Creutz-Kämppi, Karin

Islamin globaalit verkostot / Aini Linjakumpu. Tampere : Vastapaino, 2009

Journal.fi

1/2011 Sosiologia K i r j a t 71Verkostot globaalin poliittisen toiminnan muotona Linjakumpu, Aini: Islamin globaalit verkostot. Vastapaino, Tampe-re 2009. 213 s. ISBN 978-951-768-250-3K i r j a tEräitä sosiologian ajankohtaisim-mista aiheista ovat post-kansalliset toimintamuodot ja suhteet. Po-liittisella kentällä toimii globaaleja verkostoja, joilla on kansallisvalti-oiden rajoja ylittäviä tavoitteita ja vaatimuksia. Aini Linjakumpu lä-hestyy kirjassaan Islamin globaalit verkostot islamia kolmen globaalia maailmaa kuvaavan ilmiön kaut-ta: al-Qaida globaalina liikkeenä, ylikansallisten kriisien aiheutta-mat reaktiot verkostomaisina ta-pahtumina ja islamin sisäiset kes-kustelut internetissä. Ilmiöt ovat luonteeltaan erilaisia, mutta näh-dään ylikansallisuuden poliittisi-na ilmentyminä. Lähestymistapa on kiinnostava ja hyvin toimiva. Linjakumpu onnistuu havainnol-listamaan islamin moninaisuuden osoittaen samalla teoreettisen ot-teensa ja käsitteellisten lähestymis-tapojensa ansiosta ilmiöiden yhte-näiset piirteet. Keskeisten käsittei-den (kuten verkosto, globalisaatio ja viestintä) määrittelyissä Linjakum-pu käy perusteellista ja ajankohtais-ta keskustelua, joka tekeekin kirjas-ta relevantin myös kaikille poliitti-sen sosiologian saralla toimiville; sosiologinen latautuneisuus on eh-dottomasti kirjan valtteja. Jopa kä-site ”ylikansallinen” määritellään, mikä ilahduttaa nykypäivän moni-kansallis-, poikkikansallis-, trans-nationaali- ja kansainvälisyys-kon-septisopassa. Politiikkaa lähesty-tään laajalla toiminnallisella määri-telmällä konfl iktisena toimintana, jonka kautta eri toimijat määrit-tävät keskinäiset suhteensa. Teok-sen fokuksessa on poliittisen toi-minnan ymmärtäminen ja tulkinta globaalissa kontekstissa. Linjakum-pu painottaa, että verkostojen mer-kitys politiikan teossa kasvaa jatku-vasti. Näin ollen islamin poliittisia muotoja onkin perusteltua lähes-tyä globaaleista verkostopoliittisis-ta lähtökohdista.Angloamerikkalaista, ja laajal-ti myös eurooppalaista islam-tut-kimusta, leimaa valitettavan usein suppeahko ja yksiulotteinen taus-toitus. Näin ei ole Linjakummun kirjan tapauksessa. Teoksen yhtenä vahvuutena on monipuolisen läh-dekirjallisuuden hyödyntäminen sekä ilmiöiden perusteellinen kon-tekstualisointi, jonka kautta monet analyysin keskeiset havainnot avau-tuvat. Kirjassa nähdään viime vuo-sisadoilla eläneiden muslimifi loso-fi en ideat nykymaailman poliittisen islamin perustana. Tässä traditiossa korostetaan yksilöllistä maallikko-toimintaa uskonoppineiden islam-ajattelun sijasta, poliittista toimin-taa ja yhteisöllisyyttä lähestytään kansallisvaltioiden rajoja ylittävinä ja suhteita ulkopuolisiksi koettuja kohtaan värittää kärjistyvä suhtau-tuminen. Linjakumpu kritisoi osu-vasti monia keskeisiä ongelmakoh-tia tutkimusalan lähestymistavois-sa: islamin essentialisoiva määritte-ly (homogeenisena ja monoliittise-na entiteettinä), ”uskonnon luon-teen” etsintä normatiivisten tulkin-tojen kautta (kuten pohdinta onko väkivallan käyttö islamin oppien mukaista vai ei), islamin uskon-nollistaminen (muslimien elämän kaikki osa-alueet nähdään islamin määritteleminä) ja islamin ja poli-tiikan välisen suhteen ymmärtämi-nen väistämättömänä kytkeytymi-senä. Tällaisten perspektiivivinou-mien takia analyyttinen ote katoaa helposti; ne ovat kuin läiskiä kiika-rin linssillä, joiden takia toiminta, merkitykset ja rakenteet jäävät nä-kemättä. Linjakummun analyysis-sä juuri sosiologian kannalta mer-kittävät aspektit ovat tarkastelun kohteena. Islamia lähestytään so-siaalisena järjestelmänä, joka vai-kuttaa muslimien elämässä, lähtö-kohtana on ”muslimitoimijoiden