Pelto-ohdake (Cirsium arvense) on eräs haitallisimmista kestorikkakasveista Suomessa ja muualla maailmassa. Kasvin haitallisuus perustuu sen hyvään kilpailukykyyn viljeltäviä kasveja vastaan sekä aggressiiviseen leviämiseen adventiivisten juurivesojen ja juurakon kappaleiden välityksellä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin mekaanisten torjuntakeinojen, puolikesannoinnin ja kompensaatiopisteeseen ajoitetun niittämisen vaikutuksia pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen. Nämä torjuntakeinot soveltuvat sekä luonnonmukaiseen että tavanomaiseen tuotantoon.
Tutkimukset suoritettiin vuosien 2010–2012 välisinä kasvukausina. Vuonna 2010 määriteltiin lähtötilanne pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheydestä laskemalla versojen lukumääriä koeruuduista. Vuonna 2011 suoritettiin varsinaiset torjunnat. Puolikesannointi toteutettiin kyntämällä tutkittava alue kesken kasvukauden, jonka jälkeen sitä äestettiin ennen kylvöä. Niittäminen kompensaatiopisteessä toteutettiin havainnoimalla kasvuston kehitysvaiheita ja ajoittamalla niitot optimaaliseen torjuntahetkeen. Vuonna 2012 torjuntamenetelmien vaikutukset pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen arvioitiin laskemalla versojen lukumääriä koeruuduista.
Molemmat torjuntamenetelmät vaikuttivat pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen huomattavasti. Kesannointimenetelmällä pesäkkeiden versotiheys laski 62 % ja niittomenetelmällä 48 % vuosien 2010 ja 2012 välillä.Creeping thistle (Cirsium arvense), also commonly known as Canadian thistle, is one of the most noxious perennial weeds in Finland and elsewhere in the world. Its reputation is based on its excellent competition ability against common crops and in its efficient dispersion capacity by adventitious root buds and root fragments.
The purpose of this study was to examine effects of mechanical prevention strategies in the shoot density on thistle colonies. The strategies were mowing in creeping thistles compensation point and fallowing. These methods are suitable for both organic and conventional farming.
Studies were performed between years 2010–2012 growing seasons. In year 2010 the baseline of shoot density in thistle colonies was estimated by calculating shoots from test squares. The actual prevention strategies were performed in year 2011. Fallowing was executed by ploughing the experimental field in the middle of growing season followed by harrowing. After this the experimental field was sowed. Mowing in the compensation point was executed by observing the thistles development stages and timing the treatments in optimum moment on thistles prevention point of view. The effect of the prevention strategies in shoot density on thistle colonies was estimated in year 2012.
Both methods had excellent impacts on the shoot density in thistle colonies. Shoot density on colonies dropped down by 62 % result from fallowing and 48 % result from mowing between years 2010 and 2012
