Jousilahti, Pekka

Laatikainen, Tiina

Peltonen, Markku

Vartiainen, Erkki

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   9   ●     TOUKOKUU 2016  Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmit-täin 1982–2012                                             Päälöydökset   Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutus-ryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulu-tusryhmässä ja väheni ylim-mässä. Koulutusryhmien vä-liset erot tupakoinnissa li-sääntyivät.  Verenpaine oli matalin ylimmässä koulutusryhmäs-sä. Kahden muun ryhmän vä-lillä ei ollut systemaattista eroa.  Seerumin kolesteroli aleni kaikissa koulutusryhmissä vuoteen 2007 saakka. Vuosi-en 2007 ja 2012 välillä  kolesteroli nousi hieman  sekä miehillä että naisilla.  Naisten kolesteroli oli mata-lin ylimmässä koulutusryh-mässä. Miehillä koulutus-ryhmien väliset erot hävisi-vät vuoteen 2007 mennessä, mutta vuonna 2012 eroja oli jälleen havaittavissa.  Akuutin sepelvaltimotauti-kohtauksen riski pieneni kai-kissa koulutusryhmissä, mut-ta ryhmien väliset erot py-syivät samanlaisina.   JOHDANTO   Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman vuosiksi 2013−2020. Ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiik-kaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia. Tavoitteena on, että jäsenval-tiot saavuttaisivat mahdollisimman monta yhdeksästä, kansainvälisesti asete-tusta kansantautien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvästä tavoitteesta vuoteen 2025 mennessä.  WHO:n ohjelma kohdistuu erityisesti neljään tärkeään tautiryhmään: sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Saira-uksien ehkäisyssä kiinnitetään huomiota elintapatekijöihin: tupakointi, epäter-veellinen ravinto, liikunnan puute ja haitallinen alkoholin käyttö.  Suomessa sosioekonomisten ryhmien välillä on pitkään ollut eroja kansantau-tien ja näiden riskitekijöiden yleisyydessä. Selvittämällä miten nämä erot muuttuvat ajassa on mahdollista tunnistaa kansallisia haasteita ja kansantau-tien ehkäisyn tehostamismahdollisuuksia. Tässä artikkelissa kuvataan sepelvaltimotaudin keskeisten riskitekijöiden ja akuutin sepelvaltimotautikohtauksen riskin muutoksia koulutusryhmittäin vuodesta 1982 vuoteen 2012. Tarkasteltavat riskitekijät ovat tupakointi, systolinen verenpaine sekä seerumin kokonais- ja HDL-kolesterolitaso. Tutkitut on jaettu kolmeen yhtä suureen ryhmään koulutusvuosien mukaan. Riskitekijätiedoilla on laskettu kymmenen vuoden riski sairastua tai kuolla akuuttiin sepelvaltimotautikohtaukseen käyt-täen FINRISKI-laskuria. Luvut on ikävakioitu, koska koulutusryhmien välillä oli pieniä ikäeroja.   TUPAKOINTI  Miesten tupakointi väheni 30 seurantavuoden aikana kaikissa koulutusryhmis-sä. Ylimmässä koulutusryhmässä väheneminen oli kuitenkin suurinta, 34,4 %:sta 16,6 %:iin, eli tupakointi puolittui. Alimmassa koulutusryhmässä vähe-neminen oli hitaampaa, 45,8 %:sta 33,9 %:iin, eli lasku oli noin neljänneksen. Koulutusryhmien väliset tupakointierot kasvoivat tilastollisesti merkitsevästi (p=0,036). Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa pysyivät kuitenkin ennallaan. Työikäisistä 25–64-vuotiaista mie-histä tupakoi vuonna 1982 40 % ja vuonna 2012 26 %.      Kirjoittajat:  Erkki Vartiainen Osastonjohtaja, professori, THL  Markku Peltonen  Tutkimusprofessori, THL  Tiina Laatikainen Tutkimusprofessori, THL  Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL            Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Jousilahti P  Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2016            2                                   1015202530354045501982 1987 1992 1997 2002 2007 2012%Alin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 1.  