Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tutkimukset kertovat hoitohenkilöstön valmiuksista ohjata sukupuolitautitartunnan saanutta asiakasta ja miten hoitajien ohjausvalmiuksia tulisi kehittää. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun hanketta Naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessista ja vaikutuksista elämään. Tätä opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää Metropolia Ammattikorkeakoulun hankkeessa Seksuaaliterveyden edistämisen osaamisen kehittäminen metropolialueella ja hoitotyön koulutuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen. Systemaattista kirjallisuuskatsausta varten tehtiin hakuja Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston tietokannoista, kuten Medicistä ja Ovidista. Aineisto koostui 10 alkuperäistutkimuksesta, kahdesta asiantuntija-artikkelista ja yhdestä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto koostui pääasiassa kansainvälisistä tutkimusartikkeleista ja ne käsittelivät mm. eri-ikäisten sukupuolitautitartunnan saaneiden asiakkaiden kohtaamista ja hoitajan antamaa ohjausta. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla saatu aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysia. Aineiston hakuprosessista laadittiin lisäksi taulukko ja valittu aineisto koottiin havaintomatriisiin.
Katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten mukaan hoitajilla on hyvät ohjausvalmiudet mutta kohdennetun lisäkoulutuksen avulla niitä voitaisiin kehittää edelleen. Erityisesti nuorten ja erityisryhmien, kuten huumeidenkäyttäjien ja maahanmuuttajien, kanssa työskennellessä kohdennetun lisäkoulutuksen tarve korostuu. Tulosten mukaan hoitajat kokivat seksuaaliterveyttä koskevien asioiden puheeksi oton vaikeaksi erityisesti nuorten asiakkaiden kohdalla. Lisäksi monikulttuurisuus asettaa haasteita terveydenhuoltoalan henkilöstölle sukupuolitautitartunnan saaneen asiakkaan ohjauksessa nyt ja tulevaisuudessa.
Jatkossa suomalaisten sukupuolitautia sairastavien asiakkaiden ohjauksesta olisi hyvä tehdä tutkimusta koska suomenkielistä tutkimusta aiheesta löytyi niukalti. Lisäksi olisi hyvä perehtyä keski-ikäisen, sukupuolitautia sairastavan asiakkaan kokemuksiin saamastaan ohjauksesta.The purpose of this study was to find out what Finnish and International studies told about the competency of nursing staff when they provide counselling for clients with sexually transmitted disease (STD) and how their abilities to give counselling should be developed. This final project was part of a Helsinki Metropolia University of Applied Sciences project which handled women’s experiences of cellular changes in the cervix, treatment and effects on life. Moreover this final project may be utilised in another Metropolia project which handled development of know-how in sexual health promotion education and in the Helsinki Metropoli Area, Finland.
As for methods, an applied systematic literature review was carried out. Searches were done by using databases of Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The material consisted of ten original researches, two specialist articles and one literary review. The material consisted mostly of international studies and dealt with subjects such as how to meet clients of different ages with STDs and counselling given by registered nurses. The material was analysed by applying the method of inductive content analysis.
According to the results of the systematic literature review registered nurses had a good competency in counselling but, with further focused training, it could be improved further. Especially, when working with adolescents and special groups, such as drug abusers and immigrants, a need for focused education became more obvious. The registered nurses felt it was hard to begin conversations concerning sexual health issues with adolescents, especially. In addition, multiculturalism will increase challenges to health care professionals working with STD clients now and in future.
Further research on the counselling that Finnish STD clients have received is needed because there is too little Finnish researches available at the moment. In addition, for health care workers, it would be good to familiarise with middle-aged clients’ experiences of received counselling
