Käytännönläheistä korkeakouluopetusta: Facility management -koulutusohjelman, laboratorioalan ja toimintaterapian koulutusohjelman ristiinarviointiraportit

Abstract

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään kuuluu yhtenä tärkeänä osana koulutusohjelmien ristiinarviointi, jonka avulla hyödynnetään eri alojen asiantuntemusta koulutuksen kehitystyössä. Jokaista arviointia varten kootaan monialainen arviointiryhmä, joka laatii myös julkaistavan raportin tekemästään arvioinnista. Näin ristiinarviointi on myös sisäinen yhteisöllinen oppimismenetelmä, jossa hyviä käytäntöjä ja kehittämisvirikkeitä siirtyy yhteiseen käyttöön. Vuonna 2004 aloitettu ristiinarviointimenettely on vuoden 2008 alkuun mennessä kohdistunut jo yli 20:een Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan. Käsillä olevassa julkaisussa raportoidaan kolme syksyllä 2007 toteutettua arviointia. Kohteina on kolme opiskelijamäärältään pientä koulutusohjelmaa: englanninkielinen Facility Management-ohjelma (matkailu-, ravitsemis- talousala), laboratorioalan koulutusohjelma (tekniikka ja liikenne) sekä toimintaterapian koulutusohjelma (sosiaali- ja terveysala). Erilaisesta taustasta huolimatta kaikille näille koulutusohjelmille on yhteistä työelämää lähellä olevat käytännönläheiset korkeakouluopetuksen toteutustavat. Koulutusohjelmien käytössä on käytännönläheisiä oppimisympäristöjä: Mara Yritysklinikka, kemian laboratorio ja Hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskus. Yhteistyöverkostojen ja neuvottelukuntayhteistyön avulla on saatu lisäenergiaa koulutuksen kehittämiseen. Toisaalta koulutusohjelmilla on edelleen tarvetta tunnettuuden lisäämiseen ja aseman vahvistamiseen työelämässä. Arvioinnit osoittavat eräitä muitakin yhteisiä kehityshaasteita. Arvioinnin mukaan englanninkielisen Facility Management -koulutusohjelman monet vahvuudet liittyvät pitkäaikaiseen yhteistyöhön hollantilaisen ammattikorkeakoulun kanssa. Toiminta on monin tavoin hedelmällistä myös koko ammattikorkeakoulun kansainvälisyysstrategian tavoitteiden kannalta. Koulutusohjelman vahvuutena on, että kansainvälinen liikkuvuus on tasapainossa niin opiskelijavaihdon kuin henkilöstöliikkuvuudenkin osalta, ja ulkomaiset opinnot ja harjoittelu toimivat hyvin. Ulkomaisia opiskelijoita voisi tosin olla luonteeltaan kansainvälisessä koulutusohjelmassa enemmänkin. Yhteistyömahdollisuuksia muiden englanninkielisten koulutusohjelmien kanssa ammattikorkeakoulun sisällä pyritään aktiivisesti hyödyntämään. Vahvuutena on myös koulutusohjelman vetovoima (viimeksi lähes 18 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti) ja toimiva opintoprosessi, joka pitää keskeyttämisasteen matalana. Opinnäytetyöt nousevat työelämästä, ja niiden tuki ja ohjaus toimii hyvin. Tutkimus- ja kehitystyötä sekä verkostumista työelämän kanssa on kehitetty alalle soveltuvalla tavalla. Keskeinen strategisen tason haaste on koulutusohjelman ydinajatuksen kirkastaminen ja aseman selkeyttäminen työmarkkinoilla. Uuden ja pienehkön koulutusohjelman oman osaamisalueen näkyväksi tekeminen on haasteellista. Arviointi- ja palautejärjestelmää tulisi kehittää nykyistä systemaattisemmaksi ja saada opiskelijat ja työelämän edustajat siihen kiinteämmin mukaan. Englanninkielisessä opiskelussa myös opintojaksojen kuormittavuus ja tietty yhteismitattomuus muodostuu helposti ongelmaksi. Myös uraohjaus ja siihen liittyen HOPSien päivittäminen vaativat lisääntyvää huomiota. Tyytymättömyyttä ovat opiskelijoissa herättäneet myös tiloihin ja virtuaaliseen oppimisympäristöön liittyvät ongelmat. Yksiköiden rajat ylittävä International School -yhteistyö vieraskielisten koulutusohjelmien kesken ammattikorkeakoulun sisällä toisi voimaa englanninkielisten koulutusohjelmien kehitystyöhön ja monipuolistaisi opetustarjontaa. Laboratorioalan vahvuuksia ovat arvioinnin mukaan käytännönläheinen koulutusmalli ja koulutuksen aikana asteittain kehittyvät työelämävalmiudet. Laboratorio-opiskelun merkittävä osuus tekee oppimisesta käytännönläheistä. Koulutusohjelman kannalta keskeiset osaamisalueet ovat edustettuina koulutusohjelman neuvottelukunnassa, joten yhteys työelämään on olemassa ja sitä hyödynnetään koulutusohjelman kehitystyössä. Kotikansainvälistymistä edistetään englanninkielisen lukukauden avulla. Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti ja valittuja opintojaksoja kehitetään suunnitelmallisesti vuosittain. Laboratioalan koulutusohjelman haasteena on viestinnän parantaminen eri tasoilla. Strategisen tason viestintä sekä muutosviestintä kaipaa vahvistamista niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin suuntaan. Opettajien keskinäiselle pedagogiselle keskustelulle tulisi löytää nykyistä enemmän tilaa. Myös T&K-toiminta tulisi tuoda lähemmäs henkilöstöä ja opiskelijoita. HOPSin hyödyntämistä on tarpeen tehostaa, ja ammatillista osaamista pitäisi voida syventää vaihtoehtoisten opintojen avulla. Opiskelijoiden kuulemista koulutusohjelman kehittämistyössä voitaisiin lisätä. Vaikka koulutuksen arvioidaan olevan työelämälähtöistä, on koulutuksen tuottamaa osaamista tehtävä edelleen tunnetummaksi työelämässä. Toimintaterapian koulutusohjelmassa vahvuutena on kansainvälisen laatutason varmistaminen. Koulutusohjelman rakenteet ja sisällöt ovat toimintaterapian maailmanliiton (WFOT) kriteereiden mukaisia. Yrittäjyysopintoja on kehitetty aktiivisesti, ja niitä tarjotaan opiskelijoille alusta lukien vaihtoehtoisena opintopolkuna. Yrittäjyyspolun sovelluksesta on muodostumassa hyvä käytäntö, jota voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulussa laajemminkin. Koulutusohjelman käytännön yhteyksiä ammattikenttään toteutetaan sekä monipuolisen työelämäverkoston että Hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskuksen kautta. Vaikka koulutusohjelma on opiskelijamäärältään pieni, on opetuksen toteutuksessa kuitenkin huomattavaa joustavuutta. Toimintaterapian koulutuksen haasteena on yhteistyön lisääminen muille aloille ja muihin koulutusohjelmiin. Haasteena on myös opetuksen ja T&K-työn keskinäinen integrointi, mihin tarvitaan myös työelämän myönteistä panosta. Pedagogisilla ja muilla ratkaisuilla tulisi parantaa niukkoihin henkilöresursseihin liittyvien riskien hallintaa. Tilojen tehokas hyödyntäminen ja uusien palvelukonseptien kehittäminen on tarpeen, jotta tarvittavat erikoistilat ovat jatkossakin koulutusohjelman käytössä. Työelämän verkostoja voitaisiin hyödyntää koulutusohjelmassa vieläkin voimakkaammin mm. lisäämällä ulkopuolisten luennoitsijoiden käyttöä. Kaikki arvioidut koulutusohjelmat saavat jo nyt merkittävää tukea toiminnalleen työ- ja elinkeinoelämästä. Osa koulutusohjelmista toivoo kuitenkin ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluilta sekä viestintä- ja markkinointipalveluilta lisää tukea ja näkyvyyttä oman koulutusohjelmansa profiloimisessa. Tässä on oma roolinsa myös sillä koulutusyksiköllä, johon resursseiltaan ja opiskelijamäärältään pieni koulutusohjelma kuuluu. Tulevaisuuden näkymiin koetaan osittain liittyvän tiettyä epävarmuutta. Kaikilla koulutusohjelmilla on periaatteessa olemassa omaleimainen ammatillinen identiteetti ja asema työmarkkinoilla, joka kuitenkin uhkaa jäädä rakenteellisten uudistusten aikana suurten muutosten jalkoihin. Koulutusohjelmien kasvattaminen, joka on yksi edellytys vahvempien yksikköjen rakentamiseen, vaatii pitemmälle menevää työnjakoa ammattikorkeakoulujen kesken. Opiskelijoiden rooli näyttää jäävän opetussuunnitelmatyössä vähäiseksi, eikä koottua palautetta aina hyödynnetä riittävästi. Opiskelijoiden motivaatio palautteen antamiseen hiipuu, jos opiskelijat eivät saa tietoonsa sitä, miten palautetta käytetään ja vaikuttaako se mihinkään. Opintojen valinnanmahdollisuuksissa ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käytössä on usein kehitettävää. Voimavarojen rajallisuus pienissä koulutusohjelmissa vaikuttaa siihen, että erityisesti T&K-työn organisoimisessa on keksittävä omia ratkaisuja. Opettajien työelämäverkostot ja T&K-työ eivät muutu ilman erityistoimia opiskelijoiden työelämäyhteyksiksi