Miesten tupakointi koulutusryhmittäin   Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä 20,5 %:sta 25,5 %:iin ja väheni ylimmässä koulutusryhmässä 15,0 %:sta 10,4 %:iin. Koulutusryhmien väliset erot kasvoivat 30 seurantavuoden aikana tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001). Viimeisen kymmenen vuoden aikana ylimmän ja alimman koulutus-ryhmän välinen ero tupakoinnissa pysyi ennallaan. Naisista tupakoi vuonna 1982 18 % ja vuonna 2012 19 %.   05101520253035401982 1987 1992 1997 2002 2007 2012%Alin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 2.  Naisten tupakointi koulutusryhmittäin    VERENPAINE  Miehillä systolinen verenpaine oli matalin eniten koulutetuilla kaikkina tutki-musvuosina. Matalimman ja keskimmäisen koulutusryhmän välillä ei ollut sys-temaattista eroa. Verenpaine aleni kaikissa koulutusryhmissä yhtä paljon. Ve-renpaineen keskiarvo oli vuonna 1992 143 mmHg ja vuonna 2012 134 mmHg.          Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Jousilahti P  Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2016            3               Näin tutkimus tehtiin:  FINRISKI-tutkimus on toteutet-tu viiden vuoden välein edus-tavalle otokselle 25–64-vuotiaasta väestöstä. Tämä raportti käsittää Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maa-kunnat ja Turku/Loimaan alu-een, joista riskitekijätietoja on kerätty vuodesta 1982 lähtien.   Tupakointitiedot on kysytty kotona täytettävällä lomak-keella, verenpaine on mitattu tutkimuspaikalla ja seerumin kokonais- ja HDL-kolesterolitaso on analysoitu THL:n (aiemmin KTL) laborato-riossa.  Riskitekijöiden muutokset analysoitiin koulutusryhmit-täin. Koska koulutuksen keski-määräinen kesto on vuosien aikana pidentynyt, koulutus-vuodet on laskettu ja jaettu kolmanneksiin kunkin tutkitta-van syntymävuoden mukaan.   Akuutin sepelvaltimotautita-pahtuman riski arvioitiin käyt-täen FINRISKI-laskurin kaavaa, jossa on huomioitu tupakointi, systolinen verenpaine, koko-naiskolesteroli ja HDL-kolesteroli.    1301321341361381401421441461481501982 1987 1992 1997 2002 2007 2012mmHg Alin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 3.  Miesten systolinen verenpaine koulutusryhmittäin   Naisten systolinen verenpaine oli matalin eniten koulutetulla ryhmällä kaikkina tutkimusvuosina. Keskimmäisen koulutusryhmän ja alimman koulutusryhmän välinen ero hävisi vuonna 2007. Muutos verenpaineessa oli tilastollisesti mer-kitsevästi erilainen eri koulutusryhmissä (p=0,04).  Verenpaine aleni vuodesta 1982 vuoteen 2012 mennessä 12 mmHg. Keskiarvo oli vuonna 1982 139 mmHg ja vuonna 2012 127 mmHg.  1201221241261281301321341361381401982 1987 1992 1997 2002 2007 2012mmHg Alin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 4.  Naisten systolinen verenpaine koulutusryhmittäin   KOLESTEROLI  Miehillä veren kokonaiskolesterolissa ei ollut koulutusryhmien välillä eroja vuonna 1982. Sen jälkeen kolesteroli aleni voimakkaammin ylimmässä koulu-tusryhmässä. Alimmassa ja keskimmäisessä koulutusryhmässä kolesterolin aleneminen alkoi viisi vuotta myöhemmin, ja vuoteen 2007 mennessä koulu-tusryhmien väliset erot olivat hävinneet. Eroja alkoi syntyä uudelleen viimeisen viiden vuoden aikana. Alimman ja ylimmän koulutusryhmän kolesteroli nousi, mutta keskimmäisessä ryhmässä ei tapahtunut muutosta. Kolesterolin keskiar-vo oli vuonna 1982 6,17 mmol/l ja vuonna 2012 5,30 mmol/l. Matalimmillaan kolesteroli oli vuonna 2007 5,22 mmol/l.        Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Jousilahti P  Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2016            4                                        55,25,45,65,866,26,41982 1987 1992 1997 2002 2007 2012mmol/lAlin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 5.  