tietyssä kontekstissa muodostama näkökulma islamiin.” (s. 16.) Ver-kostot muodostuvat solmukohdis-ta (yleensä verkostojen toimijat) ja näiden välillä toimivista (kommu-nikatiivisista) suhteista. Toimijoi-den suhteet ja yhteydet määrittä-vät verkostoa, rajat muodostuvat  72 K i r j a t Sosiologia 1/2011vuorovaikutussuhteissa ja verkos-ton toiminnasta. Islamilaisten ver-kostojen toimijoina ovat ihmiset ja kollektiivit, jotka määrittelevät toi-mintansa uskonnon kautta.Kirjassa käydään keskustelua paikattoman maailman toiminnal-lisista suhteista. Globaalin medi-an ja internetin ansiosta tapahtu-mat ja yhteydet ovat muuttuneet reaaliaikaisiksi. Paikan asemaan on tullut tila. Näin ollen ilmiöt ovat myös irrottautuneet kansallisvalti-on rajoista; yhteisöt, päämäärät ja toiminnan kenttä ovat globaaleja. Ylikansallisuus sävyttää myös aja-tusta islamilaisesta kollektiivista, ummasta, jota Linjakumpu lähes-tyy Benedict Andersonin teesien mukaisesti kuvitteellisena yhteisö-nä. Linjakumpu rinnastaa poliitti-sen islamin ympäristö- ja naisliik-keeseen: liikkeet esittävät globaale-ja vaatimuksia globaalille yleisölle. Erona on, että islamilainen toimin-ta on identiteetti- ja emansipaatio-pohjainen, ei yhden asian liike. In-ternetin nähdään mahdollistavan maailmanlaajuista poliittista osal-listumista aiemmin politiikan ken-tän ulkopuolella olleille yksilöille. Tämä ajatus tosin  on edelleen kiis-tanalainen: vaikka verkko mahdol-listaa ennennäkemätöntä yhteyttä, elää suuri osa maailman väestöstä edelleen internetin todellisuuden ulkopuolella. Myös islamin muo-dollisessa perustassa on tapahtu-nut murros, ja tulkinta on siirtynyt uskonnollisen hierarkian huipus-ta, uskonoppineiden ja instituuti-oiden käsistä tavallisten ihmisten piiriin. Verkostot kuten al-Qaida, tiettyjen tilanteiden aktivoimat ih-miset ja netissä toimivat bloggaajat luovat omia tulkintojaan uskon-nollisista teeseistä ja kehystävät toi-mintansa omista lähtökohdistaan. Koska verkostot ovat paikattomia ja saattavat koostua hyvin erilaisista ihmisistä erilaisine intresseineen ja tapoineen, korostuu luottamuksen merkitys verkostojen koossapysy-misessä. Linjakumpu tuo esille liik-keiden sisäisiä ristiriitoja ja intressi-konfl ikteja; liikkeet kuten al-Qaida ovat alati erilaisten määrittelyoike-uksien kamppailun värittämiä. Kirjan analyysiosiossa al-Qai-da avautuu erityislaatuisena ver-kostona sekä uskonnollisessa kon-tekstissa että militanttien liikkei-den kentällä. Linjakumpu onnis-tuu havainnollistamaan verkoston luonteen nykymaailman tuottee-na. Kansallisvaltiosta irtautunut-ta ja täysin globaaliin maailmaan orientoitunutta liikettä määrittää medioituminen (sekä median hyö-dyntäminen pelon luomisessa että oman mediakuvan hallinta infor-maationiukkuudella) ja individua-lismi (terroristit henkilöityneinä toimijoina). Samalla al-Qaida käyt-tää historiallista narratiivia symbo-lisena voimavarana ja retorisia kei-noja toimintansa oikeuttamisessa, kuten jihadin uudelleenmääritte-lyä. Globaaleissa verkostomaisis-sa tapahtumissa, kuten pilapiir-ros-tapauksessa, kansallinen tapa-us ulotetaan koskemaan ylikansal-lista uskonnollista yhteisöä. Linja-kumpu lähestyy ilmiötä spontaa-nina prosessuaalisena verkostona, joka tiettynä hetkenä merkityk-sellistyy ja välittää momentaarisen kuvan yhtenäisestä globaalista is-lamista. Nettifoorumien kohdalla uskonnon sisäinen moninaistumi-nen konkretisoituu; analyysin fo-kuksessa ovat sivustot, joiden toi-mijat näkevät itsensä muslimeina. Vaihtoehtoisen islamin nettisivuja ylläpitävät ajatuspajat, akateemiset instituutiot, rauhan- ja ihmisoike-usaktivistit, taiteilijat, seksuaaliset vähemmistöt, sosiaaliset foorumit, diasporaaliset muslimit, koomikot sekä tavalliset ihmiset. Linjakumpu