Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 ihmistä. Väestön ikääntyessä muistisairauksien lukumäärä ja niiden osuus väestössä kasvaa. Muistisairauden myötä toimintakyky, käyttäytyminen ja itsensä ilmaiseminen usein muuttuvat. Muutosten myötä muistisairaan epämukavuuden kokemukset voivat heijastua ulospäin, jolloin nämä nähdään usein käytöshäiriönä. Haasteena muistisairaan kohtaamisessa voivat olla myös päihde- ja mielenterveysongelmat sekä näiden erottaminen toisistaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden käyttöön. Oppaan tavoitteena on kehittää toimeksiantajan, Kuopion Ykköskodin henkilökuntaa kehittämään ammattitaitoaan ja tätä kautta parantamaan hoidon laatua. Työn tavoitteena oli myös parantaa omia ammatillisia valmiuksia mielenterveys- ja päihdeongelmaisen muistisairaan kohtaamiseen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa keskityttiin Ykköskodin asiakkailla yleisemmin esiintyviin muistisairauksiin, kuten alkoholidementiaan, Wernickenin oireyhtymään ja Alzheimerin tautiin. Lisäksi opinnäytetyössä on kuvattu mielenterveyttä, alkoholiriippuvuutta ja ikääntymistä. Pääpaino teoriaosuudessa oli muistisairaan kohtaaminen, jota kuvattiin fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
Opas sisältää ytimekkäästi kuvattuna muistisairaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja tukemiseen liittyviä käytännön ohjeita ja se on koottu käytännön työtä palvelevaksi apuvälineeksi.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää, onko oppaasta ollut hyötyä ohjaus- ja hoitotyössä ja onko opas kehittänyt arjen menetelmiä sekä ovatko muistisairaan kohtaamiseen käytetyt menetelmät parantaneet muistisairaiden elämänlaatua.Around 13 000 people a year are diagnosed with dementia (common word used in English for all patients with memory diseases/illnesses). As the population ages, the number of people affected by dementia increases. The ability to function and express him/herself as well as his/her behaviour often changes with memory- related illnesses. Along with these changes, the unpleasant experiences with dementia may show as behavioural problems/issues to outsiders. Alcohol abuse and mental health problems may also bring additional challenges for professionals when they meet a person with dementia. It may also be difficult to differentiate the two from one another.
The aim of this thesis was to produce a guide about mental health for professionals working with and meeting persons with dementia or one with alcohol problems. The aim was to develop the professional skills of the staff of the mandatory, Kuopio Ykköskoti, and, as a result, to improve the care they give. Another aim was to develop and increase our own professional transferrable skills in order to meet and encounter dementia patients with mental health as well as substance/alcohol abuse problems.
In the theory part of this thesis, we concentrated on the most common memory related illnesses present among the customers of Ykköskoti, e.g. alcohol-dementia, Wernick's syndrome and Alzheimer's disease. We have also described mental health, alcohol dependency/abuse and aging. Our main focus was in a holistic meeting of a person with dementia, which has been described from a physical, psychological and social point of view.
The guide includes practical instructions for a holistic meeting of a person with dementia and it has been created to serve as an aid for every day work for professionals.
As a future study, the topic could be studied further to find out whether this guide has been useful in training and care work; if the guide has developed any every day practices and if the practices carried out when meeting a person with dementia has improved the quality of life of the patients