Miesten seerumin kokonaiskolesteroli koulutusryhmittäin   Naisten veren kolesterolitaso oli koko tutkimusjakson ajan matalin kor-keimmassa koulutusryhmässä. Alimman ja keskimmäisen koulutusryh-män välillä erot olivat varsin pienet. Kolesterolitaso alkoi laskea kaikissa ryhmissä seurannan alussa. Voimakkainta lasku oli vuosien 1987 ja 1992 välillä. Tämän jälkeen oli viiden vuoden tasannevaihe ja sen jälkeen jäl-leen voimakas lasku aina vuoteen 2007 saakka. Kolesterolitaso oli mata-limmillaan vuonna 2007 5,13 mmol/l. Viimeisen viiden vuoden aikana kolesterolitaso nousi kaikissa koulutusryhmissä. Vuonna 1982 naisten kolesterolin keskiarvo oli 6,06 mmol/l ja vuonna 2012 5,28 mmol/l.  55,25,45,65,866,26,41982 1987 1992 1997 2002 2007 2012mmol/lAlin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 6.  Naisten seerumin kokonaiskolesteroli koulutusryhmittäin   Miesten HDL-kolesterolitasoissa ei ollut koulutusryhmien välisiä eroja eikä HDL-kolesterolitasossa tapahtunut muutosta. Vuonna 1982 miesten HDL-kolesteroli oli 1,33 mmol/l ja vuonna 2012 1,31 mmol/l. Naisilla HDL-kolesterolissa oli pieni mutta tilastollisesti merkitsevä ero koulutus-ryhmien välillä. Koko aineistossa HDL-kolesteroli oli matalimmassa kou-lutusryhmässä 1,54 mmol/l, keskimmäisessä ja ylimmässä koulutusryh-mässä 1,57 mmol/l. Vuonna 1982 keskiarvo oli 1,46 mmol/ ja vuonna 2012 1,61 mmol/l. Ero on tilastollisesti merkitsevä.         Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Jousilahti P  Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2016            5                              KIRJALLISUUTTA  WHO. Global action plan for the prevention and control of non-communicable diseases 2013–2020. WHO, Geneva, 2013.  Available from: http://www.who.int/nmh/events/ncd_action_plan/en/    Borodulin K, Vartiainen E, Peltonen M, Jousilahti P, Juolevi A, Laatikainen T, Männistö S, Sa-lomaa V, Sundvall J, Puska P. Forty-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Eur J Public Health. 2015 Jun;25(3):539-46. doi: 10.1093/eurpub/cku174. Epub 2014 Nov 24. PubMed PMID: 25422363.  Borodulin K, Saarikoski L, Lund L, Juolevi A, Grönholm M, Helldán A, Peltonen M, Laatikainen T, Vartiai-nen E. Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Osa 1: Tutki-muksen toteutus ja menetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2013/22. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tam-pere 2013.  Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M, Salomaa V, Borodulin K, Harald K, Peltonen M, Jousilahti P, Varti-ainen E. Verenpainetasot ja hoito-tasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012. Suom Lääkäril 2013;68:1803-1909a. 160.  Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J, Laatikainen T, Peltonen M, Ha-rald K, Salomaa V, Puska P: FINRIS-KI-tutkimus: Väestön kolesterolita-so on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67:2364-2368.     KYMMENEN VUODEN KOKONAISRISKI  Kymmenen vuoden riski sairastua tai kuolla akuuttiin sepelvaltimotautitapah-tumaan laskettiin verenpaineen, kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin ja tu-pakoinnin perusteella FINRISKI-laskuria käyttäen. FINRISKI-laskuri perustuu logistisella regressioanalyysillä laskettuun kaavaan. Aineistona on käytetty vuosien 1982, 1987 ja 1992 FINRISKI-aineistojen 10 vuoden seurantaa.  Miesten kymmenen vuoden kokonaisriski sairastua tai kuolla akuuttiin sepel-valtimotautitapahtumaan oli matalin korkeasti koulutetuilla. Koko aineistosta yhteen laskettuna riski oli vähiten koulutetuilla 3,5 %, keskimmäisessä koulu-tusryhmässä 3,4 % ja korkeimmassa koulutusryhmässä 3,0 %. Kokonaisriski aleni voimakkaasti seurantavuosien aikana 4,4 %:sta 2,4 %:iin vuonna 2012. Koulutusryhmien väliset erot sairastumisriskeissä pysyivät samansuuruisina vuodesta 1982 lähtien.  