Tutkin opinnäyteytössäni espoolaisen Niittykummun alakoulun yhteisöllisyyttä 3-6-luokkalaisten kokemana. Koulussa on erilaisia luokkia; yleisopetuksen luokat (A), englanti-suomi-luokat (B) montes-soriopetuksen luokat (M) ja autismiopetuksen erityisluokat (E). Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää yhteisöllisyyyttä sen kautta, miten paljon yhteenkuuluvuutta oppilaat koulussa kokevat, miten turval-lisiksi oppilaat koulunsa sosiaaliset suhteet kokevat ja miten suvaitsevainen koulun ilmapiiri oppilaiden mielestä on. Opinnäytetyöni teoriaperustana olivat yhteisön ja yhteisöllisyyden käsitteet, molempia tar-kasteltiin suhteessa koulumaailmaan. Kouluyhteisöä ja sen yhteisöllisyyttä avattiin myös aiempien tutkimusten kautta.
Toteutin opinnäytetyöni määrällisenä tutkimuksena ja keräsin sen tutkimusaineiston sähköisellä kysely-lomakkeella huhtikuun alussa 2015. Analysoin tutkimuksella saamaani aineistoa aluksi koko koulun osalta, mutta erityisesti keskityin A-,B- ja M- luokkien tarkasteluun.Tutkin myös erovaisuuksia tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tarkastelin oppilaiden kokemuksia eri luokka-asteilla.
Tutkimukseni lopputulos oli se, että 3-6-luokkien oppilaiden omien kokemusten perusteella yhteenkuulu-vuutta, henkistä turvallisuutta ja suvaitsevaisuutta Niittykummun alakoulun oppilaiden keskuudesta löytyy paljon. Tällä perusteella siellä on varmasti myös yhteisöllisyyttä. A-,B- ja M-luokkalaisten koke-muksissa löytyi hieman eroja, samoin alempien ja ylempien luokkien välillä. Tyttöjen ja poikien tulokset olivat melko samansuuntaisia. Yhteisöllisyys ei ole Niittykummun koulussa syntynyt itsestään vaan sii-hen on panostettu. Erilaisuutta arvostava ilmapiiri, yhdessä tekeminen ja yhteiset tapahtumat ovat osal-taan luoneet yhteisöllisyyttä kouluun. Silti koulun oppilaista pieni osa on sellaisia, jotka eivät tunne kuu-luvansa porukkaan ja ovat sitä mieltä ettei heitä arvosteta. On myös niitä, jotka eivät katso koulun moni-naisuutta hyvällä. Tämä pitää tiedostaa ja etsiä niitä keinoja, joilla yhä useammat hyväksytään yhteisiin tekemisiin aidosti mukaan ja joiden avulla useammat uskaltavat luopua ennakkoluuloistaan.In this study I have researched how 3-6 –graders experience the sense of community in the elementary school in Espoo. In this school there are different types of classes; basic education (A), bilingual (B, Eng-lish-Finnish), Montessori education (M) and special unit for children with autism (E). My aim in this the-sis was to investigate the sense of community by evaluating how much togetherness pupils experience in school, how safe they think the social relations are and how tolerant the atmosphere is in the school, ac-cording to the pupils. The framework of this thesis was built on the theories of community and sense of community. Both theories were examined against relation to the schoolworld. I also presented the com-munity of school and it`s sense of community through prior research.
I performed this study using quantitative methods and collected the data through electronical quiestion-naire in the beginning of April 2015. I analysed the gathered data for the whole school but I focused specif-ically on observing the classes A, B and M. I also analysed the differencies in results between boys and girls. I examined the experiences of pupils in different grades.
This study shows that, according to 3-6-graders’ own experiences, there is a lot of togetherness, emotional security and tolerance among pupils in the Niittykumpu elementary school. Based on this, the sense of community is certainly present there as well. There were some differences between A-, B- and M-classes’ experiences as well as between lower and higher graders. The results of boys and girls are fairly identical. The sense of community has not born by itself in the Niittykumpu elementary school, it is the product of conscious efforts. An atmosphere, which appreciates diversity, making things together and common events are all things which have contributed to the creation of sense of community in the school. Still, there is a small group of pupils, who think that they don’t belong into the gang and they feel that nobody re-spects them. There are also pupils, who don’t think that the diversity of the school is a good thing. This must be recognized, and ways must be sought to get more and more pupils accepted, so that they can truly participate in the common activities, and through which the others can also leave their prejudices behind
