Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää perhepäivähoitajien kokemuksia lasten henkilökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien teosta. Tarkoituksenamme oli selvittää kokevatko he lasten henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman teon ylipäätään hyödyllisenä ja ovatko he saaneet tarpeeksi koulutusta ja tukea niiden tekoon. Tavoitteenamme oli myös selvittää lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelun lomakkeen toimivuutta ja minkälaisia haasteita lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman teossa on. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Helsingin varhaiskasvatusviraston kanssa. Keräsimme opinnäytetyömme tulokset haastattelemalla viittä perhepäivähoitajaa syksyllä 2015 eräällä Helsingin perhepäivähoidon alueella. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisimpiä tuloksia opinnäytetyössämme olivat se, että perhepäivähoitajat toivoisivat oppivansa paremman ymmärryksen lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman teosta. He toivoisivat perhepäivähoidon ohjaajaa mukaan ensimmäiseen pitämäänsä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-keskusteluun. Oman paremman ymmärryksen kautta he voisivat saada lasten vanhempia paremmin mukaan varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluun, jotta kasvatuskumppanuus toteutuisi.
Perhepäivähoitajat pitivät säännöllisiä koulutuksia lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman teosta tärkeänä ja toivoivat pystyvänsä itse vaikuttamaan enemmän Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-lomakkeen sisältöön. Perhepäivähoitajat toivoisivat lisäyksiä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeeseen.Our thesis researched private childminders’ experiences about making early personal childhood and care education curriculum. We wanted to research if the private childminders found it hard to make children’s personal early childhood education and care curricula. We also wanted to find out did the private childminders feel like they get enough support and education to carry out conversations with the children’s parents according to a child’s personal early childhood education and care curriculum and also how to draw up the curricula. Our goal was to find out how the childminders felt about the early childhood education and care curriculum forms. We also researched what the private child-minders found most challenging about the early childhood education and care-forms. Our thesis’s theoretical frame of reference was the national curriculum guidelines on early childhood education and care in Finland.
Our thesis was made in a collaboration with the Department of Early Education and Care of Helsinki. We gathered our research material by interviewing five different private childminders in autumn 2015 in a certain area in Helsinki. After the interviews the material was transcribed and analyzed by the means of content analysis.
The key results in our thesis were that the private childminders hoped that they would learn a better understanding how to draw up an early personal childhood education and care curriculum. They also brought up their wishes that the private childminders area mentor would also be present when the private childminders held their first conversation with the parent’s according early personal childhood and care curriculum with the parents.
The private childminder thought that the regular education seminars about early personal childhood education and care curriculum were really important and they also hoped that they could have more influence according the content of early childhood and care curriculum of Helsinki and also on the child’s own early childhood education and care curriculum. Private childminders hoped for more amendments in the forms on the child’s own early childhood education and care curriculum