tuo esille myös arjen islamin eräänä vaihtoehtona. Tämä ajatus ei täy-sin avaudu: ajatus tavallisen ihmi-sen arkimaailmasta vaihtoehtona poliittiselle islamille tuntuu vakiin-nuttavan kuvan muslimeista yli-politisoituneina, vailla normaalia arkea. Al-Qaidan tapauksen ana-lyyttista syvyyttä ei samassa mää-rin näy muiden ilmiöiden kuvauk-sissa. Laaja ote tuo tietysti muka-naan omat rajoituksensa, ja lähes-tymistapa kolmen kovin erilaisen ja kuitenkin samoja piirteitä kan-tavan ilmiön kautta on itsessään ansiokas ja ehdottomasti huomi-on arvoinen. Linjakumpu rakentaa hyvin siltoja ilmiöiden välille, ja lä-hestymistapa on innovoiva ja oma-laatuinen. Linjakumpu työskentelee pro-sessuaalisella islam-määritelmällä, joka välttää tyypillisimpiä ansoja – islam edustaa muslimien mää-rittämää ilmiötä. Kirjoittaja tie-dostaa essentialisoinnin vaarat, ja viimeinen luku onkin omistettu tärkeälle keskustelulle, jonka ta-voitteena on vapautuminen etno-sentrisistä lähestymistavoista. Lin-jakumpu suuntaa orientalismikrii-tikoille (kuten Edward Saidille) kritiikkiä kaksijakoisen maailman-kuvan ylläpitämisestä myös sil-loin, kun sitä pyritään purkamaan ja tarjoaa vaihtoehtona hybridi-sointia huomioivaa lähestymista-paa. Linjakummun argumentaa-tio on vakuuttavaa, muttei onnistu täysin irtautumaan dikotomiasta ”länsimaat”/”islam”. ”Länsi”-kon-septia ei problematisoida, ja vaik-ka sen yhteydessä ajoittain esiin-tyy lainausmerkkejä, sitä käytetään kuitenkin naturalisoidussa muo-dossa. Fokus on tietysti islamis-sa, mutta koska käsitepariin vii-1/2011 Sosiologia K i r j a t 73tataan keskustelussa yhtenään, ei konseptin avaaminen olisi pahit-teeksi. Näin ollen syntyy saman-kaltainen tilanne kuin metodolo-gisessa nationalismissa; ilmiö toi-mii samalla analyysin kohteena ja lähtökohtana. Konstruktionistises-ta ”islam”-määrittelystä huolimat-ta myös ”islamilainen maailma” jää hieman staattiseksi: vaikka ”mus-limia” lähestytään itsemäärittelyn kautta, syntyy kuva maantieteelli-sesti rajatusta kollektiivista yhdis-tettynä diasporassa oleviin. Missä ovat käännynnäiset, historialliset muslimivähemmistöt tai ihmiset, jotka lähtökohtaisesti määrittele-vät itsensä ”länsimaalaisiksi mus-limeiksi”? Myös esimerkiksi Ge-rard Delantyn painottama islamin geokulttuurinen läsnäolo Euroo-pan alueella sivutetaan. ”Lännes-tä” tulee ilmiö, jota määrää ei-is-lamilaisuus. Hybridisointia lähes-tytään islamin sisäisenä ilmiönä – ei ”islam/länsi”-akselia purkavana. Herää kysymys, hyödynnetäänkö tässä (itsessään potentiaalia omaa-vaa) hybridisointi-ideaa tarpeeksi pitkälle, vai onnistuuko dikotomi-an zombi nousemaan vielä kerran haudastaan? Tästä huomautukses-ta huolimatta Linjakummun teos antaa perusteellisen ja monisäikei-sen kuvan islamilaisista globaaleis-ta verkostoista. Mistään pintakat-sauksesta ei ole kyse, Linjakum-mun lähestymistapa avaa uusia ulottuvuuksia nykymaailman suh-teista ja toiminnallisista prosesseis-ta. Teos antaa monipuolisen yleis-katsauksen aihetta tuntemattomille ja on teoreettisten ja analyyttisten ansioidensa sekä uusien näkökul-mien vuoksi lukemisen arvoinen niin aihetta tunteville kuin globali-saatiosta, verkostoista ja poliittisista liikkeistä kiinnostuneillekin. Kirja on harvinaisen mielekäs yhdistel-mä teoreettista syvyyttä, analyyt-tistä tarkkakatseisuutta, monipuo-lista kontekstualisointia ja johdon-mukaista argumentaatiota, jonka kruunaa miellyttävä kieliasu. Kir-ja on ajatuksia herättävä ja samalla erittäin mukava lukukokemus.Karin Creutz-Kämppi

Finnish

Verkostot globaalin poliittisen toiminnan muotona

https://journal.fi/sosiologia/article/download/123948/74108

Verkostot globaalin poliittisen toiminnan muotona

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi