Tutkielmassani tarkastelen inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijuuksien merkityksiä Klara Kristalovan (s.1967) taidekeramiikassa haurauden käsitteen kautta, ruumiillisista ja ekofeministisistä lähtökohdista käsin. Tarkennan tutkimukseni Kristalovan keramiikkateoksiin Weight (2023), Den nya tiden / The New Time (2019), Owlwoman (2014) ja Blir Björk (2010). Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, kuinka Kristalovan keramiikkateosten hahmot vaeltavat suhteessa kokemukseen hauraudesta - osana luontoa, feminismiä, voimaa ja ruumiillisia kokemuksia.
Tutkimustani taustoittavana teoreettisena viitekehyksenä ja kattokäsitteenä toimii ekofeminismi, jota laajennan osaksi materiaalisia ja intersektionaalisia näkökulmia. Tutkimuskirjallisuudessa hyödynnän feministiteoreetikko Sara Ahmedia, joka on käsitellyt haurautta (eng. fragility). Lisäksi käytän osana lähestymistapaani tutkimuskirjallisuutta taidekeramiikasta sekä haurauden käsitteestä. Tarkastelen teoksia keramiikan tekemisen kautta ottaen osaksi keramiikkataiteilijan ja tutkijan Maarit Mäkelän tekemää tutkimusta.
Ei-inhimillisillä toimijuuksilla tarkoitan Kristalovan teoksissa olevia figuratiivisten hahmojen kanssa toimivia eliöitä, olioita ja materioita. Hauraudella hahmotan paitsi keramiikan tekemisen haurautta osana materiaa, mutta myös tilan ja ruumiin kokemuksena, jossa potentiaalia lujuuteen osataan kuvitella. Etsin vastausta esimerkiksi kysymyksiin: Lepääkö keho teoksissa vai ovatko he hajoamisen keskellä? Mitä on hauraus feminismissä ja taidekeramiikassa? Kuinka hauraus voi toimia yhteyden lähteenä?
Tutkielmani osoittaa Kristalovan teosten kautta, miten haurauden käsitettä voidaan suhteuttaa kokonaisvaltaisesti osaksi paitsi ruumiin kokemusta, mutta myös ymmärrykseen luonnosta, naiseudesta ja keramiikasta taiteellisena tekemisenä. Teokset paljastavat haurauden käsitteen mahdollisuudet voimavarana: hoivan ja ruumiillisen kietoutumisen kautta hahmottuu uudenlainen, haurauteen perustuva, voimaannuttava tietoisuus maailmasta
