Teatteripuvustuksella on teatterin synnystä alkaen ollut tärkeä rooli esiintymisen viestinnällisessä ja esteettisessä kokonaisuudessa. Puvustuksella voidaan tuoda esille tarinassa kuvatun maailman aikakausi ja maantieteellinen sijainti sekä hahmojen suhteet toisiinsa, ympäröivään maailmaan ja itseensä. Puvustuksella voidaan myös herättää katsojassa mielleyhtymiä, joilla yleisimpiä hahmojen ominaisuuksia voidaan esitellä ilman ikävystyttävää korostusta.
Opinnäytetyö pohjustetaan kuvailemalla länsimaisen teatteripuvustuksen kehittyminen syntymästään antiikin Kreikassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua aina nykypäivään saakka. Koostetun historian tavoitteena on kuvata lukijalle teatteripuvustuksen viestinnällinen ja esteettinen kehitys sekä selventää kehityksen taustalla vaikuttaneita yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Työssä myös tarkastellaan ja pohditaan teatteripuvustamisen kannalta oleellisia ominaisuuksia ja taitoja. Nämä on jaettu kolmeen ryhmään: uuden luomiseen, organisointiin ja yhteistyöhön.
Teatteripuvustuksen viestinnällistä vaikutusta produktion lopputulokseen pohditaan näytelmän kontekstin, hahmoihin liitettävien ominaisuuksien ja esteettisen kokonaisuuden kautta.
Tutkimusmenetelmänä käytetään deskriptiota, sisällönanalyysina etnometodologista analyysia ja teoreettisena pohjana länsimaisen teatteripuvustuksen historiaa. Aineisto on kerätty asiantuntijoilta, kirjallisuudesta sekä tutkijan kokemuksista teatteripuvustamisen parissa.
Työn toiminnallisena tuloksena syntyi harrastelijateatteri Ilvekselle tietopaketti, jossa kuvaillaan teatteripuvustuksen suunnittelun ja toteutuksen työjärjestys työryhmän ensimmäisestä tapaamisesta esityskauden loppuun. Tietopaketin avulla aloittelija kykenee itsenäisesti tuottamaan teatteripuvustuksen ilman merkittävää ulkopuolista apua. Työn teoreettisesta tutkimusosuudesta voi olla hyötyä tulevalle tutkimustyötä tekeville sekä ihmisille, jotka hakevat käytännön tietoa teatteripuvustuksen työjärjestyksestä sekä teatteripuvustajien keskeisestä taitopaletista.Theatre costume has played an important role in the informational and aesthetic whole of a performance since the birth of theatre. The costumes can bring to light the time and the place of the world depicted in the story and the characters' relations to this world, each other and themselves. Costume also has the power to evoke recognition in the viewer which makes trivial emphasis of the most common character traits unnecessary.
The theoretical frame work of the dissertation is set by describing the evolution of western theatre costume from it's birth in the 6th century BC in ancient Greece to this day. The aim of compiling the history of costuming is to explain the informational and aesthetic evolution of costume and to indicate the influence of historic societal developments on it.
The dissertation also considers the skills that are needed to work as a costumer. These skills are divided into three groups: creation, organisation and co-operation. The theatre costume's informational effect on the theatre production is assessed from the point of view of context, character traits and the aesthetic whole. Finally the costuming guide for Ilves theatre will be described. The used research method is description, whereas the contents was analysed from an ethnomethodological stand point. The material has been gathered from professionals in the field, literature and the writer's own experiences with costuming.
The end product of the dissertation is a guide for Ilves Theatre, in which the procedure of designing and creating the collection of theatre costumes is described step by step, from the first meeting to the last performance. With the help of this guide, a beginner will be able to produce the costumes for a theatre production without much outside assistance. This dissertation may also prove useful for future research and for people seeking practical information on theatre costuming procedure and the skills required