22,533,544,551982 1987 1992 1997 2002 2007 2012%Alin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 7.     Miesten 10 vuoden sepelvaltimotautiriski koulutusryhmittäin    Naisten akuutin sepelvaltimotautitapahtuman 10 vuoden kokonaisriski oli koko aineistosta laskettuna alimmassa koulutusryhmässä 1,01 %, keskimmäisessä 0,94 % ja ylimmässä 0,88 %. Matalimmin koulutettujen naisten riski oli kor-keimmin koulutettuja suurempi koko seurantajakson ajan, mutta viimeisen kymmenen seurantavuoden aikana koulutusryhmien välinen ero hieman pie-neni.     Riskin suhteellinen lasku oli naisilla ja miehillä samanlaista, mutta miesten ab-soluuttinen riski saada akuutti sepelvaltimotautitapahtuma oli selvästi korke-ampi kuin naisten.             Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Jousilahti P  Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2016            6   0,60,70,80,911,11,21,31,41982 1987 1992 1997 2002 2007 2012%Alin kolmannesKeskikolmannesYlin kolmannes  Kuvio 8.     Naisten 10 vuoden sepelvaltimotautiriski koulutusryhmittäin   YHTEENVETO   Suomalaisten työikäisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 % viimeisten 40 vuoden aikana. Pääosa tästä kuolleisuuden vähentymisestä selittyy kolmen keskeisen sydän- ja verisuonitautien riskiteki-jän – tupakoinnin, veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen – muutoksilla.  Tässä artikkelissa kuvatut koulutusryhmien väliset erot sydän- ja verisuonitau-tien riskitekijöissä vahvistavat, että riskitekijät ovat yleisempiä alhaisen koulu-tuksen ryhmässä. Verenpaineen ja veren kokonaiskolesterolin merkittävä ale-neminen on kuitenkin tapahtunut kaikissa koulutusryhmissä. Vaikka erot eivät ole selvästi kaventuneet tarkastellulla 30 vuoden jaksolla, yhdenmukainen myönteinen kehitys näissä riskitekijöissä osoittaa, että terveyden edistämisellä voidaan saada aikaan vaikutuksia kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä.  Sitä vastoin tupakoinnin osalta terveyserot ovat erityisen suuria, ja ne ovat lisäksi 30 seurantavuoden aikana selvästi kasvaneet. Miehillä tupakoinnin vä-heneminen on ollut ylimmässä koulutusryhmässä nopeampaa verrattuna alim-paan koulutusryhmään. Naisilla tupakointi on jopa lisääntynyt alimmassa kou-lutusryhmässä ja vähentynyt ainoastaan ylimmässä koulutusryhmässä. Viimei-sen kymmenen vuoden aikana koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa eivät kuitenkaan enää lisääntyneet. Alhaisiin sosioekonomisiin ryhmiin tulee keskittää erityishuomiota tupakoinnin vähentämiseen tähtäävässä työssä.  Riskitekijöiden muutoksiin perustuva arvio akuutin sepelvaltimotautikohtauk-sen riskistä pieneni kaikissa koulutusryhmissä, mutta ryhmien väliset erot py-syivät samanlaisina.        Tämän julkaisun viite: Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Jousilahti P. Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin 1982–2012. Tutkimuksesta tiiviisti 9, toukokuu 2016. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.                                                                   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-673-5 (verkko) ISSN 2323-5179 (verkko)  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-673-5    www.thl.fi/kansantaudit   

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin 1982-2012

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130661/URN_ISBN_978-952-302-673-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin 1982-2012

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari