Opinnäytetyön aiheena oli erityistä tukea tarvitsevien lasten äitien haasteet ja voimavarat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia haasteita ja voimavaroja erityistä tukea tarvitsevien lasten äidit olivat kohdanneet vanhemmuudessa, läheisissä suhteissa, arjessa, lapsen hoitopolussa, päiväkodin ja koulun toiminnassa, fyysisessä ympäristössä, ympäristön asenteissa ja omassa jaksamisessaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta erityistä tukea tarvitsevien lasten äitien elämästä. Tieto äitien kokemuksista voisi auttaa ymmärtämään erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään. Tieto voisi auttaa myös tunnistamaan ja kehittämään yhteiskunnan puutteita. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Leijonaemot ry, joka tarjoaa vertaistukea erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille. Tutkimukseen osallistui yksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen äiti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemat muodostettiin aiheen teoriatiedon ja toimintaterapian viitekehyksen, Inhimillisen toiminnan mallin, pohjalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella erityistä tukea tarvitsevan lapsen äidin elämässä esiintyi lukuisia haasteita. Nämä haasteet liittyivät äitien jaksamiseen, äitiyteen, arkeen, sosiaaliseen verkostoon, ympäristön esteisiin ja ihmisten asenteisiin. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitopolku osoittautui kuormittavaksi ja monimutkaiseksi. Äiti koki, että muun muassa perhe, ystävät, vertaistuki, luonto, positiivinen asenne ja rentoutuminen auttavat jaksamaan haasteellista arkea.
Pienen otoksen perusteella tutkimustulokset eivät ole yleistettäviä, mutta niistä on hyötyä erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille, heidän verkostoille, palveluiden järjestäjille ja organisaatioille. Tuloksia voisi hyödyntää yhteiskunnallisten ongelmakohtien tunnistamisessa ja toimivampien käytäntöjen kehittämisessä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Tutkimuksen pohjalta voisi lähteä kartoittamaan, kehittämään ja rakentamaan erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ja heidän perheidensä tarpeisiin vastaavia tukipalveluita, jotka helpottaisivat arjessa jaksamista.The subject of thesis work was challenges and resources of mothers with a child with special needs. The purpose of thesis work was to study what kind of challenges and resources mothers with a child with special needs were faced with in their parenthood, close relationships, everyday life, child´s care path, daycare and school, physical environment, attitude of environment and her own coping. The goal of the thesis was to spread knowledge about mothers’ life with a child with special needs. The knowledge about mothers’ experiences could help other people to understand children with special needs and their families. The knowledge could also help to recognize and develop shortcomings of society.
The partner of the thesis was Leijonaemot ry which offers peer support for parents with a child with special needs. One mother with a a child with special need participated in the research. The research was accomplished as a qualitative research. A theme interview was used as a research method. Themes were formed based on the theoretical knowledge of our subject and the context of occupational therapy, Model of Human Occupation. The material was analyzed by means of a content analysis. On the grounds of our results several challenges occured in the life of a mother with a child with special needs. These challenges were related to mothers’ coping, motherhood, social network, environmental barriers and people attitudes. The care path of a child with special needs turned out to be hard and complicated. The mothers’ experiences were that among other things family, friends, peer support, nature, positive attitude and relaxing helped to manage challenging everyday life.
Because the study sample was small, the results can’t be generalized. However, they can be useful for families with children with special needs, their social network, service providers and organizations. The results could be used for recognising shortcomings of society and developing praxis that are working better at an individual and organization level. The research could be a base for charting, developing and creating services which help everyday life of parents and families with a child with special needs
