Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotihoidon piiriin siirtyneiden asiakkaiden toimintakykyä ja kaatumisriskiä sairaalajakson aikana, kartoittaa kuntoutumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä esittää kehittämisehdotuksia kuntoutusprosessin parantamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaalasta kotihoitoon siirtyvien asiakkaiden kuntoutumisprosessin kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Määrällisen osuuden aineistona käytettiin Eksoten Kuntouttava kotiutuminen -pilotointiin osallistuneiden, kotihoidon palvelujen piiriin siirtyneiden asiakkaiden (N=26) toimintakykymittareiden ja kaatumisvaara-arviointien tuloksia. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla kotihoidon asiakkaita (n=2) ja kuntoutusvastaavia (n=5). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella suurin osa sairaalasta kotihoitoon siirtyneistä asiakkaista on toimintakyvyltään heikkoja, ja heidän kaatumisriskinsä on suurentunut. Kuntoutumisen jatkumista edistää henkilökunnan positiivinen suhtautuminen ja riittävä osaaminen, asiakkaan motivaatio ja sosiaalisen verkoston tuki, riittävät asiakaslähtöiset palvelut sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kuntoutussuunnitelma koettiin merkityksellisenä asiakkaan tavoitteellisessa kuntoutumisprosessissa. Kuntoutumisen jatkumisen esteitä ovat henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kielteiset asenteet, kotihoidon erilaiset fyysiset ympäristöt sekä asiakkaiden niukka sosiaalinen tuki omaisilta ja ystäviltä. Kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tukemiselle tuovat haasteita myös tiedonkulun ongelmat, henkilökunnan osaamisen puutteet sekä kotihoidon niukat resurssit. Lisäksi haasteita aiheuttaa se, että asiakkailla ja omaisilla on epärealistisia odotuksia kotihoidon palveluita kohtaan.
Riittävillä resursseilla ja henkilöstön osaamista vahvistamalla voidaan parantaa asiakkaiden toimintakyvyn tukemista kotihoidossa. Hyvä tiedonkulku kuntoutusprosessiin osallistuvien kesken sekä kotihoidon kuntouttavista toimintatavoista tiedottaminen mahdollistavat kaikkien toimijoiden osallistumisen asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen.The purpose of the study was to describe the transition from hospital to home care for clients needing rehabilitation, especially regarding functional capacity, risk for falls, and factors affecting the success of rehabilitation, both positive and negative. The purpose was also to present development proposals for rehabilitation. The aim of the study was to produce information for the development of the rehabilitation process when clients are transferred from the hospital to home care.
This study was carried out using quantitative and qualitative research methods. Quantitative data consisted of home care clients performance metrics results (N=26). Qualitative material was collected by interviewing 2 clients needing re-habilitation from home care and 5 caregivers responsible for the rehabilitation in home care. The data was analyzed by the statistical method and using inductive content analysis.
The results of the study show most of those transferred from the hospital to home care have low functional capacity and an increased risk of falling. Rehabilitation was positively affected by the positive attitude of the caregiving staff as well as by their competence, by client motivation, the client's support network, client-centred services, and cooperation between the various care providers. A rehabilitation plan was experienced as good for the client rehabilitation process. Factors negatively affecting rehabilitation were incidences where staff, clients and their families had negative attitudes towards rehabilitation. Also, difficult conditions in the home care and clients low support from relatives and friends had negative consequences. Continuation of rehabilitation is affected by poor communication, low staff competence and home care with limited resources. The results show that clients and relatives have unrealistic expectations of home care services provided.
Development of sufficient resources an staff competence could support the functional capacity of clients in home care. Effective flow of information between those involved in the rehabilitation and adequate informing about rehabilitative home care practices promote the support of functional capacity in home care clients
