Tornioon rakennetaan viemäriä haja-asutusalueelle Keropudas–Karunki-alueella. Viemäröinnin pituus on noin 25 km. Viemäröinnillä saadaan johdettua jätevedet Karungin jätevedenpuhdistamolta Haaparanta-Tornion jätevedenpuhdistamolle Bottenvikens Reningsverketille. Karungin jätevedenpuhdistamo on saneeraustarpeessa. Samalla saadaan viemäröityä haja-asutuksen jätevedet siirtoviemärin alueelta. Viemäröimällä saadaan vähennettyä Tornionjokilaakson asukkaiden jätevesien fosfori-, typpi- ja kiintoaineskuormituksen vaikutusta Tornionjokeen. Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin(2000) mukaan vesien tilan tulisi olla vuoteen 2015 mennessä hyvässä tilassa, ja viemäröinti alueella tulee parantamaan veden laatua. Tällä hetkellä veden laatu on osittain luokiteltu tyydyttäväksi. Vuonna 2016 tulee voimaan hajajätevesiasetus, jonka mukaan kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tulisi olla ajan mukaiset. Viemäröinnillä asukkaat välttyvät kiinteistökohtaisten järjestelmien uusimiselta.
Työssä tehdyissä kuormituslaskuista havaittiin, että luonnonhuuhtoumasta syntyvät ravinteet ovat Tornionjokea suurin kuormittava tekijä, mutta luonnonhuuhtoumasta syntyvät ravinteet eivät ole biomassoille käyttökelpoisessa muodossa. Ihmisperäinen jätevesi sisältää ravinteita, jotka ovat biomassoille käyttökelpoisessa muodossa. Tämän vuoksi ihmisperäisiä jätevesien vaikutusta ympäristöön tulisi vähentää. Ihmisperäisiä jätevedenlähteitä Tornionjoella ovat maatalous, haja-asutus, jätevedenpuhdistamot, teollisuus, kalankasvatus, turvetuotanto ja metsätalous. Kuormituslaskujen lisäksi työssä tehtiin vertailua kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien puhdistuksesta. Työssä on myös kustannusvertailua kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistusjärjestelmistä ja viemäröinnistä alueella.
Tornionjokilaakson eteläisimmässä osassa Tornionjokisuulla asuu iso osa Tornionjokilaakson asukkaista, joten viemäröinti Keropudas-Karunki- alueella tulee vähentämään jäteveden ympäristövaikutuksia. Viemäröinnin myötä Tornionjoen kuormitus ja biomassojen ravinteet vähenevät, joka minimoi myös rehevöitymisen.A sewer is being built in a sparsely populated area in the Tornio area. The length of the Keropudas-Karunki sewer is around 25 km. The main idea of this sewer is to lead the sewage away from Karunki’s wastewater treatment plant because the plant needs renovation. The cleaned water from the plant is led to the Tornio river. The plant does not meet today´s purification demands. Another purpose of this sewer is to decrease the load of phosphor, nitrogen and solids originating from inhabitants´ sewage in the southern area of the Tornio valley to the Tornio river.
The load of nutrients of natural wash to the Tornio river is the biggest nutrient loader of the river but the nutrients of natural wash are in a form which biomasses cannot use as nutrition. The sewage of anthropogenic sources contains nutrients which are in a suitable form to biomasses. That is the reason why the focus should be on decreasing the anthropogenic part of the load. The anthropogenic waste water comes from agriculture, sparsely populated areas, water treatment plants, industry, fish farming, peat production and forestry.
The majority of the inhabitants of the Tornio valley live in the southern area so the sewer should decrease the environmental impact of sewage. The whole harmful impact on the environment and especially on the Tornio river will decrease with the sewer
