Starttipajan käynnistäminen Viitasaarella

Abstract

Starttipajat ovat ajankohtaisia ja niitä on perustettu eri puolille Suomea erilaisten hankkeiden tukemana. Idea lähti toimeksiantajiltani Kohti parempaa työllisyyttä Viitasaarella - hankkeen työntekijöiltä. Hankkeen tavoitteena on Viitasaaren kaupungin työllistämisen toimintamallin kehittäminen. Rahoitus siihen tulee Kaupungilta ja Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskukselta. Starttipaja toiminta on tarkoitus liittää osaksi Tuunari -pajan toimintaa. Tavoitteena oli koota teoriataustaa starttipajalle, kartoittaa yhteistyöverkoston jäsenien ajatuksia starttipajasta, sekä haastatella kolmea eri paikkakunnan starttiapajatoimijaa heidän käytänteistään. Haastattelin Viitasaarella 13 yhteistyöverkoston jäsentä. Haastateltavat olivat mm. terveyden-huollon, nuorisopalveluiden, sosiaalihuollon ja TE- palveluiden asiantuntijoita. Lisäksi vierailin kolmella eri paikkakunnalla jossa Starttiapajatoimintaa on tai on ollut. Paikkakunnat joissa vierailuja tein olivat Vesannon työpaja, Ylivieskan Sytyke- Centre ja Tyrnävän nuorten työpaja. Käytin haastattelujeni pohjana teema-haastattelu periaatetta ja kysymykset laadin yhteistyössä työn tilaajina toimivien ohjaajieni kanssa. Yhteistyöverkoston haastatteluissa puolet heistä toi esille starttipajatoiminnan käynnistämisen tarpeen Viitasaarella. Viitasaarella on kaksi työpajaa: nuorten työpaja ja Tuunari-paja. Ajatuksena olisi, että starttipaja olisi matalan kynnyk-sen toimintaa. Näin se voisi toimia ponnahdusvaiheena siirtymisessä esim. työpajalle. Yhteistyön merkitys nousi keskusteluissa esiin, samoin moniammatillisuus ja starttipajan oh-jaajan ammattitaito nuoren kanssa työskenneltäessä. Starttiapajatoiminnan toivottiin olevan nuorta motivoivaa ja lähtevän heidän tarpeistaan. Starttijakso koostuu kaikilla starttipajoilla pääosin elämänhallintaan liittyvistä aihealueista; työelämä ja opiskelu, ravinto ja terveys, harrastukset, tulevaisuuden suunnitelmat, oman itsensä tuntemisen lisääminen ja sanoittaminen sekä sosiaaliset taidot ja ryhmässä työskentely. Starttipajalla on aikaa enemmän ja nuorille on tekemistä ja siellä on myös vapaata aikaa. Starttipajalle tulevat nuoret tarvitsevat enemmän tukea ja sitä vähennetään sitten tarpeen mukaan, ohjaten nuoria itsenäisemmäksiStart-up workshops are a current phenomenon, and they have been started all around Finland with the support of different projects. The idea for the study came from the employees of a project called “Kohti parempaa työllisyyttä Viitasaarella” (Towards Better Employment in Viitasaari). The purpose of the project is to develop a new operational model for advancing employment in the city of Viitasaari. The project’s financing comes from the city and Centre for Economic Development, Transport and the Environment. The start-up workshop is intended to be a part of the Tuunari-workshop. The objective was to collect theory background for the start of the workshop, to survey the ideas of the members of the collaboration network and to interview three start-up operators from different regions about their practices. 13 members of the collaboration network from Viitasaari were interviewed for the study. The interviewees were experts from the health care, youth and social welfare services and from the Employment Services. The author of the study visited three localities in which there were or had been start-up workshops. The visits were made to the Vesanto workshop, the Sytyke-Centre in Ylivieska and the Tyrnävä youngsters’ workshop. The theme interview principle was used as a basis for the interviews, and the questions were planned in cooperation with the supervisors who had assigned this work. Half of the interviewees underlined the necessity of start-up workshops. In Viitasaari there are two workshops: one for the young people and the Tuunari-workshop. The start-up workshop would operate with the low-threshold principle, and it could be a first step in a transition to other workshops. The interviews highlighted the importance of cooperation, multi-professional teamwork and the start-up employees’ professional skills. Start-up operations should be moti-vating and based on young people’s needs. The start-up period would contain mainly life management training: working life and studies, nutrition and health, hobbies, future plans, increasing and expressing self-awareness as well as social skills and working in groups. Start-up workshops have more time for young people, provide something to do and free time. In a start-up workshop young people need more support, and the goal is to guide them to become more independent