Opinnäytetyöni aiheena on kirjoitustulkkaus kuurosokeille. Selvityksen tavoitteena oli kerätä kentällä käytettäviä toimintamalleja kirjoitustulkkauksessa kuurosokeille. Tutkimuskysymykseni ovat ”mitä on kirjoitustulkkaus kuurosokeille ja mitkä ovat sen erityispiirteitä?” ja ”kuinka kirjoitustulkkikoulutuksen tulee varautua kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten asiakasryhmään?”. Opinnäytetyön tilaaja on Suomen Kuurosokeat ry.
Selvitys toteutettiin teemakyselyllä kirjoitustulkeille sekä alan asiantuntijoiden ja asiakkaan haastatte-luilla. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa kirjoitustulkkien koulutustaustaa, tulkki- tai työparin koulutus-taustaa, millaisissa tilanteissa on toimittu kirjoitustulkkina kuurosokealle, mitä eri tulkkaus- ja kommuni-kaatiomenetelmiä tilanteissa on käytetty, mitä eri apuvälineitä kirjoitustulkkauksessa kuurosokealle on käytetty, miten se eroaa muusta kirjoitustulkkauksesta, vaatiiko kirjoitustulkkina kuurosokealle toimimi-nen erityistaitoja ja jos niin mitä erityistaitoja koulutuksessa tulisi opettaa, mitkä ovat olleet kuurosokei-den asiakkaiden erityistoiveita ja vaatiiko kirjoitustulkkina kuurosokealle toimiminen erityishuomiota fyysisen ergonomia suhteen. Kyselyyn vastasi 12 kirjoitustulkkia, joista jokainen oli toiminut kirjoitus-tulkkina kuurosokealle. Haastattelin selvitykseen koulutustahon edustajaa Hanna Putkonen-Kankaanpäätä kirjoitustulkkikoulutuksen sisällöstä, alan asiantuntijaa Sirpa Laurénia yleisesti aiheesta kirjoitustulkkaus, sekä yhtä kirjoitustulkkauksen kuurosokeaa asiakasta aiheesta kirjoitustulkkaus kuu-rosokealle.
Selvityksen pohjalta voidaan pohtia kirjoitustulkkikoulutuksen mahdollista päivitystarvetta tai tarvetta lisäkoulutukselle kirjoitustulkkauksesta kuurosokeille. Kyselyn vastauksista ilmeni, että kuvailu- ja opastustaidot tulisi olla tulkilla hallussa. Tämän lisäksi erilaiset apuvälineet ja niiden käyttö tulisi hallita ja tietää miten niiden käyttö voi vaikuttaa tilanteen kulkuun. Selvityksestä ilmeni myös, että usein kirjoitustulkkausta kuurosokeille tehdään erilaisissa kokouksissa. Avainasemassa kirjoitustulkkauksessa kuurosokeille on kuitenkin asiakasryhmän heterogeenisyys, joka asettaakin haasteita tulkeille ja tulkkivälitykselle. Asiakkaan tarpeet on otettava huomioon.This thesis focuses on speech-to-text interpreting to the deafblind. The goal was to collect procedures from the field about speech-to-text interpreting to the deafblind. The research questions are “what is speech-to-text interpreting to the deafblind and what are its special features” and “how should the education of a speech-to-text interpreter be arranged for the client group of the deafblind”. The subscriber of this thesis is The Finnish Deafblind Association.
The study was conducted as a theme survey for speech-to-text interpreters and as an interview by a client and professionals. The survey was used to find out the educational background of speech-to-text interpreters, interpreters and work partners: the survey questions focused on situations where there has been speech-to-text interpreting to the deafblind, and also were aimed to find out which kind of different ways of interpreting and communication have been used in these situations, which different aid tools have been used and what the difference is between speech-to-text interpreting to the deafblind and other speech-to-text interpreting. The survey also sought answers to questions such as “does speech-to-text interpreting to the deafblind require special skills, and if so, what special skills should the education program provide?”, “what special wishes have the deafblind clients had and does speech-to-text interpreting require any special notice to ergonomic well-being?” The survey was answered by 12 speech-to-text interpreters who had all done speech-to-text interpreting to the deafblind. Three different people were also interviewed: the spokeswoman of the education program, Hanna Putkonen-Kankaanpää, on what the education includes, specialized professional Sirpa Laurén about speech-to-text interpreting, and one deafblind client about speech-to-text interpreting to the deafblind.
Based on this study one can consider the training of speech-to-text interpreters needing an update on further education for speech-to-text interpreters. The answers to the survey show that describing and guiding skills are crucial/essential skills for speech-to-text interpreters. Also, different kinds of aid tools should be made familiar and speech-to-text interpreters should know how to use them and be aware of how using them can affect the situation with a client. It also became apparent from the study that the situations where interpreting for the deafblind usually happens are different sorts of meetings. It is important to notice, however, that the client group of the deafblind is very heterogeneous, and this brings challenges to the work and hiring of interpreters. The clients’ needs must always be well-considered
