unknown

Electronic capital : Economic and social geographies of digitalization

Abstract

Digitalization, the social, economic and cultural process where individuals, organizations and societies access, adopt, use and utilize digital technologies, is expected to produce comprehensive societal benefits. Here, the spillover effects of the utilization of digital technologies such as e-government, teleworking and social media are examined in order to explore the added value that can be potentially gained from digitalization. Moreover, the study advances the conceptual perception of how, where and to whom the digitalization produces added value. The research applies Bourdieusian neo-capital theory, which emphasizes the significance of tangible and intangible forms of capital in understanding the social world. This dissertation addresses digitalization questions through four papers: The first paper is conceptual in nature. It redefines and introduces the concept of e-capital as another form of intangible capital, which emerges from the possibilities, capabilities and willingness of individuals, organizations and societies to invest in, utilize and reap benefits from digitalization and thus create added value. All forms of capital (physical, economic, human, social and cultural) are both required and produced in this process. The second paper exposes spatial and social disparities in the use of social media in the Helsinki Metropolitan Area (HMA), and the third paper shows the connection between teleworking, knowledge intensity and creativity of work and e-capital. Both of these papers draw on a survey of 971 inhabitants of the HMA conducted in 2010. The fourth paper examines the national e-government programme E-services and e-democracy (SADe) by exploiting 15 stakeholder interviews conducted in 2012. The paper indicates that the programme was mainly driven by a technological paradigm. The study demonstrates that the basic, primary motivation for advancing digitalization in societies is the fact that it matters: digitalization can provide e-capital and produce added value that cannot be gained or would be significantly more difficult to gain without digital technologies. The benefits do not materialize solely through the production of new innovative technological solutions, but rather they arise from comprehensive implementation by the individuals, organizations and societies. These actors possess varying amounts of different forms of capital and thus vary in terms of their possibilities, capabilities and willingness to implement new digital tools. Since different forms of capital are needed in order to create e-capital from digitalization, e-capital is most likely to emerge in the same locations as other forms of capital. However, the conceptualisation of e-capital demonstrated that jumping into the e-capital conversion process gives access to other forms of capital. This should motivate individuals, organizations and societies (including the public bodies supporting them) in their digitalization process. Keywords: e-capital, social media, teleworking, e-government, digitalization, Pierre BourdieuDigitalisaation, eli sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen prosessin, jossa yksilöt, organisaatiot ja yhteisöt saavuttavat, ottavat käyttöön ja hyödyntävät digitaalisia teknologioita, odotetaan tuottavan laajamittaisia yhteiskunnallisia hyötyjä. Tässä väitöskirjassa digitalisaatiota tarkastellaan sähköisen hallinnon kehityksen, etätyön ja sosiaalisen median käytön kautta ja edistetään teoreettista ymmärrystä siitä, miten, missä ja kenelle digitalisaatio materialisoituu hyödyiksi. Tutkimuksessa sovelletaan Bourdieulaista neo-kapitalistista teoriaa, joka korostaa aineellisen ja aineettoman pääomien merkitystä ja niiden välistä konversioprosessia eli sitä, miten eri pääomat konvertoituvat toiseksi pääoman muodoksi. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista. Ensimmäinen artikkeli on luonteeltaan käsitteellinen. Siinä uudelleen määritellään sähköisen pääoman käsite, jolla viitataan aineettoman pääoman muotoon, joka luo lisäarvoa ja hyötyä ja joka syntyy yksilöiden, organisaatioiden ja yhteisöjen mahdollisuuksista, osaamisesta ja halukkuudesta investoida, hyödyntää ja hyötyä digitalisaatiosta. Sähköisen pääoman konversioprosessi toisaalta vaatii investointeja aineelliseen ja aineettomaan pääomaan ja toisaalta tuottaa niitä. Toisessa artikkelissa esitellään sosiaalisen median käytön spatiaalisia ja sosiaalisia eroavuuksia pääkaupunkiseudulla. Artikkeli osoittaa, että asukkaiden sosiaalisen median käytön merkitykset ja hyödyt ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Kolmannessa artikkelissa osoitetaan etätyön, työn tietointensiivisyyden ja luovuuden sekä sähköisen pääoman välinen yhteys. Nämä artikkelit perustuvat pääkaupunkiseudun asukkaille vuonna 2010 osoitettuun kyselyyn, johon vastasi 971 asukasta. Neljännessä artikkelissa tutkitaan sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe) vuonna 2012 toteutettujen 15 haastattelun kautta. Artikkeli osoittaa, että ohjelmaa toteutuksessa teknologinen näkökulma oli keskeinen eli teknologisten ratkaisujen ajateltiin ratkaisevan kansallisia julkishallinnon tehokkuuden, tuottavuuden ja säästöjen saavuttamisen tavoitteita. Tutkimus korostaa, että digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan saavuttaa sähköistä pääomaa, joka tuottaa lisäarvoa ja hyötyä, joka ei ole saavutettavissa tai joka on merkittävästi vaikeammin saavutettavissa ilman digitaalisia teknologioita. Hyödyt eivät kuitenkaan materialisoidu ainoastaan uusien innovatiivisten teknologisten ratkaisujen vaan yksilöiden, organisaatioiden ja yhteisöjen kokonaisvaltaisen uusien teknologioiden käyttöönoton kautta. Tässä prosessissa eri pääomat ovat keskeisiä, koska ne ovat yhteydessä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteisöjen mahdollisuuksiin, kyvykkyyksiin ja halukkuuteen hyödyntää digitalisaatiota. Hyödyt voivat liittyä myös epärakentaviin päämääriin ja materialisoitua myös haitaksi sidosryhmästä riippuen. Eri pääomien sosiaalinen ja spatiaalinen jakautuminen määrittää, missä ja kenelle sähköistä pääomaa muodostuu. Toisaalta pääomien konversiossa myös sähköinen pääoma on muiden pääoman muotojen tapaan muutettavissa toisiksi pääoman muodoiksi, kuten kasvaneeksi tuottavuudeksi, uudeksi osaamiseksi tai verkostoiksi, jotka voivat edelleen johtaa taloudellisiin hyötyihin. Avainsanat: sähköinen pääoma, sosiaalinen media, etätyö, sähköinen hallinto, digitalisaatio, Pierre Bourdie

    Similar works