Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen muodossa, kuinka asiakaslähtöisyys toteutui asiakkaan ohjauksessa. Opinnäytetyö kuuluu asiakaslähtöisen osaamisen projektiin, jonka tarkoituksena on kartoittaa asiakaslähtöistä nykyosaamista ja kehittää asiakaslähtöisyyttä vahvistavaa toimintamallia. Projektiin osallistuu kaksi ammattikorkeakoulua Suomesta ja Virosta kaksi ammattikorkeakoulua ja yksi yliopisto.
Opinnäytetyö on sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Analysoitava aineisto koostuu 17 tutkimusartikkelista. Analysoimme aineiston deduktiivisella sisällön analyysilla. Teimme strukturoidun analyysirungon sekä asiakkaille että hoitajille, johon kokosimme asiakaslähtöisen ohjauksen piirteitä suunnitelu-, toteutus- ja arviointivaiheista.
Tuloksien mukaan asiakaslähtöinen ohjaus toteutui suhteellisen hyvin. Suunnittelu- ja toteutusvaihe toteutuivat hyvin ja niihin löytyi asiakaslähtöisen ohjauksen piirteitä. Arviointivaihetta oli kuvailtu tutkimuksissa vähän. Tämä voi johtua siitä, että asiakkaiden on vaikea arvioida esimerkiksi toteutuneen ohjauksen kirjaamista ja ajanpuute voi vaikuttaa siihen, että hoitajat eivät ehdi arvioimaan toteutunutta ohjausta. Tämän vuoksi arviointivaiheen asiakaslähtöisyyden toteutumisesta oli vaikea tehdä johtopäätöksiä.
Asiakkaat painottivat enemmän ohjauksen toteutusvaiheen asiakaslähtöisiä piirteitä, kun taas hoitajat painottivat tasaisemmin suunnittelu- ja toteutusvaiheen asiakaslähtöisiä piirteitä. Toteutusvaiheessa asiakkaat painottivat ohjauksen antamista. Syy siihen, että asiakkaat eivät painota suunnitteluvaiheen piirteitä, voi olla se, että he eivät tiedä mitä kaikkea hoitajan tarvitsee tehdä toteuttaakseen ohjauksen. Eniten asiakkaat saivat suullista yksilöohjausta ja sen tueksi kirjallista materiaalia. Hoitajat arvioivat suunnitteluvaiheen toteutuneen pääasiassa hyvin, he olivat positiivisesti asennoituneita ohjaukseen ja omasivat riittävät ja ajantasaiset tiedot ohjattavista asioista. Toteutusvaiheessa myös hoitajat arvioivat eniten ohjauksen antamista. Hoitajat arvioivat suullisen yksilöohjauksen toteutuneen parhaiten, mutta he kokivat ohjaukseen olevan käytettävissä liian vähän aikaa ja ohjaustilojen olevan epäasianmukaiset.The purpose of this final project was to describe in a form of literature review, how patient-centredness was realised in patient counselling. Our final project was part of a project of patient-centred nursing procedures. In the project there are two universities of applied sciences from Finland and two universities of applied sciences and one university from Estonia.
This final project is an applied systematic literature review. The material for analysis consisted of 17 research articles. We analysed the material with the methods as deductive content analysis.
According to the findings, patient-centred counselling was realisated well. The planning and realisation phases were realisated well, and they showed patient-centred characteristics. There were only a few descriptions of the evaluation phase in the studies. The reason could be that it was hard for patients to evaluate nurses´ documentation about the realisation of counselling for example and a lack of time might have an impact that nurses did not have time to evaluate realisated counselling.
In the realisation phase, patients emphasised more the patient-centred counselling whereas nurses evenly emphasised it in the planning and realisation phases. The reason for why patients did not emphasise patient-centredness in the planning phase might be they did not know what nurses had to do to realisate counselling. Mostly patients received oral individual counselling and written material as a support. According to the nurses, the patient-centredness was implemented well in the planning phase. Nurses had a positive attitude to counselling, and they had enough up-to-date information on counselling. Nurses thought that oral individual counselling was realisated best, but they experienced there was too little time for counselling, and counselling facilities were inappropriate
