Opinnäytetyön aiheena oli tutkia lastensuojelun avohuollon alle 13-vuotiaiden asiakkaiden sosiaalisia verkostoja. Aihetta tutkittiin sekä lasten että heidän vanhempiensa näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalisten verkostojen rakennetta ja kattavuutta, sekä haastateltavien omia näkemyksiä verkostoistaan. Tavoitteena oli löytää verkostoista yhtäläisyyksiä sekä toistuvuutta, mutta myös vertailla verkostoja keskenään, ja selvittää mahdollisia eroja lasten ja vanhempien näkemyksissä.
Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla, jotka suoritettiin heinä-elokuussa 2010. Apuna haastatteluissa käytettiin verkostokarttaa sekä Elämän tärkeät asiat -kortteja. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi haastateltavaa, kolme lasta ja kolme vanhempaa. Haastateltavat lapset olivat iältään 7-13-vuotiaita ja kaikki heistä asuivat kotona. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa, ja yhteyshenkilöinä toimivat lastensuojelun perhetyöntekijät.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalisen verkoston merkitys on suuri. Haastateltavien sosiaaliset verkostot muodostuivat lähinnä perheestä, sukulaisista, kavereista sekä ammattilaisista. Verkostojen keskeisin osa olivat perheenjäsenet, eli vanhemmat ja sisarukset. Läheisinä koettiin myös osa sukulaisista kuten isovanhemmat sekä vertaissuhteet, eli kaverit. Muut ihmiset verkostossa koettiin etäisemmiksi. Esimerkiksi ammattilaisten nähtiin olevan osa lapsen verkostoa, mutta heitä ei pidetty läheisinä tai tärkeinä ihmisinä. Kaikki lapset kertoivat verkostonsa olevan riittävän kattava sekä tukea antava. Vanhemmat taas ajattelivat lastensa kokevan verkostonsa liian pieninä, mutta heidän oman näkemyksensä mukaan lapsen verkosto oli riittävä.SOCIAL NETWORKS OF THE CUSTOMERS OF THE NON-INSTITUTIONAL CARE OF THE CHILD PROTECTION
Setälä, Outi
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences
Degree Programme in social services
December 2010
Keywords: child protection, non-institutional care, social networks
The purpose of this thesis was to examine the social networks of the under 13-year-old customers of the non-institutional care of the child protection. The subject was examined from the point of view of both children and their parents. The purpose of the study was to survey the structure and scope of the social networks and the interviewees' own views on its networks. The objective was to find likenesses and recurrence in the networks but also to compare networks and to analyze possible differences in the views of the children and parents.
The research material was collected with theme interviews which were performed in July-August 2010. A network map and the important matters of life -cards were used as help in the interviews. Altogether six interviewees, three children and three parents participated in the study. The age of the children to be interviewed was 7-13 year-olds and all of them lived at home. The study was carried out in the cooperation with the town of Ulvila and with the municipality of Nakkila, and as contact persons, the family workers of the child protection function.
On the basis of the research results, the significance of the social network is substantial. The interviewees' social networks consisted mainly of the family, relatives, friends and professionals. The most central part of the networks was members of the family; in other words parents, brothers, and sisters, along with some of the relatives. For instance, grandparents and friends were experienced close. Other people in the network were regarded as more distant. For example, it was seen that the professionals would be a part of the child's network but they were not considered as close or important people. All the children described their network as providing enough support. The parents, however, thought that their children experienced their network as too small, but according to their own view, the child's network was sufficient
