Kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääntyminen on synnyttänyt tarpeen nimetä suomalaisia maita maannosten luokitteluun kehitettyjen kansainvälisten järjestelmien mukaan. Tällaisia järjestelmiä ovat amerikkalaisperäinen Soil Taxonomy -järjestelmä, FAOn/Unescon luokitus ja vastikään julkaistu World Reference Base for Soil Resources (WRB) -järjestelmä. Tässä julkaisussa kerrotaan näiden luokitusjärjestelmien periaatteista ja käytetään niitä 28 suomalaisen viljelymaan nimeämiseen. Maaprofiilit tutkittiin 1,0-1,5 metrin syvyyteen saakka. Maassa esiintyvät horisontit tunnistettiin, niiden rakenne, värit, juurten esiintyminen ja muut morfologiset ominaisuudet luonnehdittiin ja kustakin horisontista tehtiin määrityksiä laboratoriossa. Julkaisu sisältää myös valokuvan useimmista maaprofiileista. Vaikka Suomen maaperä on melko nuorta (alle 10 000 vuotta), siinä esiintyy monenlaisia maannostumisen synnyttämiä ominaisuuksia. Kuivatuksen ansiosta viljelymaahan on usein kehittynyt rakenne ojitussyvyyteen saakka. Kostean ilmaston takia maassa on yleisesti raudan pelkistymis- ja hapettumisresktioiden seurauksena syntyneitä ruskeita saostumia maakokkareiden pinnoilla ja juurikanavien ympärillä ja raudan pelkistymisen ja liukenemisen seurauksena syntyneitä harmaita pintoja. Näillä perusteilla useimmissa viljelymaissamme on muokkauskerroksen alla cambic-horisontti. FAOn/Unescon luokittelussa ja WRB-järjestelmässä nämä maat sijoittuvatkin Cambisol-pääluokkaan ja Soil Taxonomy -järjestelmässä Inceptisol-pääluokkaan. Podsoloituminen on edennyt pisimmälle karkeissa hietamaissa, jotka kuuluvat Spodosol-luokkaan (Soil Taxonomy) tai Podsol-luokkaan (FAO/Unesco ja WRB). Turvemaat kuuluvat kaikissa järjestelmissä Histosol-luokkaan. Kaikki kolme luokittelujärjestelmää antavat viljelymaidemme ominaisuuksia vivahteikkaasti kuvaavia nimiä.As a response to the demand created by international cooperation and publication of research results, soils of Finland need to be classified according to international sys-tems. In order to relate soils of Finland internationally, 28 agricultural soil profiles mainly from research stations of MTT and the Viikki farm of the University of Helsinki were described and classified according to Soil Taxonomy (editions of 1996 and 1998), to the revised FAO/Unesco system and to the World Reference Base for Soil Resources (WRB) system. Ochric, mollic, histic and anthropic epipedons were recognized and albic, spodic, cambic and sulfuric subsurface horizons were identified and sulfidic materials were found. Most soils had plenty of redoximorphic features and particularly clay soils had an aquic moisture regime. According to Soil Taxonomy (1998), soils of Entisol, Inceptisol, Spodosol, Mollisol and Histosol orders were found, Inceptisols being the most common. According to the FAO/Unesco and WRBsystems, Cambisols were most frequent, and examples of Podzols, Histosols, Regosols, Gleysols, Arenosols, Umbrisols (WRB) and Phaeozems (WRB) were identified. One peculiarity is that some soils with sandy plough layers and clayey subsoils formally met the criteria of Mollisols (Soil Taxonomy 1998) and Phaeozems (WRB) even though they are not formed under permanent grassland.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk
