Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää isien kokemuksia kätilön heille antamasta synnytyksen aikaisesta tuesta sekä isien taustatekijöiden vaikutusta tuen kokemiseen kuudessa eri sairaalassa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa isien kokemasta synnytyksen aikaisesta tuesta ja edistää näyttöön perustuvaa kätilötyötä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Hyvä syntymä -hanketta. Yhteistyökumppanit olivat HUS/Hyvinkään sairaalan ja Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosastot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kätilöliitto sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin valmista Kuopio Instrument for Fathers (KIF) -mittaria. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla kuudessa eri synnytyssairaalassa kevään ja syksyn välisenä aikana vuonna 2012. Kyselylomakkeita jaettiin sairaaloihin yhteensä 1500 kappaletta. Analyysiin mukaan hyväksyttiin lopulta 947 kyselylomaketta ja vastausprosentti oli 63,1 %. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 21 -tilastointiohjelmalla.
Aineiston analysointia varten kyselylomakkeen väittämät ryhmiteltiin summamuuttujiksi, joita ovat fyysinen, emotionaalinen ja tiedollinen tuki sekä varhaiskontaktiin tukeminen. Tulosten perusteella isät kokivat kätilön antaman synnytyksen aikaisen tuen toteutuneen pääasiassa hyvin kuudessa eri sairaalassa. Ensimmäistä kertaa synnytyksessä mukana olleet isät kokivat saaneensa paremmin tukea kuin uudelleen synnytyksessä mukana olleet isät. Kahdessa sairaalassa myös aikaisemman synnytyskokemuksen laadulla havaittiin yhteys tuen kokemiseen. Fyysisen ja emotionaalisen tuen sekä varhaiskontaktin tukemisen osalta löytyi tilastollisesti merkitsevää eroa sairaaloiden välillä. Tiedollisen tuen toteutumisessa ei havaittu merkitsevää eroa sairaaloiden välillä. Isät kokivat lähes kaikissa sairaaloissa tiedollisen tuen toteutuneen parhaiten. Emotionaalinen tuki koettiin heikoiten toteutuneeksi. Isät kokivat vaikeaksi arvioida emotionaalisen tuen toteutumista.
Isien emotionaaliseen tukemiseen ja fyysisen hyvinvoinnin huomioimiseen synnytyksen aikana tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Imetysohjauksessa tulisi paremmin huomioida isät. Lisäksi uudelleen synnytyksessä mukana olevien isien tuen tarpeet olisi syytä huomioida paremmin ja isien synnytyskokemukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Eri sairaaloiden hoitokäytäntöjä olisi synnytyksen aikaisen tuen osalta hyvä yhtenäistää.The purpose of this study was to find out fathers’ experiences about support given by midwives during labour and the effect of fathers’ background information in experiencing the support in six different hospitals. The aim of this study was to bring new information about the topic and to advance evidence-based midwifery. This study is a part of the Good Birth -project. Partners in cooperation were the maternity wards of HUS/Hyvinkää Hospital and Oulu University Hospital, the National Institute for Health and Welfare, Midwife Association and Metropolia University of Applied Sciences.
The study was conducted as a quantitative study. We used the Kuopio Instrument for Fathers (KIF) as an instrument. The data was collected with questionnaires in six different hospitals between the summer and autumn of 2012, when 1500 questionnaires were delivered to the hospitals. 947 responses were accepted into the analysis and the response rate was 63,1 %. The data was analysed with IBM SPSS Statistics 21 -statistics programme.
Support during labour is divided in this study to physical, emotional and informational support and into support in early interaction with the newborn. According to the results fathers felt that the support given during the labour by the midwife was actualised quite well in all six different hospitals. Fathers taking part for the first time in labour experienced all the different forms of support more positively than fathers who had been in labour before. The quality of the earlier birth experience had a relation to how the different forms of support were felt in two hospitals. There were statistical differences between the six hospitals in physical and emotional support and supporting the early interaction, but there was no statistical difference in informational support. Informational support was the best fulfilled area in all the hospitals. Emotional support was experienced to be the weakest support form. Fathers felt hardest to evaluate actualising of the emotional support.
Supporting fathers emotionally and supporting fathers’ physical wellbeing during the labour should be taken more into consideration. Fathers should be taken better into consideration in breastfeeding guidance. The needs of support of fathers who had been in labour before and fathers’ birth experience should also be taken better into consideration. Working methods between different hospitals should be more unified in giving support during the labour
