pieneh-köön mitattuun vesimäärään kalk-kimaidoksi; 3) ruiskun säiliöön lasketaan vettä niin paljon; että myöhemmin lisättävät kalkkimaito ja kuparisulfaattiliuos sen juuri täyttävät ja sekoittaja pannaan käyntiin; 4) jos ruiskun säiliö on esim. 200 1. vetoinen, kaadetaan siihen kullakin täyttökeralla 1/5 kalkkimaidosta siivilän läpi; 5) sen jälkeen otetaan kuparisulfaatti-liuosta, kullakin täyttökerralia 20 1., ja kaadetaan se vähitellen säi-liöön siivilän läpi sekoittajan koko ajan toimiessa. Haluttaessa levittää 3 kg kupa-ria hehtaarille on vastaavasti 1.000 vesilitraa kohden käytettävä 12 kg kaparisulfaattia ja 6 kg sammuttamatonta (tai 9 kg sam-mutettua) kalkkia. Ellei ruiskussa ole tehokasta se-koittajaa, on kuparisulfaattiisekoi-tettava kalkkimaitoon voimak-kaasti hämmentäen ennen säiliöön kaatamista. On muistettava, että kuparisulfaattitiltaadetaan kalkki-maitoon eikä päinvastoin. Kupari-kalkkiseos on aina käytettävä val-mistuspäivänä. Perunan ruiskutuksiin viralli-sesti hyväksyttyjä kuparipitoisia kauppavalmisteita ovat: Cuprosan 1, OB 21, Perenox, Solanol ja Sol-tosan. Ulkomailla jo yleisesti käy-tettävistä uudentyyppisistä peruna_ ruton torjunta-aineista, mm. ditio-karbamaateista meillä alustavissa kokeissa saadut tulokset ovat var-sin lupaavia. Miten ruiskutetaan Perunaruton torjuntaan ovat riittämättömiä niin pienet ruisku-temäärät kuin mitä rikkaruohojen ja tuhoeläinten torjuntaan nykyi-sin käytetään. Vähin kysymykseen tuleva määrä on ehdottomasti 800 1 hehtaarille ja sekin vain silloin, kun varsisto ei ole kovin rehevää. Oikean nestekulutuksen ja sopivan ajonopeuden toteamiseksi on ruis-kulla aina suoritettava ensin koe-ajoja pelkkää vettä käyttäen. Ruiskute on saatava leviämään se-kä lehdistön ylä- että alapinnälle. Eräisiin ruiskumalleihin on saata-vissa erityisiä perunan ruiskutuk-seen tarkoitettuja suuttimia. Jos on käytettävissä yksinomaan yl-häältäkäsin ruiskuttava väline, saadaan parempi tulos kiinnittä-mällä ruiskutangon eteen poikit-tain varsistoa taivuttava tanko. Perunan varsien tallaantumisen es-tämiseksi on traktorin etupyörien eteen syytä asentaa yksinkertaiset,  esim. torpedomaiset varsien nosta-jat. Näin menetellen voidaan tallaantuminen estää melko hyvin. Tärkeätä tietenkin on, että trak-torin pyörät saadaan kulkemaan vaon pohjaa Ruiskutusten kannattavuus Maatalouskoelaitoksen kasvitau-tiosaston toimesta suoritettujen kokeiden mukaan perunan ruiskutukset ruton tor-jumiseksi ovat oloissamme var-sin kannattavia sekä sadon li-säämiseksi että sen laadun pa-rantamiseksi. Tämä käy selvästi ilmi, kun las-kemme kokeissa saatujen tulosten raha-arvot. Jos otamme peruna-kilon hinnaksi 5 mk ja perunasa-doksi 20 ton/ha, on ruiskutuksilla saatavissa useista meillä viljel-lyistä lajikkeista keskimäärin n. 15-20.000 markan arvoinen sadon-lisäys hehtaarilta. Tärkeämpää on vielä se, että ruiskuttamalla saadaan tervei-den perunoiden osuus sadossa lisääntymään keskimäärin 20.090 3 mkn (14.000-49.000 mk) arvosta ha:a kohden, jolla on tietysti sinänsä suuri merkitys sadon laatuun, mutta vielä merkittä-vämpi on sen vaikutus sadon säilyvyyden parantajana. Erityisesti herkkuperunaviljelyk-sillä olisi rutontorjuntaruiskutus-ten suorittaminen suositeltavaa. Ruiskutusainekustannukset vaih-televat melkoisesti riippuen siitä, mitä ainetta käytetään. Kun ku-paripitoisten aineiden välillä ei ole suuria tehoeroja, ratkaisee aineen hinta valinran niiden kesken. Ko-tona valmistettu kuparikalkkiseos tulee ainekustannuksiltaan hal-vimmaksi, mutta toiselta puolen valmistuksen vaatima työ tasoit-taa eroa kauppavalmisteisiin näh-den. Kuparipitoisia kauppavalmis-teita ostettaessa on syytä kiinnit-tää huomiota niiden hintaan, kos-ka aivan samanlaisten valmistei-den hinnassa voi olla 40 % eroja. Ainekustannus 2 ruiskutuskerral-ta vaihtelee hehtaaria kohden las-kien eri aineiden kesken 3 kg ku-paria/ha käytettäessä 2000-8000 mk ja 5 kg kuparia/ha levitet-täessä 3500-11000 mk. Helsingissä 1953 Sanoma Oy. 

Perunaruttoruiskutus kannattaa meilläkin

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri